Synti ei ole hyve. Synti on synti. It´s a sin, kuten Pet Shop Boys lauloi aikoinaan (boysit, Chris Lowe ja Neil Tennant, ovat muuten homoja). Mutta hyveellinen kristitty ei voi olla, ellei tunnustaudu syntiseksi. Hyveellisin kristitty on se, joka ilmoittautuu olevansa mitä mustin syntisin. Minä olen uskonnoton jumalaton ja niin muodoin olen myös synnitön. Synti ei kosketa minua. Olen paheellinen. En siksi, etten usko Jumalaan, vaan siksi, että se – paheellisuus – kuuluu ihmisluontoon. Minun luontooni ja olemukseeni. Itse asiassa nautin paheistani (yksityiskohdat jääköön lukijoiden mielikuvituksen varaan). Epäilen aina sellaisen ihmisen rehellisyyttä, joka ilmoittaa olevansa paheeton. Uskova voi ilmoittaa olevansa syntinen, mutta ei tunnusta mitään pahettaan. En juuri luottaisi tällaisen ihmisen rehellisyyteen. Uskovan on helppo ilmoittaa olevansa syntinen, mutta paheensa tämä pitää omana tietonaan (ja Jumalan tietysti).
Kristinuskon eetokseen kuuluvat usko, toivo ja rakkaus. Ne ovat myös kristinuskon arvoja ja hyveitä. Kristityt mielellään pidättävät ne oman uskontonsa aikaansaannoksiksi. Siis uskontonsa jumalan luomiksi ja sikäli universaaleiksi. Universaaleja ne kyllä todella ovatkin – jo ennen kristinuskon kehittämistä olemassa olleita.
Kristinusko on silkkaa arroganssia siinä väittämässä, että on olemassa kaiken määrääjä, luoja ja johdattaja: Jumala. Se Raamatun jumala. On hyveellistä alistua tämän kyseenalaistamattoman auktoriteetin Raamatussa kerrottuun tahtoon. On hyveellistä tuomita kanssaeläjiä tämän ilmoitetun tahdon vastaisesta elämästä. On hyveellistä kertoa kanssaihmisille, miten elää ja olla joutumatta kadotukseen.
Oikealle kristitylle ja uskovalle ensimmäinen ja viimeinen hyve on uskoa Jeesuksen Kristuksen sovituskuolemaan. Kaikki sen välillä on syntiä. Vaikka kaikki kristityt ovat syntisistä suurimpia, on kaikista suurin synti olla uskomatta suurta pelastussuunnitelmaa. Minä, joka olen synnitön, olen syyllistynyt synneistä suurimpaan.
Hyveellisin kai lienee Jumala. Tai Jeesus. Se synnitön. Esikuva. Se, joka Raamatussa yksilöidysti laskettuna tappoi ja tapatti 2.821.364 ihmistä ja karkeasti arvioituna joku 20.000.000. Plus kaikki sadat miljoonat tämän sallimat kansanmurhat ym. tihutyöt näihin päiviin asti.
Hallelujaa!
Jumala on alku ja loppu. Hän kertoo sen itse, vaikka onkin ajaton, jolloin ei voi olla alkua eikä loppua. Tällä uskonnottoman ja kunnottoman kirjoituksella on loppu, ja se on tämä:
Kristinuskon perusprinsiipit ovat sellaiset, että JOS Jumalan ja paholaisen olemassaolot voitaisiin todistaa, valitsisin minä kyllä sen paholaisen esikuvakseni. Perusteluni: tämä ei Raamatun mukaan selvästikään ole verenhimoinen, kostonhimoinen, julma ja sydämetön, kuten luojansa.
by 
Ykin ongelma on aina ollut näissä vuodatuksissaan sama kuin fundamentalistikristityillä. He ja Yki lähtevät omasta raamatuntulkinnastaan ja mennä porskuttavat sillä omaa loogisen kuuloista rataansa. He siis nostavat totuudeksi oman tulkintansa totuudesta eivätkä suostu hiljentymään sen ääreen, mitä kutsutaan Pyhän Hengen puhutteluksi. Siinä puhuttelussa löytyy vastaus siihen, miten Raamattu on syntynyt siinä jännitteessä, mikä tulee monimuotoisuuden salaisuuden kohdatessa ihmisen himon luoda jumalalleen kuva. Kristityn ainoa todellinen jumalakuva löytyy Kristuksessa, jonka kautta voi työstää kaiken, mikä ihmistä toisaalta sitoo ja toisaalta kutsuu vapauteen .
Yki pyristelee. Toivottavasti hän löytää sen, mitä hän epätoivoisesti etsii. Kristuksen lupaus on, että kolkuttavalle avataan ja etsivä löytää. Näin tapahtuu. Sitä ennen nauttikaamme Ykin pyristelyn verbaalisuuden kauneudesta ja hänen elämän työstämisen innostaan. Opimme siitä.
