Alussa oli suo, kuokka – ja Jussi. Tämä Täällä Pohjantähden alla -romaanin ensimmäisen osan aloitus on paljon tehokkaampi kuin Raamatun suomenkielisen käännöksen aloitus, joka on turhan mahtaileva ja varsin abstrakti.
”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”. Miten niin ”alussa”? Oliko se hetki, kun tuo jumala keksi ajan? Jumalallahan ei tiettävästi ole aikaa, ei alkua, eikä loppua. Mutta kun nyt Raamattu ilmoittaa, että alussa jumala loi taivaan ja maan, niin tulee mieleen se, mitä tuo jumala teki ennen sitä ”alkua”?
Entä missä vaiheessa tulivat enkelit? Olivatko nämäkin olemassa Jumalansa kanssa ennen kuin tämä tellus ja taivas luotiin? Mitä muuten oli ennen taivasta? Taivas on nyt meidän tavallisten kuolevaisten käsityksissä päivällä se sininen kansi, joka muodostuu auringon valon sironnasta, ja auringon mentyä mailleen yöllä tähdistä, planeetoista ja mustasta äärettömyydestä, jota avaruudeksi kutsutaan. Itse asiassa ”taivas” on yhtä konkreettinen kuin on Jumala – vain käsitteitä, jotta yhteinen kommunikaatio toimisi paremmin.
Onko kaikella ollut alku? Näin käsitän kristinuskon selittäjien kertoneen. Mutta mitä kaikkea tuo ”kaikki” tarkoittaa? Jos Jumala on ikuinen olento, niin silloin kristinuskon selittäjät sulkevat Jumalan kaiken ulkopuolelle.
Itse asiassa kristinuskon jumala, kuten kaikki muutkin tuhannet jumalat ovat ulkopuolisia. Tyystin syrjässä, syrjemmässäkin kuin yhteiskunnan syrjäyttämät köyhät ja vähäosaiset. Nämä eivät näy, eivät kuulu, eivät tunnu. Olemattomampaa olentoa kuin jumala on vaikea kuvitella. Kun 1. Mooseksen kirjan alussa todetaan, että ”alussa Jumala loi taivaan”, tuli tuo jumala luoneeksi pelkkää tyhjyyttä.
Alussa ei ollut mitään jumalia. Silloin oli nykytietämyksen mukaan alkuräjähdys. Mutta oliko sekään kaiken alku, emme tiedä. Alku on aina sopimuksenvarainen juttu.
by 
Haaste siis vastaanotettu? Hienoa!
Mitä aloituksiin tulee, niin minusta Johanneksen evankeliumi alkaa hienosti: Alussa oli Sana. Aikojen alkuhämärää ajatellessa järkikin hämärtyy, mutta sanoitettuna sitä voi yrittää ymmärtää. Kommunikaatio ei ole vain sivuseikka. Kun Raamattu sanoo, että sana tuli lihaksi, se tavallaan ilmaisee, että kommunikaatio oli ennen konkretiaa. Väinö Linna lähtee romaanissaan konkretiasta, mutta hän on varmasti harkiten kommunikoinut lukijoilleen mielleyhtymän Raamatusta.
Johanneksen evankeliumin suomennoksen aloitus on lähinnä kirjallista ja sanataiteellista ilmaisua. Mitään muuta tuo ei kerro. Tai tietty uskoville, joille ”Sana”, Logos, on jotain ylimaallista totuutta, ja josta kaikki lähti liikkeelle. Kreikankielinen ilmaisu tarkoittaa universaalia periaatetta, järkeä tai oppia.
Mutta edelleenkään tuo sana, ”Sana” ei selitä mitenkään alkua. Jos jumala loi kaiken ”sanallaan”, niin mitä oli sitä ennen? Ja oppiko jumala puhumaan vasta silloin, kun luomispuuhiin ryhtyi?
Jos kommunikaatio ymmärretään sellaisena kuin me inhimillisessä elämässä sen ymmärrämme, on aivan varmaa, ettei kommunikaatiota ollut ennen kuin ihminen satojen tuhansien vuosien kuluessa oppi abstraktin ajattelun ja keinot viestiä toisille.
