Ei olla apinoita

”Ja viidentenä päivänä Jumala loi yksisoluisen…”

Näinhän sen olisi kuulunut olla luomiskertomuksessa, mikäli se olisi aikoinaan kirjoitettu kuten tiede on osoittanut maapallon elämän ensimmäiset muodot. Tietenkään se ei näin mennyt, koska tuolloin 2500 – 3000 vuotta sitten ei tiedetty juuri mitään maailmankaikkeuden ja elollisen luonnon synnystä.

Maapallo on luonut ja muovannut elämää enemmän kuin yksikään jumala. Elämän alkuperää ei vielä tiedetä, mutta täällä Telluksella se on kehiintynyt yksisoluiseksi ja siitä vähä vähältä myriadeiksi eri elämän muodoiksi. Maapallon vulkaaninen toiminta ja mannerlaattojen liikkeet ovat muokanneet elämän muotoja ja ihmiskunnan historiaa lukuisia kertoja. Vulkaaninen toiminta on luonut hedelmällistä maaperää uudelle elämälle. Maanjäristykset taas ovat enimmäkseen tuhonneet sitä, kuten nyt viimeksi Turkissa ja Syyriassa.

Mutta kuitenkin, elämän luomisessa ja muuntamisessa maapallo vs. jumala: 6 – 0.

Tulivuoren purkaukset ja maanjäristykset ovat paikallisia katastrofeja, mutta lähinnä meille ihmisille. Luonto järjestää elämän aina uudelleen sen itsensä aiheuttamien tuhojen jälkeen. Ihmiskunta saattaa tuhota itse itsensä, sivilisaation, mutta elämä täällä jatkuu niin kauan, kunnes aurinko höyrystää kaiken. Uskooko joku, että hyvä Jumala teki maapallosta tällaisen, että se itse aiheuttaa valtaisaa tuhoa ja kärsimystä kymmenille ja sadoille tuhansille ihmisille? Jos ei usko, niin miksi näin sitten tapahtuu?

Tällä palstalla ei ole pitkään aikaan käytykään keskustelua evoluutiosta. Joku aika sitten näin erään pikku-uutisen jostain merestä eristyneestä laguunista, josta oli löydetty muualla tuntemattomia lajeja. Nämä olivat muuttuneet erityisiksi omiksi muodoikseen ja lajeiksiin omissa oloissaan vähän kuin Galapagossaarilla, jossa aikoinaan Darwin teki havaintoja, joiden perusteella kehitteli luonnonvalintaan perustuvan evoluutioteoriansa. Galapagossaaret taas ovat satojen tuhansien vuosien vulkaanisen toiminnan aikaan saamia eristyneitä saaria. Maapallo itse luo elämää ja evoluutiota. Siihen ei tarvita yliluonnollista olentoa.

Luomiskertomus on hankala pala uskovalle, joka elää tätä aikaa tieteen selvittämine faktoineen maailmastamme. Ei siitä ole vielä kovin pitkää aikaa, kun luomiskertomus (siis ne kaksi toisistaan hieman poikkeavat) otettiin kirjaimellisesti, eikä sitä sopinut epäillä. Ja kun se siellä Raamatussa edelleenkin on. Ja kun Raamattu on Jumalan sanaa. Tosin useimmat kristityt ovat joutuneet taipumaan faktojen maailmassa siihen, että Raamattu absurdiuksineen ja surrealistisine tapahtumineen on otettava allegorisesti.

Uskovalle kristitylle Raamattu ja todellinen maailma tuottaa helposti kognitiivisen dissonanssin. Miten sovittaa oma Raamatun määrittelemä usko ja tieteelliset tosiseikat, faktojen maailman? Luominen on yksi hankalimmista seikoista. Ellei sitä sitten pidä viitteellisenä satuna. Fundamentalistille taas evoluutioteoria, lajien kehittyminen, luonnonvalinta… – No way! Raamatussa ei ole mitään näistä.

Evoluutio on kuitenkin niin moneen kertaan todennettu ilmiö, josta on tuhansien ja taas tuhansien tieteilijöiden konsensus, ettei sitä voi kiistää ummistamatta silmiään tosiseikoilta. Koko maapallo todistaa evoluutiosta, ei mistään jumalasta, kuten uskova mielellään ajattelee.

Käytännössä ainoat länsimaissa, jotka kiistävät evoluution, ovat uskovia kristittyjä. Ja niinhän se on – jos hyväksyy lajien muuntumisen ja kehittymisen, asettuu Raamatussa kerrottua luomista vastaan. Lisäksi tietysti muslimit ja jotkut vieraan sivilisaation tekemisiin uskovat.