Jaa, …
”Synti ei kosketa minua. Olen paheellinen. En siksi, etten usko Jumalaan, vaan siksi, että se – paheellisuus – kuuluu ihmisluontoon. Minun luontooni ja olemukseeni. Itse asiassa nautin paheistani (yksityiskohdat jääköön lukijoiden mielikuvituksen varaan).”
Kas, kun et satu olemaan se kaikkein suurin paheellinen. Mahtaako kristittyjen synneillä ja näillä sinun paheillasi olla jokin ero? Sinusta kyllä tulisi aivan täydellinen kristitty, kun kuitenkin olet näin hyvin kristillisen tautologian sisäistänyt. Sitäpaitsi – jos kerran nautit paheistasi, niin mitäs paheita ne silloin ovat? Ei nautinto mitään syntiä ole.
Itse olen hyvä tällaisena, miksi Jumala on nähnyt viisaaksi minut luoda. Kaikkine hyveineni.
Hyrsky: ”Kristityn ainoa todellinen jumalakuva löytyy Kristuksessa, jonka kautta voi työstää kaiken, mikä ihmistä toisaalta sitoo ja toisaalta kutsuu vapauteen .”
Näin varmaan kristitylle eli toiminee ns. exitenssiteolgiassa aivan hyvin. Objektiivisesti oikeasta Krituskuvasta ei silti tarvitse olla kyse, sillä kristilisen etenkään biblisistisen teologian luoman Dogman mukainen Krituskuva ei välttämättä ole tosi. Tutkijat ovat näet löytäneet useita eri Kristuskuvia ja radikaalein on vaihtoehto missä Kristus nähdään (kuten kuningas Salomokin) aurinkomyyttinä , missä auriko syntyy, kukoistaa, kuolee ja nousee ylös vuosikierron seisaus- ja tasauspäivien mukaan. Tällekin kuvalle, kuten monille muillekin, löytyvät erittäin hyvät sekä aikahistorialliset että tekstilähtöiset perustelut. Nimi Golgatha (gilguloth, gulgalath!!!) kun ei ehkä vain ’sattumalta’ kanna auringon ja kuun syklien symboleja…
Juha, en juuri tulkitse Raamattua. Otan sen sellaisenaan, mutta tietäen, että se on IHMISTEN kirjoittama omista lähtökohdistaan ja maailmankuvastaan ja sen aikaisissa olosuhteissa ja tietämyksessä. Mitään jumalallista ei tuossa kirjakokoelmassa ole. Minusta ollaan ongelmissa, jos Raamattua lähdetään tulkitemaan. Ja itse asiassa se onkin tuonut runsaasti ongelmia: koko kristikunta on jakaantunut moniin eri oppisuuntiin ja lahkoihin ja näistä moni asettunut sotasille toisiaan vastaan. Ei siitä kauaa ole kun protestantit ja katoliset tappoivat toisiaan Euroopassa.
Totuutta tietty on mukava tavoitella, vaikka se ei koskaan lähemmäksi tule vaikka kuinka tavoittelee. Kristinuskosta nyt en ihan lähtisi totuutta etsimäänkään. Väitän silti, että olen hiljentynyt monen monituista kertaa. Mutta hiljentymistäkin on monenlaista. Onko hiljentyminen vain sitä, että ottaa Raamatun ja kristinuskon dogmiston todesta ja kokee hartautta sen edessä, mitä kutsutaan Pyhän Hengen puhutteluksi? Voiko olla muuta hiljentymistä? Vai onko se tyhjää kolisevaa hiljentymistä..?
En pyristele. Mutta minua ei lakkaa kiehtomasta tämä polarisaatio uskonnottomien ja uskovien välillä. Maailmankuvissa on niin valtaisa ero, ettei se voi olla kiinnostamatta. En usko, että löydän mitään, jos nyt edes etsinkään. Mitä etsisin? Vastausta siihen, miksi meillä on älyä, rationaalisuutta, arvostelukykyä, vastuullisuutta, myötätuntoa, rakkautta, empatiaa, sympatiaa, maailmanparantamistahtoa – mutta kahdella muuten niin samankaltaisella ihmisellä voi olla näkemys universumista ja elämän mysteeristä niin täysin erilainen..?
Kristityn jumalakuva tulee luonnollisesti Kristuksesta, joka on nostettu jumalaksi. Samoin on kaikissa muissa uskonnoissa – omine jumalakuvineen.
Tauno, en ole se suurin pahellinen. Olen aika mieto tyyppi siinä suhteessa. Paheilla nyt tarkoitan tietty kaikkia niitä juttuja, mitä normaalissa järjestyksessä pidetään ”paheina”. Paheeni eivät tietty ole syntiä, vaikka hyveellisistä kristityistä ja itseään ”moraalisina” pitävistä ne sitä olisivatkin. En ole syntinen – olen paheellinen. Se on mun elämän järjestys.
”Juha, en juuri tulkitse Raamattua. Otan sen sellaisenaan” Ihan oikeasti, sinua Yki ei vaivaa se, että olet ihan samassa linjassa fundamentalistikristittyjen kanssa??. Olet siis sitä mieltä, että siteeratessasi raamattua ja tuodessaai sieltä näkemystäsi Jumalan olemuksesta, et tulkitse raamattua?
