Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa… , sanoi Jumala Moosekselle.
Luvattu maa on sellainen, jossa ei vain ole maitoa, vaan se tulvii maitoa. Maito on paras juoda ennen kuin se ehtii homogenoitavaksi ja pastoroitavaksi ja kaupan hyllylle. Lähdimme tänään etelästä tulleiden ystävien kanssa kävelylle ja otin samalla maitohinkkani mukaan ja lehmien luo matka käy.
Aivan selvä blogin aihe taas. On vallan hämmästyttävää, miten tämä Tauno J. Jokisen lanseeraama ”Perustava arvo” toimii. Kun valitsin lehmä-teologian tai lehmien oikeuden välttää holokaustia perustavaksi arvoksi, kaikkialla on nähtävissä lehmiä ja niiden ehdotonta arvoa.
Tuossa joku on menossa hakemaan maitoa ämpärinsä kanssa.
Kylmä oli viima ja karua mutta kaunista maasto.
Näillä ilmoilla lehmät viihtyvät paremmin lämpimässä navetassa. Ovi navettaan oli eteisestä hiukan auki ja tungin huuruisten silmälasieni kera kännykän kameran aukosta navettaan ja ajattelin ottaa vähän Greenpeace terroristin tapaan livekuvan ”lehmien pahoinpitelystä” lupaa keneltäkään kysymättä.
Siellä ne lehmät hyvin leppoisasti olivat juuri ruokailemassa viime kesän niityn antimia. Itsekseen tuolla liikkuvat ja tulevat ja menevät silloin kun huvittaa. Mukavan lämmin ilmanala heillä siellä oli. Olipa jotain pikkulintujakin tullut lämmintä pitämään kun siellä visertelivät. Hiukan lehmät nostivat päätään ja katsoivat kuka kumma siellä on.
Ihan tavallinen tila tämä on. Ei edes mikään luomutila. Kyllä näiden maito minulle kelpaa oikein hyvin. Enkä koe noita eläimiä yhtään mitenkään hyväksi käyttäväni. Mutta ehkä en vain tajua kun olen vähän maalainen, enkä mikään pappi sentään.
Täytyypä vielä huomenna hakea maitoämpäri tilalta jääkaappiin. Siellä se maito säilyy hyvänä monta päivää, ja kelpaa taas nautiskella Luojan parhaita antimia ihmiskunnalle.
Omatunto alkoi sitten vielä hiukan kolkuttaa luvattomasta toisten kotiin tunkeutumisesta, ja kysyin tekstarilla (jossa ylläoleva kuva liitteenä) vielä luvan kuvan laittamiseen lehmä-aiheiseen blogiini. En minä nyt tietenkään mikään Greenpeacen tai jonkun ”luonnonsuojeluliiton” terroristi ole.
Sen pituinen se tänään. Huomenna on huomisen aiheet sitten.


Kuoritko kerman maidosta itse? Vai onko maito valmiiksi kuorittua?Pienenä, maalla ollessamme minä olin se joka joutui hakemaan hakemaan maidon iltalypsyjen jälkeen naapurikartanon navetasta. Sekä lypsäminen että separaattorin seuraaminen oli jännää. Meille annettiin kokomaito juuri lypsettynä. Se oli parasta jokapäiväiseen viiliin.
En oikein usko sellaisen luomumaidon olemassaoloon kun. Mitä se voisi olla? Navettasi kuva voisi olla Ruotsista pientilalta.
Maataloudesta puheen ollen. Täällä Ruotsissa oli aina 70-luvun puoleenväliin idioottikielto siitä että ei saanut perustaa tiettyä hehtaarimäärää pienempiä tiloja. Sellaisia kun nuoret idealistit tahtoivat. Suosittiin tehdasmaista suurtuotantoa.
Onneksi nuoret voittivat ja panepidemia on lisännyt maallemuuttajien määrää , sellaisten jotka haaveilevat omavaraistaloudesta. Siirtolaiset hakeutuvat myöskin , paikallisten iloksi, maalle ottaen autiotiloja halvalla huostaan. Tuntuu hyvältä, että maaseudun autioituminen ei jatku.
Pieni lisäys. Kun maito oli haettu , niin ensiksi pantiin viilinsiemen kulhoihin ja maito päälle. Loppumaito sai seisoa jolloin kerma nousi pintaan josta se sitten kuorittiin lusikalla talteen.
Jaa Markku, sinähän taidat olla lehmämyönteinen… ollaan vaan samalla puolella rintamalinjoja :).
”Kuoritko kerman maidosta itse?”
Aika harvoin sitä kermaa on kuorittavaksi asti, mutta silloin kun on, suurella mielihyvällä sen kuorin, ja teen kaupan onnettomasta rasvattomasta rahkasta rasvaista rahkaa tai laitan kermat johonkin ruokaan. Jos ei ole välitöntä tarvetta laitan pakkaseen tulevia tarpeita varten.
”En oikein usko sellaisen luomumaidon olemassaoloon kun. Mitä se voisi olla?”
Minä kyllä uskon luomumaitoon, ja ostan punaista sellaista silloin kun ostan kaupasta maitoa.
Luomulehmä elää luomutilalla ja luomuruualla. Luomuviljely on hyvin runsaasti säänneltyä ja pikkutarkasti valvottua. Myrkyt ei sinne kuulu. Luomulehmä ei syö geenimanipuloituja rehuja, vaan mm. luomukiertoon kuuluvaa puna-apilaa myrkkylehmää enemmän. Maidossa on enemmän omega-3:sta tämän tähden, sanoo Luomuliiitto.
Ennen kaikkea luomutilalla ei käytetä viljelyksissä kasvinsuojeluaineita eli myrkkyjä eikä keinolannoitteita. Lannoitteet ovat lantapohjaisia.
Luomulehmä liikkuu vapaasti ja ulkoilee ympärivuoden. Ekassa blogissani esiintynyt lehmä on luomulehmä. Se saa osallistua joulun viettoonkin. Lehmät tykkäävät musiikista. Tästä voinkin kirjoittaa blogin joskus.
Luomumaidon ainoa ongelma on, että EU on kieltänyt myös D-vitamiinin lisäämisen siihen, joten on syötävä enemmän purkkipillereitä.
Veljeni viljelee luomusipulia, minkä tähden tiedän mitä kaikkea kommervenkkiä piti kolme vuotta harjoittaa, että tilasta muuntui luomutila.
Mukava kuulla, että Ruotsissakin on maaseutumyötämielistä kehitystä.
Sekin on varmaan aika yleinen harhakuva, että luomutilat ovat pieniä ja tavalliset tilat isoja tehotuotantoyksikköjä. Tosiasiassa luomutilat ovat Suomessa keskimäärin isompia kuin tavanomaiset. Mikä johtuu mm. siitä, että pienille tiloille nuo luomusäännösten kommervenkit ovat taloudellisesti liian raskaita.
Empä tuota tiennyt minäkään. Veljeni kun ryhtyi luomuilemaan ymmärtääkseni siksi että maita ei ollut tarpeeksi muuhun. Mutta tietysti tekeekin sitten kaiken melkein käsityönä, joten ei ole yhtä suuri kone investointeja kuin isommilla tiloilla.
Niin, siis minä puhuin tuossa vain maitotiloista, muista en tiedäkään. Jäi sanomatta, kun oli vain lehmiä mielessä.
Joo. Sitä ajattelin itsekin myöhemmin. Kasveja on kuitenkin vaivattomampi viljellä ja muuttaa tuotantosuuntaakin tarvittaessa.
Poiminta piispa Jarin twitteristä https://twitter.com/piispajari/status/1362812606860378115?s=21