Kreationistit ovat kehitelleet erityisen opin, nimeltään ”intelligent design” eli älykäs suunnittelu. Siinä jokin ulkopuolinen nimeämätön intelligenssi (vaikka jumalaa tarkoitetaankin) on suunnitellut kaiken täällä maapallolla. Sillä ikään kuin kierretään hankala termi ”luominen” ja Jumala sen tekijänä. Kun sille, miten se luominen tapahtui, ei ole esittää mitään teoriaa, ei mitään sellaista aineistoa tai todenteita, joilla sitä puolustaa. Tosin älykäs suunnittelu on sekin yhtä hankala osoittaa todeksi. Vaatiikin melkoista älyllistä kiepsautusta asettaa ”älykästä suunnittelua” voittoisana teoriana evoluutioteoriaa vastaan.

Evoluutiosta on merkkejä joka puolella, niin kasveissa kuin eläinkunnassa ja ihmisessä, on fossiileja, joista on tehty lukemattomia ikämäärityksiä, joita ei voi kyseenalaistaa. Se, että joitain välimuotoja joistain kehitysketjuista ei ole löydetty, ei ole mikään argumentti evoluution todellisuutta vastaan. Kaikesta ei ole jäänyt jäänteitä, koska fossiloituminen vaatii tietyt olosuhteet.

Evoluutioteoria ei ole vain teoria, vaan monin eri todistein vahvistetty esitys vuosimiljoonien tapahtumien kulusta. Se on tiedettä, ei mitään uskomusta, vaikka siksi sitä yritetään eräiden kristittyjen taholta leimata. Samoin kuin ateismia yritetään väittää ”vain” uskonnoksi (seikka, jota en ymmärrä – miksi uskovat kristityt haluavat väheksyä omaa uskontoaan asettamalla se samalle viivalle parjatun ja pelätyn ateismin kanssa).

Älykästä suunnittelua sen puolustajat pitävät kummasti tieteenä, vaikka sitä ei voi testata millään tieteen menetelmällä. Ei ole todennettavissa eikä falsifioitavissa. Tieteenä se on yhtä relevanttia kuin astrologia. Käsite intelligent design esitettiin ensimmäisen kerran nykymuodossaan v. 1989 kirjassa Of Pandas and People, jota jotkut koulut USA:ssa ovat käyttäneet tai pyrkineet käyttämään älykkään suunnittelun opettamisessa.

Pennsylvaniassa käytiin vuonna 2005 Harrisburgissa oikeudenkäynti asiassa. Kun Doverin koulupiirin johtokunta oli saanut läpi päätöslauselman, että lukioissa on opetettava MYÖS älykästä suunnittelua, eikä vain ”darwinismia”, eräät vanhemmat vetivät asian oikeuteen. Sitä ennen kaikki biologian opettajat olivat kieltäytyneet lukemasta lauselmaa luokissaan. Perusteluna, että älykäs suunnittelu ei ole tiedettä, vaan uskontoa.

Mielenkiintoisesti uskova konservatiivinen tuomari julisti tuomion evoluutioteorian opetuksen hyväksi. Hän ilmoitti tuomissaan, että koulupiirin johtokunnan menettely oli suorastaan ääliömäistä. Että vastaajat olivat valehdelleet väittäessään, ettei näillä ollut uskonnollisia tarkoitusperiä. Hänen mukaansa johtokunta pyrki harhauttamaan oppilaita luulemaan, ettei evoluutioteorialla olisi tieteellisiä perusteita, kun kreationistisella ”Of Pandas and People” -kirjalla taas olisi. Hän ei väittänyt, etteikö evoluutioteoriassa olisi puutteita, mutta sitä ei pidä käyttää tekosyynä sen korvaamiseen vailla todisteita olevalla uskontoon perustuvalla sepitteellä.

Saman kaltainen oikeudenkäynti käytiin Daytonissa v. 1925, jolloin opettaja John Scopes tuomittiin siitä, että hän opetti ihmislajin kehittyneen lajimuuntumisen seurauksena. Tennesseessä oli maaliskuussa 1925 astunut voimaan laki, joka kielsi Darwinin evoluutioteorian opetuksen osavaltion kouluissa Raamatun vastaisena. Tuolloin kreationismi voitti evoluutioteorian, uskonto tieteen. Oikeudenkäynti oli farssi. Siitä amerikansuomalainen laulaja Antti Syrjäniemi teki kappaleen ”Daytonin apinajuttu”, joka varmaan on monelle tuttu renkutus. ”Ei, ei olla apinoita”. Tuomari Nurmiokin sitä aikoinaan hoilasi.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
24 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Tauno J. Jokinen

Vaatiikin melkoista älyllistä kiepsautusta asettaa ”älykästä suunnittelua” voittoisana teoriana evoluutioteoriaa vastaan.