Sikäli ajattelen fundamentaalisti, että voiko olla oikea kunnon kristitty ja uskossa, jos ei ota kaikkea Raamatussa niin kuin se on kirjoitettu. Mitä sieltä sitten voi ottaa todesta, mikä on jumalan sanelemaa ja mikä ihmisten omasta käsityksestä kirjoitettua? Mikä pelkkää tulkintaa?
Kun siteeraan Raamattua, teen sen tietäen, että kyse on aikaisten ihmisten kirjoittamista teksteistä, joissa esitetään usein myös muista kulttuureista ja saagoista lainattuja juttuja. Kun siteeraan Raamattua, teen sen osoittaakseni sen ristiriitaisuuksia, absurdiuksia, mutta en näkemystäni jumalan olemuksesta, vaan raamatun tekstin ja uskon olemuksista, Minun ei tarvitse tulkita Raamattua. Raamattu tulkitsee itse itseään.
Eli palaamme alkuongelmaan: ihminen ymmärtää vain sen raamatusta, minkä Pyhä Henki avaa. Raamattu tulkitsee itse itsensä- väite ajaa minut taas suurempaan yksinäisyyteen, koska sinäkin Yki kuulut fundamentalisteihin, umpikujaihmisiin.
Ehei se noin mene. Minulla ei ole mitään sellaista oppirakennelmaa jonka perusteella minun pitäisi ajatella tai toimia maailmassa – vain se, mitä kuuluu normaaliin inhimillisyyteen. Ainoa fundamenttini on altruismi. Uskon siis vakaasti, että ihmisella on lajisyntyinen (tjms.) tarve tai taipumus pyrkiä hyvään ja auttaa lähimmäisiään. Se, etten usko mihinkään korkeampaan olentoon, päinvastoin vapauttaa minua ja ajatteluani, ei aja mihinkään umpikujaan. Se on sitten eri asia se, että elämässä voi tulla monelle eteen joko omista ominaisuuksista tai ulkoisista seikoista tai sitten molemmista umpikujia, joista voi olla vaikea päästä eteenpäin. Mutta siinä ei ole kysymys tai ei tarvitse olla se, uskooko vaiko ei.
”Uskon siis vakaasti, että ihmisella on lajisyntyinen (tjms.) tarve tai taipumus pyrkiä hyvään ja auttaa lähimmäisiään.”
Ei historia siltä näytä. Uskot kumminkin lajisyntymiseen, mihin kuuluu ihmisten auttaminen, mutta sitä ei voi tieteellisesti todistaa. Mitä tuo lajisyntyminen oikein tarkoittaa?
Historia näyttää sen, että on despootteja, luonnevikaisia, vallanhaluisia, toisia päsmäröimään ja hallitsemaan haluavia ja narsistisen luonnehäiriön omaavia tyyppejä, jotka ovat pyrkineet ja päässeet valtaan ja tietty niitä sukurutsaisuutta mielenvikaisia kruunupäitä, jotka samoin ovat saaneet sekasortoa ja kauheuksia aikaan. Se ei kerro ihmiskunnasta vielä mitään muuta kuin yhden marginaalisen puolen, joka valitettavasti vain on muovannut maailmanhistoriaa ja ollut näkyvää.
En minä mihinkään lajisyntymiseen usko, vaan se on tosiasia. Se voidaan tieteellisesti todistaa ja on moneen kertaan todistettu. Käyttäytymistieteitten puolella taas on voitu havaita ihmisen taipumus altruismiin, vaikka silti se ei poista sitä, että ihmisellä on myös taipumus edistää omaa hyvää. Mutta molemmat ovat syntyisin samasta mekanismista – lajinsäilymisvietistä.
Lajisyntyminen tarkoittaa siis sitä, että me synnymme eri lajeina, joita evoluutio on satojen miljoonien vuosien aikana eriyttänyt. Me ihmiset synnymme lajiin homo sapiens. Eläimet kuhunkin lajiinsa. Tiukasti kreationismiin uskova eli evoluution kieltävä tietysti uskoo myös lajisyntymiseen, eikös? Siinä vain on ero, että luomiseen uskova uskoo jumalan luoneet kaikki lajit erikseen, kun tieteellisen maailmankuvan omaava pitää itsestään selvänä sitä, että kaikilla lajeilla on yhteinen kantamuoto, josta lajit ovat evoluution mukana eriytyneet.
Satuin lukemaan Kari Hotakaisen haastattelun Kirkko ja kaupuki -lehdessä. Hän totesi osuvasti: ”Uskon asioita käsittelen, koska ne ovat ratkaisemattomia”.
Näin olisin voinut itsekin monesti todeta, kun minulta on kysytty, miksi kirjoittelen näistä asioista ja miksi blogimetsässä olen.