Tietty voi ajatella niinkin, että kommunikaatiota oli ja on myös eläinten signaalit toisille – ”älä saalista minua, olen myrkyllinen”, ”olen samaa lajia, naaras ja nyt olisi aika, joten hyppää pukille” jne.
Linna, joka ei mikään varsin kristitty ollut, vaan ateisti tai agnostikko, käytti tietty Raamatun tekstiä oman sanataiteensa höysteenä, aivan kuten niin monet muutkin ovat käyttäneet ja lainauksia sopivissa yhteyksissä käytetään.
Ihmisen on vaikea kuvitella ettei ennen alkuräjähdystä ollut materiaalia oli vain energiaa, mitä tämä energia sitten oli. Raamatun mukaan se on Luoja joka loi kaiken olevaisen ja meille näkymättömän maailman Jeesuksen kautta. Jumala ja hänen poikansa ovat ikuisia ei luotuja vaan ennen aikaa olivat olemassa. Aika liittyy materiaalin liikkeisiin. Meidän aurinkokunnassamme lasketaan aika maapallon ja auringon liikkeisiin toisiinsa nähden, jossakin toisessa maailman kaikkeuden osassa aika voitaisiin laskea eritavalla.
Alkuräjähdytä ei kaikki tiedemiehetkään usko tapahtuneen joten se on vain yksi mahdollisuus monien joukossa.
Kaikki mitä maailmassa tapahtuu, tapahtuu luonnonlakien mukaan joka on Luojan käsialaa.
”Onko materiaali enegiaa
Lyhyt vastaus: kyllä – tietyssä mielessä materiaali on energiaa, mutta asia vaatii pienen tarkennuksen, jotta se ei mene liian yksinkertaiseksi.
Materia ja energia – miten ne liittyvät?Fysiikan mukaan materia ja energia ovat saman ilmiön kaksi eri muotoa. Tämä perustuu Einsteinin kuuluisaan yhtälöön
E=mc2
joka kertoo, että massa m vastaa tiettyä määrää energiaa E.”
Einstein oli juutalainen joka tiettävästi ei ollut uskovainen mutta kuuluisa lausahdus oli että ”ei Jumala meille kaikkea kerro.”
Raamatun mukaan käärmeet osasivat puhua, ihmiset elivät monta sataa vuotta, oli jättiläisiä, henkilö selvisi valaan vatsassa monta päivää, vesi muuttui viiniksi käden käänteessä, ja kuolleet heräsivät eloon jne. Kaikki tietävät, etteivät nuo ole mahdollisia. Kuinka siis luottaa Raamattuun, kun siellä on seassa silkkaa hölynpölyä..?
Mitä se on se ”näkymätön maailma”? Tarkoittaako se sitä ns. taivasta? Minä kyllä tiedän yhden näkymättömän maailman – joka tosin mahdollistaa meille näkyvän ja tuntuvan maailman, nimittäin Hiukkasfysiikka ja kvanttimekaniikka. Ne ovat tutkittavissa olevia näkymättömiä juttuja. Tuosta ”Jeesuksen kautta” luodusta näkymättömästä maailmasta ei ole eikä saada mitään havaintoja. Ne ovat vielä tyhjempiä kuin atomien sisällä vallitseva tyhjyys.
Tuo Raamatun selitys, johon kaikki uskovat luottavat, ei kerro mitään siitä mitä oli ennen ”kaiken olevaisen” luomista, vaikka se luoja on ikuinen, ollut aina ja on oleva. Kumma.
On selvää, ettei kaikki tieteilijät ole yksimielisiä kaikista tieteen avulla selvitetyistä asioista. Alkuräjähdys on yksi sellainen. Siitä tiede onkin hienoa, että se tarkentaa itse itseään. Uskonnot ovat perustaltaan jämähtäneet paikoilleen, mitä nyt pikkuisen täytyy dogmeja säätää, kun luonnontiede on vastaan sanomattomasti osoittanut joitain asioita mitä oikeasti on tai tapahtuu.
Einstein ei todellakaan ollut uskovainen. Mutta hän käytti retorisesti sanaa ”jumala”, koska hänen elinaikanaan kristinusko oli vielä varsin vahvasti arjessa läsnä.