Jos Jumalalla on meille kaikille suunnitelma, eikä mikään tapahdu Hänen tietämättään ja tahtomattaan, niin miksi meidän pitää rukoilla? Entä kun on kaksi jalkapallojoukkuetta, jossa kummassakin on yhtä monta uskovaa ja ennen peliä kummankin joukkueen uskovat rukoilevat voittoa pelissä, niinkuin eräs englantilainen piispa rukoili maansa menestykselle MM-kisoissa, niin miksi toisen rukoukset kuultiin mutta toisen ei? Tai kesäpuutarhurin rukous vesisateesta ryytimaallensa, mutta naapuri rukoilee samaan aikaan, ettei sataisi kun klapisavotta odottaa.
Kymmenen miljoonaa uskovaista rukoilee samanaikaisesti ja samanarvoisia, mutta vastakkaisia asioita. Jumalan pitäisi toteuttaa kaikki. Kymmenissä tuhansissa tapauksissa vaikutusodotukset menevät pahasti ristiin. Luulisi Jumalan olevan tuota menoa pian terapian tarpeessa.
Rukous on paradoksi. Rukoilija uskoo kaikkivoipaan Jumalaan, mutta pyytää silti asioita tapahtuvaksi toiveensa mukaan, vaikka kaikki on päätetty jo aioneja sitten…
Tuli mieleen vielä, että juutalaiset tosiuskovat miehet muistavat aamurukouksessaan kiittää jumalaansa siitä, että loi heidät miehiksi eikä naisiksi.
Vai olisiko niin, että Jumala on tuolla jossain taustalla, mutta sillä ei oikein ole mitään tekemistä minkään kanssa täällä maailmassa? -Kesädeististeologinen olettama.
by 
Paavali sanoo Roomalaiskirjeen 1. luvun 19 – 20 jakeissa:
sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
…mutta miten tarkemmin , sitä Paavalikaan ei sano! – ja minusta ei siihen ole!
Mistä tulikaan mieleeni Immanuel Kant, jonka moraaliopin perustana oli ajatus, ettei ihmisiä pidä kohdella välineinä, vaan he ovat arvokkaita itsessään. Saman voi ulottaa Jumalaan. Ihmiset kyllä käyttävät Jumalaa välineenä ahkerasti. Minäkin olen käyttänyt, vieläpä menestyksellisesti. Raamatun antaman kuvan perusteella Jumala on tunteellinen. Ainakin Vanhassa testamentissa hän reagoi häikäilemättömiin tarkoitusperiin aika ihmismäisesti. Mutta moni asia on hänelle varmaan ”ihan sama”.
Itse asiassa olen huomannut jo aikoja sitten, että tämä kristittyjen jumala on hyvin inhimillinen… siis toimet, tahto, pyrkimykset – ja kostonhimo – ovat varsin ihmisperäisiä. Uskova kristitty toteaa tähän sitten, että itsensä kuvaksi Hän ihmisen loi. Minä taas tuumin, että jumalakuva, vaikka onkin yleensä kaikilla vähän erilainen, on niin ihmisperäinen kaikkine puolineen, ettei kyseessä voi olla mitään muuta kuin juuri nimenomaan ihmisen luonnostelema jumala. Jumala, joka elää vain pyhissä kirjoituksissa, uskovien mielissä ja pappien ja saarnaajien puheissa. Ja jumala, joka on muotoontunut aikojen takaisessa kulttuurissa. Ja toisissakin. Onhan kristinuskossa paljon lainakamaa muista uskonnoista ja tarinoista.
Mietin, että miksi Jumala kiinnostaa, koska mielestäsi häntä ei olemassakaan, ajatteletko valistaa uskovia siitä, kuinka väärässä he ovat ja ovat harhaan johdettuja.