Tämä nyt siksi, kun Juha kommentoi tässä ketjussa: ”Ykin ongelma on aina ollut näissä vuodatuksissaan sama kuin fundamentalistikristityillä. He ja Yki lähtevät omasta raamatuntulkinnastaan…” ja ”Yki pyristelee. Toivottavasti hän löytää sen, mitä hän epätoivoisesti etsii.”
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/piru-jumala-ja-jeesus-piipahtelevat-kari-hotakaisen-romaaneissa-uskon-kysymykset-kiinnostavat-koska-ne-ovat-ratkaisemattomia?fbclid=IwAR28ZleTQNMX70RZuk4srsEe65hEMj17SMzLXgLequVUzLA5VYcPjU0jN_k#98c32eaf
Hyvä kommentti. Kunhan muistaa, että ratkaisu (siis joka on järjellemme ratkaisematon) ei välttämättä ole sama kuin vastaus.
Näinhän se on – ratkaisu ei tosiaan ole aina vastaus. Eikä vastaus ratkaisu. Onneksi näin on. Muuten tämä kaikki olisi perin tylsää.
Juuri näin. Hyvin sanottu.
Ortodoksinunna äiti Maria Normanbyläisellä on paljon sanottavaa lopullisesta vastauksesta. Hän ei nimittäin usko siihen mutta hän uskoo, että
”Jumala itse antaa vastauksen, jokaiselle oman ja erityisen, joka on kuin uusi nimi, jota kukaan muu ei tiedä, sillä se on sydämen syvyydessä Jumalalta saatu. Se kertoo meille, miten Jumala haluaa tulla nähdyksi ja ymmärretyksi, miten hän haluaa, että jokainen rakastaa häntä omalla tavallaan. Toivomme on suuri, eikä mikään pysäytä etsimistä”
(Kätketty aarre s. 23)
”Hotakaista on aina huvittanut se, että Jumalan kaltaista näkymätöntä voimaa vastustamaan on pitänyt perustaa yhdistyksiä.”
Jostarkoitetaan esim.vapaaajatelijoita Hotalkaiselta jää huomaamatta.,ettei ydostys oleperustetu vastustaman Jumlaa vanpuolustaman Jumalanuskomattomienyhteikunalsisiaoikeusia. Hommaa edelsi Suomessa traaginen sisällissota, jonka aikana monet ateistit kaatuivat tai teloitettiin, kuolivat nälkään tai espanjantautiin, ja henkiin jääneiden uskonnottoien asema huolimatta 1923 uskonnonvapauslaista oli eritäin vaikea. Vaati tuolloin äärettömän suurta kansalaisrohkeutta olla julkisesti ateisti. Järjestäytyminen oli siis täysin ymmärrettävää.
Uusinta selkokielellä:
”Hotakaista on aina huvittanut se, että Jumalan kaltaista näkymätöntä voimaa vastustamaan on pitänyt perustaa yhdistyksiä.”
Jos tarkoittaa esim. vapaa-ajattelijoita Hotakaiselta jää huomaamatta, ettei ko. yhdistys ole perustettu vastustamaan Jumalaa vaan puolustamaan Jumalaan uskomattomien yhteiskunnallisia oikeuksia. Hommaahan edelsi Suomessa traaginen sisällissota, jonka aikana monet ateistit kaatuivat tai teloitettiin, kuolivat nälkään tai espanjantautiin, ja henkiin jääneiden uskonnottomien asema huolimatta 1923 uskonnonvapauslaista oli erittäin vaikea. Vaati tuolloin äärettömän suurta kansalaisrohkeutta olla julkisesti ateisti ja erota kirkosta. Järjestäytyminen oli siis täysin ymmärrettävää.
Joo. Itse asiassa odotinkin jotain kommenttia tästä. Näinhän se on. Hotakainen on älykäs ja tarkkanäkemyksinen, mutta Vapaa-ajattelijoista hän ei nähtävästi tiedä mitään ja tätä järjestöähän hän tarkoittaa. Minulle ei kyllä ole tullut vastaan yhtäkään ”jumalaa vastustamaan” perustettua yhdistystä. Vaparit eivät missään vaiheessa ole tarkoittanut olla ”jumalaa vastustava” yhdistys, vaan juuri uskonnottomien etujärjestö.
Joo. Itse asiassa odotinkin jotain kommenttia tästä. Näinhän se on. Hotakainen on älykäs ja tarkkanäkemyksinen, mutta Vapaa-ajattelijoista hän ei nähtävästi tiedä mitään ja tätä järjestöähän hän tarkoittaa. Minulle ei kyllä ole tullut vastaan yhtäkään ”jumalaa vastustamaan” perustettua yhdistystä. Vaparit eivät missään vaiheessa ole tarkoittanut olla ”jumalaa vastustava” yhdistys, vaan juuri uskonnottomien etujärjestö.
Tai sitten Hotakainen tarkoitti Ateistiyhdistystä. Sekään ei vastusta jumalaa, vaan uskonnon ja kirkon asemaa yhteiskunnassamme.