Ei tähän mitään älyllistä kiepsautusta tarvita. Jos elämä on tullut maapallolle maapallon ulkopuolelta siten, että se on alunperinkin suunniteltu lisääntymään, täyttämään maan ja kehittymään uudenlaisiksi elämänmuodoiksi, on varsin perusteltua hyväksyä evoluutio osaksi älykästä suunnittelua.

Tällainen ajatus ei suinkaan ole vailla teoriaa tukevia todisteita. Yhä enemmän löytyy viitteitä siihen, että elämä olisi tullut maapallolle maapallon ulkopuolelta. Tiede on myös varsin pitkällä siinä, että ihminen voisi itsekin koodata elämää synnyttävää DNA-koodia lähetettäväksi avaruuteen etsimään elämälle sopivaa ympäristöä. Eli ihminen voisi toimia älykkäänä suunnittelijana.

On varsin perusteltua hyväksyä sellainen näkökulma, että joku maapallon ulkopuolinen on suunnitellut evoluution. Tämä ei toki ratkaise vielä sitä, kuka loi alkuräjähdyksen ja tämän älykkään suunnittelijan.

Seppo Heinola

Tutustupa YKI tuossa panspermia-teorian mielessä dogonien Sirius-mysteeriin.https://kupdf.net/download/robert-temple-the-sirius-mystery_5b061b59e2b6f55d5b62d0fb_pdf

Kalevi Kauppinen

”Elämän synnystä on esitetty useita teorioita. Kolme nykyään eniten kannatusta tiedeyhteisössä saavaa teoriaa ovat salamanisku, merenpohjan kuumat lähteet, ja komeetta.

Elämän syntytapahtumaa ei tunneta täsmällisesti. Siksi elämän synnystä on laadittu lukuisia hypoteeseja. Nämä ajatukset kilpailevat keskenään, ja joskus täydentävät toisiaan. Jos hyvin käy, tutkijat pystyvät tulevaisuudessa johtamaan elämän syntyyn vieneen tapahtumasarjan laboratoriokokeiden ja teoreettisten mallien avulla.
RNA-maailman hypoteesi herätti 2000-luvun alussa innostusta elämän synnyn ongelman ratkaisun löytymiseen ja silloin ennustettiin että ongelma ratkeaa 15 vuoden kuluessa.

Charles Darwin esitti vuonna 1871 elämän syntyneen pienessä, lämpimässä lammikossa, jossa oli erilaisia kemiallisia yhdisteitä ja sähköä.”
Wikipedia

Tiede tuntuu olevan vielä kaukana elämän synnyn ratkaisusta. Vaatii aikamoista optimistia, jos uskotaan että tiede pystyisi joskus ratkaisemaan elämän synnyn.

Yleinen käsitys on, että jos tiedemies on uskovainen, niin hän hän ei ymmärrä tosiasioita tai hänen tutkimustuloksensa on mitättömiä.

Nykyään on helppo kulkea virran mukana, silloin ei tarvitse käyttää omaa päätään, koska kaikki hänelle tarjotaan valmiina.

Vielä siihen uskomukseen, että elämä olisi tullut maapallon ulkopuolelta, niin niin miten se olisi syntynyt siellä jossakin muualla.

Kalevi Kauppinen

Pitäisi tunnustaa, että evoluutioteoria on teoriaa eikä se ole todistettavissa. Silloin oltaisiin tilanteessa, jossa ei aukotonta teoriaa ei ole olemassakaan.

Uskonto voidaan jättää pois, koska se ei ole teoriaa vaan uskoa.

Tauno J. Jokinen

Evoluutioteoria ON todistettavissa.

Teorioiden todistaminen liittyy lähinnä matematiikkaan.

Evoluutioteorian tapauksessa ei oikeastaan voi lainkaan puhua todistamisesta. Tämänkaltainen teoria voidaan korkeintaan osoittaa virheelliseksi, mutta ei koskaan oikeaksi – jos pitäydytään tieteellisessä ajattelutavassa.

