Gareth Morgan on kirjoittanut kirjan nimeltä Images of Organizations. Näkyy löytyvän HY:n kirjastosta. Otsikko herätti ajatuksia – ja kun mies oli Taunon suosittelema – ajattelin vilkaista parin Youtube-kanavan kuvausta noista metaforista.
Mietin miten tutkijan arvot ja mielipiteet ja ymmärrys vaikuttavat hänen tulkintaansa päänpeittämiskohdasta. Ehkä kaikkein perustavin subjektiivisuus ei tulekaan sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä, vaan siitä miten tutkija ymmärtää seurakunnan olemuksen. Varmaankin oma käsitykseni tästä asiasta on erilainen kuin monilla muilla, ja se vaikuttaa siihen, mitä asioita pidän itsestäänselvyytenä. Eksegeetti erottaa itsensä dogmaatikosta, mutta voiko eksegeetti tulkita Paavalin kirjeitä ilman jotain ennakkoymmärrystä siitä, mihin Paavali pyrki, mikä oli hänen teologiansa ja missionsa ydintä.
Paavali käyttää metaforia seurakunnasta, ja seurakunta on organisaatio. Auttaisivatko Morganin metaforat hahmottamaan tutkijoiden kovin erilaista lukutapaa suhteessa Paavalin kirjeisiin?
Morganin esittämät kuvat organisaatioista ovat seuraavat:
1. Kone (Machine)
2. Organismi (Organism)
3. Aivot (Brains)
4. Kulttuurijärjestelmä (Cultural system)
5. Poliittinen järjestelmä (Political system)
6. Psyykkinen vankila (Psychic prison)
7. Muutos ja transformaatio (Flux and Transformation)
8. Hallitsemisen väline (Instrument of Domination).
Kysymykseni on miten nämä kuvat sopivat Paavalin perustamiin seurakuntiin ja toisaalta, mitkä näistä kuvista kuvaavat sitä, mihin suuntaan Paavali halusi perustamiaan seurakuntia ohjata. Vastaus näihin kysymyksiin on keskeinen, kun haluaa ymmärtää, mihin Paavali olisi todennäköisesti argumentoinnillaan pyrkinyt ja mihin ei niinkään.
Luterilainen seurakuntanäkemys taitaa olla aikalailla konemainen. Liturgiat on säädelty nuotin tarkkuudella, kirkkokäsikirjasta luetaan tekstit 3-vuoden jaksoissa ja pyhien elementtien jaosta kiistellään kovasti. Miten kaste suoritetaan oikein? Miten ehtoollisaineet jaetaan?
Kun sakramentaalinen luterilainen lukee Ensimmäistä korinttilaiskirjettä, hän näkee siellä ehtoollisaineiden pyhyyden ja erityisyyden. Kun Anne lukee kyseistä kirjettä, hän näkee siellä eri yhteiskuntaluokkien syövän omia aterioitaan oman luokkansa ihmisten kanssa.
Sakramentaalinen luterilainen näkee Paavalin moitteet seurakunnan ehtoolliskäytännössä siinä valossa, että sakramentaalisuuden pitäisi lähestyä luterilaista käytäntöä, muuten kuolema koittaa. Anne näkee asian siinä valossa, että Paavali pitää hyvin pahana Herran aterian nauttimista niin, että toiset jäävät nälkäiseksi. Näin siksi, koska Paavalille seurakunta oli yksi ruumis, Kristuksen ruumis, ja sen jäsenet paitsi olivat kaikki arvokkaita, myös tarvitsivat toisiaan. Annen mukaan luterilainen ehtoollinen jättää kaikki nälkäiseksi, eikä se mitä ilmeisemmin rinnastu laisinkaan Paavalin tarkoituksiin. Ehtoollisasia tulee esille muuten heti tuon päänpeittämiskohdan jälkeen. Molemmat probleemit koskevat nimenomaan seurakunnan kokoontumista.