Mitä oikeuksia ei uskovalta puuttuu verrattuna uskovaan? Hotakaisen ulostulo on hyvin oikeutettu. Pitäisikö uskovien perustaa oma liitto, joka ajaisi uskovaisten etuja.
Minusta ei tarvitse kumpaakaan liittoa, koska uskovat eivät syrji ei uskovia, taitaa olla juuri päinvastoin monissa maissa. Uskovat ovat jopa hengenvaarassa uskonsa tähden. En ole vielä kuullut, että kristityt vainoaisivat ei uskovia heidän maailman katsomuksen tähden.
Kalevi: ”Pitäisikö uskovien perustaa oma liitto, joka ajaisi uskovaisten etuja.”
Hö, teillähän on Kalevi jo valtava kirkko-instituutio,missä 20 000 palkattua työntekijää huolehtii eduistanne ja lisäksii eduskunnassa vielä oma puolue KD.
Kalevi: ”..uskovat eivät syrji ei uskovia, taitaa olla juuri päinvastoin monissa maissa. Uskovat ovat jopa hengenvaarassa uskonsa tähden. En ole vielä kuullut, että kristityt vainoaisivat ei uskovia heidän maailman katsomuksen tähden.”
Oletko lukenut kirkkosi historia Kalevi, uskovaiset polttivat ei-uskovia elävältä ja tappoivat heitä massoittain. Tähän 1500 vuota kestäneeseen kaameuteen aikaansai muutoksen v a s t a ateistis-deistinen VALISTUS, ei mikään uskovien lähimäisenrakkauden uusherääminen…
Ja Amerikassa fanaattisimmat uskovaiset ovat kyllä tappaneet ihmisiä heidän toisenlaisten katsomustensa tähden.
Kalevi, täytyy muistaa, milloin ja millaisissa olosuhteissa vapaa-ajattelijat Suomessa ja muualla perustettiin. USA:ssa ja Euroopassa järjestäytyminen – ja siis uskonnottomien etujen ajaminen täydestä syystä alkoi jo 1870-luvulla. Suomessa uskonnonvapaus säädettiin lakiin vasta 97 vuotta sitten. Tuohon asti kirkkoon kuuluminen oli pakollista. Muta paljonkaan ei muuttunut tuon jälkeen. Sen jälkeenkin uskonnottomia, siis ateisteja, katsottiin syrjäsilmin ja myös syrjittiin. Se oli yksi tärkeä syy Vapaa-ajattelijoiden liiton perustamiseen.
Nykyäänhän ei tietenkään uskonnottomia syrjitä. Vielä 70-luvulla tunnustuksellinen uskonnottomuus saattoi sulkea ovia. Paljon on siis tapahtunut kehitystä. Nykyisin liitto ajaakin kirkon ja valtion eroa, uskonnollisten riittien poistamista julkisista instansseista, sotilasvalan ym. valojen täydellistä maallistamista jne.
Mutta kyllä uskovat Suomessakin edelleen syrjivät (jos eivät suorastaan vainoa) uskomattomia. Se tapahtuu kaikenkarvaisissa lahkoissa, lesuissa ym. kunnon uskovien yhteisöissä. Kun yhteisössä kasvanut sekularisoituu ja haluaa lähteä, häntä yritetään ensin oikaista, ”hoitaa”, ”paimentaa” tms. ja sitten tämän lähdettyä tätä kaihdetaan ja väistetään. Perheenjäsenet ovat kuin lähtenyttä ei olisi koskaan ollutkaan.
”Hö, teillähän on Kalevi jo valtava kirkko-instituutio,missä 20 000 palkattua työntekijää huolehtii eduistanne ja lisäksii eduskunnassa vielä oma puolue KD.”
Kirkko ei ole mikään etuja valvota järjestö, eikä KD puolue keskity vain uskovaisten etujen ajamiseen. Nämä yleistykset eivät ole perusteltuja, tuntuu olevan tunne kysymyksiä joiden läpi kuultaa jokin vastenmielisyys kirkkoon ja yhteen puolueeseen.
”Oletko lukenut kirkkosi historia Kalevi, uskovaiset polttivat ei-uskovia elävältä ja tappoivat heitä massoittain.”
Seppo on jäänyt kiinni historiaan sillä tavoin, ettei puhu tämän päivän tilanteesta, vaan se, mitä historiassa on tapahtunut, niin se määrittelee, miten tätä päivää eletään. Olen kyllä tietoinen kirkon historiasta, mikä on ikävää luettavaa, mutta emme voi historialle mitään, tälle päivälle ja tulevalle voimme tehdä. Tästä on kysymys, että virheistä pitää oppia, ettei ne toistu.
”Kalevi, täytyy muistaa, milloin ja millaisissa olosuhteissa vapaa-ajattelijat Suomessa ja muualla perustettiin.”
Yki, tätä en kiistä, mutta puhuinkin tämän päivä tilanteesta, jos asiat ovat korjaantuneet, niin etujärjestöllä ei ole enää tarvetta.