Voidaan myös kysyä – mitä evoluutioteoria ylipäätään tarkoittaa? Tieteessä on ehkä parempi puhua evoluutioteoreettisesta keskustelusta tai diskurssista.

Minusta Yki puhuu yleisistä uskomuksista tieteellisenä tietona ja väittää tieteen todistaneen näitä yleisiä uskomuksia ikäänluin ne uskomukset olisivat muuttuneet totuuksiksi.

Esimerkiksi pieniä lapsia tuntuu kovasti kiinnostavan kuvaukset dinossauruksista, joita esitetään värikuvina ja hienosti viimeisteltyinä hahmomalleina. Tosiasiassa kaikki kuvat ja hahmomallit dinosauruksista ovat mielikuvituksen tuotteita.

Viimeksi muokattu 3 vuosia sitten by Tauno J. Jokinen
Seppo Heinola

Tähän ”… Ja komodonvaraanit, jotka hotkivat suihinsa apinoita elävältä, syövät kiinni saamiaan peuroja ym. eläimiä niin, etteivät malta odottaa näiden olevan kuolleita, vaan puhkovat vatsat auki ja raatelevat ja syövät näitä vielä näiden eläessä. Nämä vain parina esimerkkinä Hyvän Jumalan luomista otuksista.”
on hartaalla tosiuskovaisella vakiovastaus! Se oli se Eevan kuuluisa Omena!!!! Sitä ennen kaikki eläimetkin elivät onnellisessa Paratiisissa eikä mitään julmuutta tai väkivaltaa ollut. Jumala katsoi oikeudenmukaiseksi rangaista Eevan hairahduksesta koko luomakuntaa miljardeiksi vuoiksi eteenpäin kaikilla mahdollisilla kamaluuksilla.

Kalevi Kauppinen

”Tunnustaa? Keiden pitäisi tunnustaa..?”

Meillä opetetaan pikkulapsesta saakka evoluutioteoriaa ainoana totuutena. Ei ihme, jos se iskostuu mieleen niin vahvana, ettei muuta sitten totuutta siinä olekaan.

Jos kasvatuksessa puhuttaisiin evoluution olevan teoriaa, jota ei ole aukottomasti todistettu, niin silloin olisi puhuttu totta. Jokainen omalla kohdallaan joutuisi miettimään mitä tai ketä uskoo.

Tiede itse sanoo, että elämän syntyä ei ole vielä pystytty todistamaan, kuinka se on tapahtunut.

Tauno J. Jokinen

On muuten merkillistä se, että uskonnollisen käsityksen ei tarvitse olla todistettu, mutta tieteen pitää olla. Miksi tällainen epätasa-arvo? (tosin tiede nimenomaan perustuu todisteluun, muuten sitä ei olisikaan)

Tiede ei suinkaan perustu todisteluun, vaan perusteluun. Tieteellinen tieto on perusteltua tietoa, eikä suinkaan todistettua tietoa. Jo tieteellisen tiedon määritelmä sisältää tiedon olevan tutkijan ”uskomus” asiasta.

Otetaan nyt vaikka Annen gradu, jonka tulos on Annen tulkinta yksittäisen Raamatunkohdan merkityksestä. Ei tätä merkitystä ole mitenkään todistettu tai edes pyritty todistamaan, vaan pelkästään perusteltu. Annen mielipide asiasta on sitten lisätty osaksi tiedettä muiden mielipiteiden joukkoon seuraavien tutkijoiden huomioitavaksi.

Tieteen näkökulmasta evoluutioteoria ja luomisteoria ovat samanarvoisia, koska tiede on arvovapaata.

Käsitys tieteellisten teorioiden totuusarvosta on ei-tieteentekijöiden uskomus ja sellaisena täysin rinnasteinen uskontoon.

Tauno J. Jokinen

Evoluutio oletettavasti on todellinen ilmiö ja Jumala on säätänyt evoluution. On hyvin mahdollista, että evoluution tapahtumaketjun on suunnitellut jokin maapallon ulkopuolinen älykäs taho siten, että DNA sisältää koodin, joka nopeuttaa elämän kehittymistä.

Siihen, miten asiat ovat, ei vaikuta se, onko niistä havaintoa. Tieteen teoriat ovat ihmisen keksimiä aivan samalla tavalla kuin uskonnotkin. Myös teologia on tiede.

Kristinuskolla on paljon piirteitä, jotka viittaavat siihen, että se on pitkälle suunniteltu synteettinen kuvaus todellisuudesta. Toisin sanoen kristinusko on tiedettä.