Minä pidän Konetta melkeinpä kaikkein huonoimpana metaforana Paavalin seurakuntanäkemyksestä. Toki ulkopuolinen tarkkailija voisi väittää, että Paavali kulki ympäriinsä perustaen pikkukoneita varakkaiden ihmisten koteihin, jotka oli tarkoitettu kaikki toimimaan rattaan tavoin: apostoli tulee ja istuttaa, joku kastelee ja sitten ja sitten ja sitten ja sitten kone suoltaa uskovia maailmanturuille, jotka rakentavat uusia samanlaisia koneita, joissa kaikki on mutterit ja pultit ovat paikallaan samassa järjestyksessä. Ihmiset näissä seurakunnissa toimivat konemaisesti: he vastaanottavat evankeliumin dogman, toistavat sitä ja liturgioitaan kuolemaansa asti jne. Mikään ei muutu. Koneen piirrustukset siirtyvät eteenpäin pikkutarkasti apostolisessa suksessiossa.
Lukekaapa 1. kirje Korinttilaisille sillä silmällä, että mitkä Morganin kuvat tuntuvat osuvimmilta teidän mielestänne. Toki voi lukea Tessalonikalaiskirjeet, Galatalaiskirjeen, Filippiläiskirjeen, Roomalaiskirjeen ja vaikkapa 2. kirjeen Korinttilaisille myös. Näitä kaikki pitävät Paavalin aitoina kirjeinä. Rooman seurakunta on ainoa, jota Paavali ei perustanut, joten se vaikuttaa hiukan kysymyksenasetteluun. Minkälainen seurakuntanäkemys/organisaationäkemys näistä nousee?
Mainitut satunnaisesti valitut Youtube-videot, joissa kuvataan kirjan metaforia:
What are Morgan’s 8 Organizational Metaphors? An Organization is Like a…
Images of Organization
by 
Tuo on ihan huippukirja, mutta tämä käsittelee tutkimusta:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/sociological-paradigms-and-organisational-analysis-9781857421149
PS.
Joka tapauksessa olet asian ytimessä noiden tutkimuksen premissien suhteen. Minusta Valenciassa seurakunta vaikutti olevan kovinkin erilainen asia kuin Suomessa. Tuo suomalaisen seurakunnan rinnastaminen kone-metaforaan on itse asiassa varsin puhutteleva, jos asiaa ajattelee hieman tarkemmin.
Todellakin toimii tuo metafora ja asettuu mainiosti vastakkain Paavalin seurakuntanäkemyksen kanssa.
Minkälainen Valencian seurakunta oli?
En oikeastaan miettinyt tähän tarttuessani niinkään tutkimusta tutkimuksena, vaan lähdin tutkailemaan tuota seurakunta-metaforaa, joka on keskeinen ihan tutkimukseni sisällön kannalta. Ja samalla selittää erilaisia otteita Paavalin teksteihin tuon aiemman keskustelumme pohjalta. Molempi näkökulma itseasiassa auttaa hahmottamaan tätä tilannettani.
Löysin Burrell-Morganista jotain videota koskien heidän nelikenttäänsä tutkimuksesta, mutta en oikein osannut samaistua siihen. Riippuu niin paljon mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Tuo image-metafora sen sijaan tuntui niin suoraan teemaani sopivalta pohdinnalta.
Haen kirjat kun käyn seuraavan kerran Helsingissä, mikä tosin saattaa venyä hamaan tulevaisuuteen.
Valenciassa oli kirkkoja melkein sadan metrin välein. Seurakuntalaiset saattoivat tehdä paellaa kirkon edessä kadulla ja ihmisiä kerääntyi syömään pilvin pimein. Ehkä iso ero suomeen oli, että kirkon ovet olivat auki ja kirkoissa kävi ihmisiä. Usein esimerkiksi hääväkeä oli odottamassa kirkkoon pääsyä.
Tietämättä sen enempää Gareth Morganin metaforista, eikös Paavali ihan suoraan vertaa seurakuntaa ihmisruumiiseen. Eli vastaukseni on 2) organismi. Toisaalla hän kyllä sanoo, että ”te olette temppeli”, mikä viittaisi johonkin ulospäin näkyvään tuntomerkkiin. Seurakuntaa voisi ehkä ohjata myös parviäly (oikeaan tai väärään suntaan), jolloin se olisi kuin muurahaispesä. Mutta lukitsen vaihtoehdon 2.