KD on kyllä kristittyjen asian ajaja eduskunnassa. Tietysti puolue haluaisi, että koko yhteiskunta muuttuisi ”kristillisten” arvojen ja Raamatun oppien mukaiseksi. Vai kiistääkö tämän joku?
Vapaa-ajattelijain sivulta voi vaikka käydä katsomassa mikä tuon järjestön tarkoitus nykyään on. Kyllä sille tarvetta on niin kauan kuin kirkko on kytkyksissä valtioon. Kun se tavoite, kirkon ja valtion ero, on saavutettu, voinee tuon järjestön vaikka lakkauttaa. Ja näin tulee käymään ennen pitkää. Kirkko jatkaa omana harrastajayhteisönään, mutta vaparit lakkaavat olemasta. Mikäs siinä. Yleensä agendayhdistysten tavoite on tehdä itsensä tarpeettomiksi. -Mutta jos jotain teokraattisia tms. pyrkimyksiä alkaisi jälleen ilmaantua, on varmaa, että se tai vastaava polkaistaan uudelleen toimintaan.
”Tietysti puolue haluaisi, että koko yhteiskunta muuttuisi ”kristillisten” arvojen ja Raamatun oppien mukaiseksi. Vai kiistääkö tämän joku?”
Yki, muissakin puolueissa on nämä asiat esillä, vasemmistoa ja vihreitä lukuun ottamatta, eikä KD puolueessa. Esimerkiksi keskustassa ja Halla-Ahon puolueessa on vahvasti kristillisiä arvoja kunnioittavia edustajia. On ollut myös pappeja eduskunnassa.
”Kirkko ei ole mikään etuja valvova järjestö, eikä KD puolue keskity vain uskovaisten etujen ajamiseen.”
Tottakai kirkko ajaa uskovaisten etuja,sillä valtio pyytää kirkolta lausuntoja erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, (esim-eutanasia, abortti, kauppojen sunnuntaiaukiolot jne) joissa lausunnoissa kirkko tietysti asettuu tukemaan uskovien näkemyksiä. Ja tottakai KD on kristittyjen etuja ajava järjestö, ei se siitä muuksi muutu että jotain muutakin saattaa ajaa.
Mietipä Kalevi mistä ja keistä se johtuu,ettei kirkko ja kristityt voi/saa enää käyttää väkivaltaa yksityisiä ihmisiä kohtaan? (sotiinhan papit tietysti siunaavat yhä aseet…)
”Mietipä Kalevi mistä ja keistä se johtuu,ettei kirkko ja kristityt voi/saa enää käyttää väkivaltaa yksityisiä ihmisiä kohtaan? (sotiinhan papit tietysti siunaavat yhä aseet…)”
Milloin papit ovat siunanneet aseet. Maan puolustajia he kyllä ovat siunanneet. Kaatuneet sotilaan ovat siunanneet ikuista elämää odottamaan.
Et siis Kalevi vastanut kysymykseen tekijöistä jotka ovat saattaneet kristittyjen väkivaltaisuuden edes jotakuinkin kuriin.
Ja ’aseiden siunaaminen’ on (minkä hyvin ymmärsit) tietysti metafora aseita kantavien sotilaiden ja armeijoiden siunaamisille ja menestyksen rukoilemisille käytävissä sodissa. Se EI siis tarkoittanut kätten panemista kiväärien päälle…
Kuka mielestäsi on saanut väkivallan kuriin, sitten voidaan paremmin syventyä asiaan.
Kysyin sinulta, enkä puhu siis väkivallasta yleensä vaan yksityisiä kansalaisia kohdanneesta kristittyjen toimeenpanemasta kirkollisesta väkivallasta. Mitkä tekijät ja ketkä lopetuttivat mm. noidanpoltot ja poistivat kuolemantuomiot harhaopisuudesta?
Tottamaar kenttäpapit ja se ”kenttäpiispa” siunaavat aseet toimessaan ollessaan. He toimivat aseellisen väkivallan kontruktion palveluksessa. Jos Suomessa nyt kenttäpapit eivät suoraan siunaakaan rynkkyjä ja tykkejä, tekevät naapurimaassamme ortodoksipapit sen kainostelematta. Siellä papit käyvät viskaamassa Pyhää vihkivettä kalashnikovien ja Sukhoi -hävittäjien päälle. Se kun antaa ”jumalallista suojaa”. Tosin siellä ortodoksikirkon johto on ilmeisesti huomannut tuon tavan makaaberiuden ja haluaisi luopua tavasta. Mutta ilmeisesti sekin tarkoittaa vain joukkotuhoaseiden siunuuta. Rynkkyjen ja sotilaskulkuneuvojen (kuten panssarit) siunuu ilmeisesti on suotavaa jatkossakin.
Ovatko nämä vääräoppisia ja käyttävätkö väärin Jumalan heille siunaamaa asemaansa?
Ja sitten vielä, mihin niitä sotilaspappeja ja kenttäpiispaa oikein tarvitaan?
