Slaavilaisissa kielissä on paljon isää tarkoittavia sanoja. Yleiskielinen, ”juridinen” isä on venäjäksi отец (lausutaan suunnilleen ”atéts”, ukrainaksi батько (batko), puolaksi ojciec. Läheisempi muoto, oma isäpappa tai taatto voi olla batja, papa (ven.), tato (ukr.) tai tata (pl.). Taivaan isä on Небесный Отец ja Isä meidän -rukous alkaa Отче наш. Hengellinen isä, siis ortodoksipappi, on batjuška.
Valkovenäjäksi isä on бацька (batska), mutta sanalla on myös erityismerkitys: diktaattori Aljaksandr Ryhoravitš Lukašenka viittaa sillä lempinimellä itseensä.
Millainen maan isä Lukašenka on? Ainakin varteenotettava ehdokas Euroopan säälittävimmäksi luuseriksi. Entinen kolhoosin johtaja Lukašenka on pitkään rakentanut imagoa maanläheisenä miehenä, joka ymmärtää tavallisen ihmisen arkea. Hän esiintyy mielellään Belarus-traktorin ratissa ja käyttää isällistä, suoraa puhetyyliä. Se vetosi hänen äänestäjiinsä maan ensimmäisissä (ja viimeisissä) demokraattisissa presidentinvaaleissa. Hän nousi valtaan populistina ja korruption vastustajana, mutta on nykyään itse huomattavan rikas.
Lukašenka oli 90-luvulla hyvää pataa Boris Jeltsinin kanssa. Lukašenka ja Jeltsin allekirjoittivat useita sopimuksia, jotka loivat perustan Venäjän ja Valko‑Venäjän unionivaltiolle. Lukašenkan kova halu integraatioon Venäjän kanssa todennäköisesti liittyi siihen, että hän itse tavoitteli asemaa unionin johdossa, Jeltsin kun oli vanha ja heikko. Mutta sitten 1999 tuli vahva mies Putin, joka vuonna 2002 antoi ymmärtää, että Valko-Venäjä jaetaan alueisiin ja liitetään osaksi Venäjää.
Paikkansa menettämisen pelossa Lukašenka on joutunut tasapainoilemaan siitä lähtien. Hän on tarvinnut Venäjän apuvoimia opposition ja mielenosoitusten kukistamiseen, ja öljyn ja kaasun subventointia maan talouden pelastamiseksi. Vuonna 2018 Lukashenka lausui venäläisille toimittajille, että Valko-Venäjän itsenäisyys on pyhä asia. Venäjä yrittää öljyllä ja kaasulla sulauttaa Valko-Venäjän itseensä, mutta sellainen kiristys ei tule onnistumaan. Tämä lausehan vanheni hienosti.
Uskonnollisuus ei varsinaisesti kuulu Lukašenkan harkittuun imagoon, mutta hän on kyllä patsastellut Putinin rinnalla ortodoksisessa jumalanpalveluksessa. Siinä missä Putin käyttää uskontoa rakentamaan suurvaltaidentiteettiä ja Venäjän suurta kertomusta, Lukašenkalle kirkko on hyödyllinen kumppani, koska se edustaa pysyvyyttä ja sen avulla voi kontrolloida ihmisten käyttäytymistä.
Putinin lähipiirin batjuškat, patriarkka Kirill ja Putinin rippi-isä, Krimin metropoliitta Tihon Ševkunov etunenässä vahvistavat Putinin kuvaa perinteitä puolustavana johtajana, jolla on hengellinen perusta ja korkea moraali. Myös Lukašenka tapaa hengellisiä johtajia, mutta tapaamisten luonne on pikemminkin seremoniallinen. Ehkä hänen julkisuuskuvansa ei edes kestäisi riippuvaisuutta kirkollisesta hierarkiasta, varsinkaan kun Valko-Venäjän ortodoksinen kirkko on Moskovan patriarkaatin alainen.
Lukašenka haluaa esiintyä uskontojen yläpuolella. Hän korostaa, että Valko-Venäjällä on uskonnonvapaus ja maassa toimii useita uskonnollisia yhdyskuntia. Hän oli yksi niistä harvoista johtajista, jotka esittivät surunvalittelunsa Iranin islamilaiselle tasavallalle ajatollah Ali Khamenein ”marttyyrikuoleman” johdosta.
Lukašenka on toki myös perheenisä. Hänellä on kolme poikaa: Viktor, Dmitri ja Nikolai. Kaksi vanhinta poikaa ovat Valko-Venäjän merkittävissä viroissa, mutta nuorimmasta, ”Koljasta”, valmistellaan maan tulevaa johtajaa. Saas nähdä, miten käy. Täällä perhealbumi: Family of President A. G. Lukashenko | Official Internet Portal of the President of the Republic of Belarus
by 