Viimeksi muokattu 3 vuosia sitten by Tauno J. Jokinen
Tauno J. Jokinen

Tieteen teoriat perustuvat todellisiin havaintoihin, mittauksiin ja vertaisarviointiin. Tätä uskonnoilla ei ole. 

Aivan samalla tavalla uskonnot perustuvat todellisin havaintoihin, mittauksiin ja vertaisarviointeihin. Juuri tästä syystä Jeesus syntyi jouluna, ristiinnaulittiin pääsiäisenä ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Minusta Seppo on selittänyt aika tavalla sitä, miten kristinuskon symboliikka on täynnään tähtitiedettä, sosiologiaa, psykologiaa ja valtio-oppia.

Seppo Heinola

Mihin uskonnot lähtökohtaisesti perustuvat? Tässä esille yksi vaihtoehto; kauan sitten kirjoittamastani esseestä ote:
Astrologia ja Raamattu
Seuraavassa tuon esille alun perin aitoon astronomiaan pohjaavaa astrologiaa ja näistä noussutta uskontoa.
Lähden siitä, että lähtökohtaisesti uskonnot aina ja kaikkialla ovat olleet astrologian kanssasisaria ja ehken samasta alkuperästä syntyneet, ja niitä koskevia legendoja on monin eri tavoin myös uskonnollisiin tarkoituksiin hyödynnetty. . Mutta lähinnä lähtökohtana on paljolti ollut tietämättömyys taivaallisten ilmiöiden luonteesta. Ihminen on siis kautta aikain lumoutunut olevaisen ihmeestä ja nostanut kysyvän ja ihmettelevän katseensa taivaalle, joka öisten itämaitten sysipimeydessä on miljoonien ja miljardien kimaltavien tähtien loisteessa hehkunut kirkkain helmeilevin tähtinauhoin, maitomerin , suurin ja valkein pehmein tähtipilviä jotka hänestä – ihmislapsesta – ovat olleet kuin suuren vaalean jumalattaren pehmeät valkohehkuiset hiukset. Ja hän on nimennyt näkemänsä kokemansa mukaan ja antanut yli taivaan kaartuvalle nauhalle elämän läheisen elämää synnyttävän nimen – Milky Way, Maitotie, Mutta kun hän on kirkkaimman aamutaivaalle noussen tähden kutsunut Istariksi, Afroditeekksi tai Venukseksi, joka meren aalloista on noussut ja meren horisontin taakse aina iltaisin laskee, on hän tehnyt tähdestä henkilön ja pian henkilöstä Jumalan ja synnyttänyt uskonnon siemenen. Näin ei olekaan sattuma että theologia on nimenomaan oppia theoksista eli liikkuvista ympyröistä, joilla on alun perin tarkoitettu liikkuvia taivaankappaleita eli planeettoja .
Alusta alkaen ovat taivaan ihmeet saaneet nimiä, joita ihminen on ottanut omasta käytännön elämästään, kokemustensa parista mutta jotka historiassa ovat vähitellen teologisoituneet ja hengellistyneet. Tähdistä ja planeetoista on tullut uskontoihin jumalia. Mutta ihminen ei ole ryhtynyt antamaan   vain nimiä yksittäisille tähdille ja tähtiryhmille ja vaan on laatinut myös käsikirjoituksen taivaalliselle skenotrafialle, avaruuden piirissä kulkevalle non-stop-näytelmälle. Ja näytelmän tekijöille, taivaallisille näyttelijöille hän on antanut eri tähtiä eri tavoin yhdistellen hahmoja ja hahmoille nimiä ihmisten tai kuten auringon radan takana oleville konstellaatioille, eläinten mukaan. Hän on keksinyt ikuisille liikkeille syitä ja seurauksia, nimennyt näiden kokonaisuutta kohtaloksi,
joka myös hänen itsensä liikettä lopulta määrää. Mutta kuten taivaallisessa näytelmässä näyttävät toiset tähdet vetävän ja työntävän toisia ja olevan jonkun näkymättömän voiman vaikutuksen alaisia, katoavan, ilmestyvän jälleen, säännöllisesti, joskus epäsäännöllisesti, tulevan uudelleen esiin pian, joskus pitkien salattujen aikojen jälkeen, niin myös ihmisen ja hänen kohtalonsa näennäisen säännötöntä mutta kuitenkin toistuvaa ja johdonmukaista liikettä nuo salatut tähtivoimat määräisivät Ja näin ajatellessaan ihminen on luonut astrologian siemenen. Voinkin sanoa, että astrologia on astronomiaa ihmiseen sovellettuna. Myös Uudentestamentin käsitteistössä on aikansa astronomiasta/astrologiasta runsaasti jälkiä. Ei opetuslapsia sattumalta ole juuri 12.