”Ruotsin noitavainot eivät nousseet kirkosta instituutiona, vaan kyse oli tavallisten ihmisten massahysteriasta. Tavalliset talonpojat ja pikkukaupunkien porvarit alkoivat pelätä sitä, että noidat vievät heidän lapsensa noitasapattiin. He ottivat yhteyttä vouteihin ja kirkkoherroihin ja vaativat heiltä toimenpiteitä, Mirkka Lappalainen sanoo.”
”Et siis Kalevi vastanut kysymykseen tekijöistä jotka ovat saattaneet kristittyjen väkivaltaisuuden edes jotakuinkin kuriin.”
En nyt oikein tiedä miten tähän Sepon kysymykseen pitäisi vastata, sen vuoksi googletin noitavainojen historiasta ja löytyyhän sieltä tietoa Seppoa askarruttavaan kysymykseen.
https://yle.fi/uutiset/3-10437626
”…kyse oli tavallisten ihmisten massahysteriasta…”
Kirkko on tässä suhteessa vähän kuin Sanna Marinin hallitus – …ei se ole meidän vika, kun ilmastokiihkoilu pysäyttää tehtaat …” Kyllä se oli juuri kirkko, joka levitti paatospuheita saatanasta, helvetistä ja perisynnistä. Sitten onnettomat ihmiset alkoivat uskoa näitä kirkon juttuja ja syntyi massahysteria.
”Kyllä se oli juuri kirkko, joka levitti paatospuheita saatanasta, helvetistä ja perisynnistä.”
Onko tämä ymmärrettävä niin, että jos kirkkoa ei olisi ollut, niin noitavainojakaan ei olisi syntynyt.
En kysyyt Kalevi, mistä noitavainot syntyivät van mikä ne lopetti?
Ja kyllä, kyllä noituus ja noidat oli nimenomaan kirkon /Augustinuksen ihmisten mielenmaiseemaan maalaama kauhukuva: Ote antamastasi linkistä:
”Pahinta noitasapateissa oli se uhka, joka noidista oli viattomille lapsille. Ihmiset olivat valmiita suojelemaan lapsiaan Saatanalta kaikin keinoin. Noitakomission Creutzin mukaan jopa mieluummin vaikka tappamaan omat lapsensa kuin antamaan nämä paholaisen käsiin.”
Siis noitia värväävä Saatana on/oli kirkon ikioma brändituote Ruotsi-Suomessa.
Miksi minulta kysyt, jos kerran tiedät, kuka ne noitavainot lopetti? Riittää, kun kerrot sen muillekin.
”Miksi minulta kysyt, jos kerran tiedät..”
Kiinnosti tietää, tiedätkö sinä. Monet fundamentalisit eivät tod.näk. halua ko asiaa tietää. Onhan se noloa myöntää, että kirkon veriset kasvot pesivät juuri ne aiemmin verellään kastelemaan joutuneet ateistit ja deistit ja muut ’harhaoppiset’.
”Mitä oikeuksia ei uskovalta puuttuu verrattuna uskovaan? Hotakaisen ulostulo on hyvin oikeutettu. Pitäisikö uskovien perustaa oma liitto, joka ajaisi uskovaisten etuja.
Uskovat ovat jopa hengenvaarassa uskonsa tähden. En ole vielä kuullut, että kristityt vainoaisivat ei uskovia heidän maailman katsomuksen tähden.”
Tästä tämä minun kohdaltani lähti liikkeelle, johon Seppo ja Yki vastasi tuomalla historian esille. Halusin tuoda oman näkemykseni tästä päivästä, en historiasta. Toki tiedän oikein hyvin kirkon verisestä menneisyydestä, mutta se olisi sitten toinen plogin aihe, jotta siihen voisi syventyä tarkemmin.
Toistan, ettei minusta uskomattomilla ole mitään uhkaa kristittyjen osalta, mutta päin vastoin kristityllä on. ”Yhteensä 260 miljoonaa kristittyä kärsii nyt vakavasta vainosta. Tämä selviää Open Doors -järjestön julkaisemasta tuoreesta World Watch -listauksesta.”
Nyt kysyn puolestani Sepolta ja Ykiltä sitä, mikä on selitys tähän tilanteeseen, ja mistä vainot johtuvat?
https://opendoors.fi/worldwatchlist/
Historiaa tarvitaan sen kuvan selventämiseksi, että nykyinen tilanne,josta Kalevi puhut, ei johdu kristinuskon itseymmärryksestä vaan valistusfilosfien ja valistuajanlainsäädännöstä. Ja kyllä josainmäärin nykykrititytkin ovat väkivaltaisia esim. Afrikassa Ugandassa ja Amerikassa. Voin kuvitella, että jos fundamentalistikritityt pääsisivät kaikkialla poliittiseen valtaan, alkaisi kalteva pinta vierittää kehitystä kakaisin kohti 1700-lukua…
Ja että mistä johtuu kristittyjen kokema vaino?
No ehkä siitä, että ’minkä taakseen jättää sen edestään löytää.” Myös voimakas kaupallinen lähetystyö synnyttää agressioita.
