Tämä alkaa lähestyä vaarallisesti nykypäivää. Yritän olla diskreettisyyteen taipuvainen. Kerron nyt aivan yleisellä tasolla erinäisiä asioita omasta elämästäni. Muistan kyllä intimiteettisuojan, joka tässä tapauksessa lienee suoja itselleni.
Tuota, ihmeellistä kyllä, olen ujo mies. Olen monesti halukas pysymään taustalla, jossakin vähän sivummalla. Katselen jostakin kauempaa mieluummin kuin eturivissä elvistelen. Mutta se esiintyminen on vähän eri juttu. Vahvuusalueillani olen voimakkaimmallani. Minua harvemmin saa karaokea laulamaan. Mutta sitten kun sinne lavalle eksyn, minua ei millään meinaa saada sieltä pois. Olen jotenkin siten kohtalaisen hyvä, mutta vaatimaton.
Nuo naissuhteet ovat olleet minulle elämässäni jotenkin vaikeita. Minustahan se kaikki kumpuaa. Kukapa tällaista vaikeaselkoista ja jotenkin kummallisenoloista miestä kainaloonsa kelpuuttaisi. Ymmärrän minä toisaalta niitä kaikkia naisia, jotka ovat minut hyljänneet ja poispilanneet. Jatkuvasti vaikeammaksi muodostuu uuden ja kestävän ihmissuhteen muodostaminen näin muodoin.
Olen minä ainakin joskus rehellinen. Osaan soittaa ulkomuistista ”Niin minä neitonen sinulle laulan”. Tämä tarina on tosi.
Minäkin osasin soittaa ”Niin minä neitonen sinulle laulan”; ja joitakin muitakin sähköuruillani, silloin kun minulla vielä oli ne, mutta vain nuoteista!