Eihän sellaisesta voi keskustella jota ei ole olemassakaan, siitä tietysti voi keskustella, miten saisi uskovat lopettamaan kuvittelunsa. Tässä on vain se ongelma, kun maailmassa on noin 2,4 miljardia ihmistä jotka uskovat enemmän tai vähemmän Raamattuun ja vielä on niiden uskovien määrä, jota ovat jo siirtyneen rajan toiselle puolella.
Kirkkokin olisi täysin perustunut kuvitelmaan olemattomasta Jumalasta. Onpa aika iso työmaa edessä. Kirjoituksillasi saattaa olla päinvastainen vaikutus, kun se mihin pyrit.
Ei teidän jumalanne sinänsä kiinnostakaan, vaan teidän uskonne. Se on se juttu. Muuten, se 2,4 miljardia tarkoittaa kristittyjen määrää, ei uskovia. Näistä noin kolmannes on niitä, jotka enemmän tai vähemmän uskovat Raamattuun tai tässä ilmoitettuun jumalaan. Kyllähän minäkin Raamattuun uskon sikäli, että se ON olemassa.
Enkä minä voi väittää, että te väärässä olisitte. Teillä on vain se usko, johon minä en perusta. Uskominen sinänsä on ihan inhimillinen ominaisuus ja kulttuurin muoto. Mutta koska se on niinkin merkittävässä asemassa yhteiskunnassa, on siitä minusta ihan yhtä perusteltua keskustella kuin vaikka politiikasta. Se vaikuttaa moneen asiaan, siis uskonto, aivan samoin kuin politiikkakin.
Silti voin hyvin väittää, että käännytetyt ovat harhaan johdettuja. Varsinkin jos käännytetyt ovat henkisesti epäkypsiä tai lapsia.
Silti voin hyvin väittää, että käännytetyt ovat harhaan johdettuja. Varsinkin jos käännytetyt ovat henkisesti epäkypsiä tai lapsia.
Harhaan johdetut? Uskonnot ovat ilmeisesti yhtä vanha asia kuin ihmiskuntakin. Jo nuoremman paleoliittisen ajan ihmisillä, samoin kuin neandertalilaisilla oli ”jäämistöstä” päätellen uskonto, uskomukset, jotka mm. ohjasivat yhteisön elämää. Kulttuurien tutkijat eivät tiettävästi ole raportoineet ainuttakaan heimoa tai kansakuntaa, jolla ei olisi uskontoa. Se on jotakin syvästi ihmisyyteen liittyvää. Ihminen selittää tuntematonta eikä hukkuvassa laivassa ole ateistia.
Mitä taas tulee lasten hyväksikäyttöön ja uskomuksiin, yhteiskuntaa normittaviin vakaumuksiin, järjettömyyksiin keskellä tieteen maailmaa: Kuusitoistavuotias lehdistön hehkuttama Greta-tyttö, asperger (autismikirjon oireyhtymä) näkee ilmassa hiiliduoksidin – ja aikaansaa hurmioituneen kansanlikkeen.
Uskontonsa ja uskovaisensa kullakin ajalla.
Näin on kyllä. Aikoinaan, vielä joku 150 vuottakin sitten uskonto oli yhteisöissä tyyten erilainen asia kuin nykyisin. Ammoin ei varmaankaan johdettu harhaan, kun nimittäin ei oikein muusta tiedetty.
Harhaan johtamisella tarkoitan nykyisiä aikoja. Harhaanjohtamista on tapahtunut kyllä tietty ns. hyvässä uskossa, mutta varsin paljon opportunistisista syistä. Ne kaikenkarvaiset lahkot, kultit ym. Mutta tietynlaista harhaanjohtamista voin nähdä myös ihan pyhäkouluissa ja seurakuntien päiväkerhoissa. Kirkkohan tarvitsee kipeästi tulevia veronmaksajia, niin mieluustihan sitä johdattelee lapsukaisia sen huomaan.
Greta Thunberg on valitettava tapaus. Häntä käytetään selvästikin hyväksi. Ja hyväksikäyttäjinä vielä omat vanhemmat.