Ehkäpä kristittyjen vaino johtuukin kirkon synkästä menneisyydestä. En tiedä. En ole tutustunut asiaan. Mutta uskonnot ovat ylipäätään suvaitsemattomia, toiseuteen epäluuloisesti suhtautuvia ja valta-asemaan päässeinä aina haittailmiöitä.
En tiedä, kuka on maininnut että uskonnottomilla olisi jotain uhkakuvia kristityistä. En minä ole kokemut mitään uhkaa kristittyjen taholta, mutta tunkkaista tuputusta kylläkin. Rippileiri on omassa henkilöhistoriassani aurinkoisista kesäpäivistä ja kauniista maalaismaisemasta huolimatta synkemmän puoleinen pariviikkoinen. Siellä oli kiitettävän ahkera aivopesun ja sitouttamisen meininki.
Uhkaksi voisin katsoa myös nuorena ja aikuisenakin pakkokirkkomenot, joissa olen ikävystynyt lähes kuoliaaksi… mielentasapainolleni katson myös uhaksi pappien tylsät ja mielevät puheet.
Kirjoitan tätä parhaillaan Jyväskylässä odotellessani junaa Poriin. Olin Vapaa-ajattelijoiden liittokokouksessa. Tylsää kokouksissa yleensä on ja niin oli tuolloin tällöin nytkin. Mutta ilta (ja yö) oli rattoisa ja antoisa. Oikein oli hyvä viikonloppu. Aloitin toisen kolmivuotiskauteni liiton hallituksen jäsenenä.
”No ehkä siitä, että ’minkä taakseen jättää sen edestään löytää.” Myös voimakas kaupallinen lähetystyö synnyttää agressioita.”
Lopetan tämän plogin kommentit osaltani, toiset ovat lopettaneet jo aikaisemmin, ja yksi on luopunut kokonaan kommentoimasta näitä plogeja.
Jeesus vastaa itse näihin syytöksiin parhaiten. ”Markuksen evankeliumi:13:13 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.”
Ehkäpä kyse ei ole ollut Jeesuksen nimestä vaan niistä vähemmän mairittelevista operaatioista joita hänen nimessään on rikkausiaan ja valtaansa puolustaneen ko. uskonto-organisaation toimesta aikanaan tehty.
Juu, suvaitsevaisuus pitää ansaita. Koska vika on helpompi nähdä muissa uskonnoissa, voi vertailla vaikka eri muslimimaita, miten hyvin niissä suvaitaan muita. Vaikka kaikki ihmiset ovat yksilöitä, silti muslimienemmistöiset Malesia tai Kazakstan vaan jotenkin tuntuu sympaattisemmilta paikoilta kuin islamilaiset valtiot Afganistan tai Saudi-Arabia, eikö totta?
Voi myös miettiä, kuinka paljon kulttuuri, valistus, tiedon lisääntyminen, vaurastuminen ym. tekijät ovat muuttaneet eri uskontojen ympäristöjä ja syrjäyttäneet niitä. Muslimimaat, joissa kehitystä ei juuri ole päässyt tapahtumaan, ovat uskonoppineiden (lue: oppimattomien) ankarassa kurissa ja niissä suhtaudutaan ”vääriin” uskontoihin julmetulla vihamielisyydellä. Länsimaat ovat olleet teknologisen kehityksen, valistuksen ym. valtamaita ja näissä papisto on joutunut luovuttamaan valtansa maallisille instansseille. Eikä näissä kirkolla ja papeilla ole enää tuomiovaltaakaan joten siinähän sitä joutuu miettimään mistä se ”suvaitsevaisuus” johtuu.
Kazakstanissa on tiukat uskonnonvapauden rajoitukset. Samoin sananvapauden. Eli tuo uskonnollinen suvaitsevaisuus on varsin suhteellista. Lienee aina maan johtajista kiinni, miten uskontojen asema määräytyy. Jos tuolla olisi Nazarbajevin sijasta ollut vallassa joku hikarimuslimi, olisi se tietty islamistinen maa.
Suvaitsevaisuudesta tuli mieleen vielä, että kun islamistisissa maissa ei suvaita muita uskontoja tai edes islamin ”vääriä” haaroja, niin miten mahtaa olla kotoisessa luterilaisessa kirkossamme, suvaitaanko siellä pastafareja..? Tai rastafareja? Vai onko niin, kuten usein olen havainnut, ”suvaitsevat” monet kirkon edustajat ja uskovaiset muut uskonnot, katsovat, että nämä kuitenkin palvelevat samaa jumalaa, vaikka vähän alaspäin katsoen toteavat, että näillä nyt vain on omat tapansa siinä. Että kristinusko on se varsinaisesti oikea tapa palvella sitä yhtä ja yhteistä jumalaa. Mutta pastafarismi ei voi olla oikea uskonto… Koska ei voi olla muu kuin ihmisten keksimä se Suuri Spagettihirviö. Niinpä niin. Ja kristinuskon jumala siis ei ole ihmisten keksimä…