Markku Hirn

Yki jo sanoikin ,mutta toistetaan. Tiedeyhteydessä sanalla teoria tarkoitetaan vallitsevaa tutkimuksen luomaa käsitystä. Yksi sen kriteereistä on että se toimii. Tieteessä ollaan aina valmiita muuttamaan mielipidettä jos faktat näyttävät jotain muuta.

Markku Hirn

Yksi teoria elämän synnystä maapallolla on se että se on tullut tänne meterioiden kautta. Saattaa olla , mene ja tiedä. Mutta se ei ratkaise vielä peruskysymystä siitä miten se meterioriittin tänne tuotu elämä on syntynyt siellä jossakin?

Seppo Heinola

Maailmankaikkeuden synnyllä ja elämän synnyllä maapallolla tai maapallolle ei tietenkään tarvitse minkään logiikan mukaan olla yksi ja sama subjekti.

Maapallon elämän ’luomiskertomuksista’ ihmistä koskien mielenkiintoisin on minusta dogoneilla. Dogonien tarkka kosmologinen tietämys, joka nykypäivänä on paljolti vahvistettu, oli peräisin Siriuksen tähtijärjestelmästä! Dogonit olivat näet kertoneet että heimo oli saanut kohdata vieraita avaruudesta; tiedot olivat peräisin oudoilta puoliksi ihmistä ja puoliksi kalaa muistuttavilta olennoilta nimeltään Nommo. Ja nämä nommot olisivat olleet lähteneet liikkeelle Siriuksen tähtijärjestelmästä ja laskeutuneet maapallolle kuparisesta ketjusta riippuvassa arkissa. Näitä alkujumala Amman alkumunasta synnyttämiä amfibio-olentoja olisi ollut arkissa 4 mies-naiskaksosta eli 8 henkilöä. Tämä tuo eittämättä mieleen Raamatun kertomuksen Nooan arkista, jossa tulvalta pelastui juurikin arkissa myös 8 Nooan perheen jäsentä. Mutta Raamattuun tämän kertomuksen liittää myös Siriuksen heprealainen nimi ʼabĕräq/ אַבְרֵק. sillä nimen juurena on kirjaimet ABR, jotka vastaavat Genesiksen alun verbiä bara ja juutalaisen suvun kantaisän nimeä ABR am. Verbinä abr  אַבְרֵ merkitsee ´kohota korkealle´. Mielenkiintoista on myös, että abrak-muoto merkitsee paitsi Sirius myös ´vaunut´. Heprelaiset näkivätkin usein jumalien vaunuja, joita esim. Heenokin kirja tuntee merkaba-nimellä .(Merkaba= taivaalle nouseva tulipesä)

Mutta koskapa myös sumerit ja egyptiläiset tunsivat monin osin em. Sirius-mysteeriä voi ajatella, että ym. Nommojen arkki ei olisikaan laskeutunut Afrikkaan vaan mereen, sillä nyt muistitiedon valtamerestä – tarkemmin Välimerestä – nostaa esiin päätään sumerien taruston omituinen kalajumala Oannes, jonka jopa nimen keskeinen kirjain N eli NUN merkisee sekä luojajumalaa että kalaa, mutta myös – siittiötä. Myös egyptin kieli tuntee Nun-kirjaimen ja piirtää sen siittiönä, mutta molemmat kaksi ovat toki vain heprean kielessä, joka sekin tähän ihmisen arvoitusta avaavaan kieliperheeseen näyttää kuuluvan. Egyptiläisten alkujumala olikin nimeltään NUN, joka on myös heprean aakkoston 22:sta kirjaimesta salaperäisin ja sisältörikkain. Heprean nun merkitsee verbinä siittää, lisääntyä, itää, kasvaa ja sen lukuarvo on 50 eli Sirius B:n kiertoaika. Nun piirrettiin sekä hepreassa että egyptissä pienenä ’käärmeenä’ joka on eksaktisti miehen siittiön näköinen https://www.ancient-hebrew.org/ancient-alphabet/nun.htm

Viimeksi muokattu 3 vuosia sitten by Seppo Heinola
Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial