(Kirjoitus Satakunnan Kansan yleisönosastoon vastineeksi uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemelle, joka teki vastineen biologi Janne Lampolahden uskonnon opetusta kritisoineeseen kirjoitukseen. Molemmat ovat linkitettynä alhaalla)
Kuten Arto Kallioniemi toteaa vastineessaan Janne Lampolahdelle, voi mielipide uskonnonopetuksesta todellakin perustua tosiasioihin. Tosiseikka 1: Uskonnon opetus kouluihin on tullut aikana, kun kirkolla oli vielä auktoriteettinen asema koko yhteiskunnassa. Eduskunta päätti vuonna 1923, että kirkkoon kuuluville opetetaan uskontoa ja kirkkoon kuulumattomille uskonnonhistoriaa ja siveysoppia. Kirkko ei varmaan vastustanut. Tosiseikka 2: Uskontoaine opettaa ensisijaisesti juuri sitä itseään, kristinuskoa ja sen opin mukaista maailmankatsomusta. Tosiseikka 3: Maailma ja yhteiskunta Suomessa on muuttunut. Ev.lut. kirkon jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa oli enää 66,5 prosenttia väestöstä. Näistäkin suurin osa tavan vuoksi. Pudotusta edelliseen vuoteen oli 1,2 %-yksikköä. Eroamisen tasainen virta on nyt suurempi kuin vain 10 vuotta sitten.
Noin 10 vuotta vielä, niin suomalaisista enää alle puolet kuuluu kirkkoon. Silloin ainakin on perusteltua kysyä, miksi vähemmistökirkon uskontoa olisi opetettava kouluissa. Mutta koska kristinuskon mukaan uskovia on nytkin vain vajaa kolmannes väestöstä, voi yhden uskonnon opetusta yhteiskunnallisesti maksetuissa kouluissa aivan perustellusti kyseenalaistaa. Helsingissä on ollut jo vuosia kouluja, joissa kirkkoon kuuluu alle puolet oppilaista. Uskontoaineen asemaa on siis täysi syy ryhtyä arvioimaan jo nyt ja vaihtaa se kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
Janne Lampolahti kertoessaan Suomen olevan Euroopan viimeinen valtio, missä annetaan tunnustuksellista uskonnollista opetusta, tarkoittanee yhteiskunnallisesti maksettuja kouluja. Eri asia on kaikissa maissa toimivat yksityiset kristilliset koulut. Uskonnon opetus kouluissamme on sikäli tunnustuksellista, että se sitouttaa juuri omaan uskontoon. Sitähän se ”oman” uskonnon opetus on. Useissa Euroopan maissa uskonto kuuluu kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Harvassa maassa keskitytään oman uskonnon opetukseen. Muuten USA:ssa, joka on varsin uskonnollinen maa, ei uskonnon opetus kuulu kouluun. Siellä kirkko ja valtio on tiukasti eroteltu toisistaan, toisin kuin Suomessa.
Kirkkoon kuuluvan pakkouskonnonopiskelu on suomalainen erikoisuus. Maailmalla tämä on harvinaista. Miksi uskonnon pitäisi Suomessa olla niin erityisessä asemassa, että sille pitää olla oma aine? Ajat ovat muuttuneet ja kirkon valta ja asema muuttuneet paljon siitä mitä ne olivat vielä sata vuotta sitten. Uskonto on ilmiönä ja elämän osa-alueena täysin verrannollinen poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja filosofisiin virtauksiin. Peruskouluissa ei kuitenkaan opeteta aineita nimiltä ”politiikka” tai ”filosofia”. Jälkimmäinen voisi kyllä ihan hyvin ollakin kouluaineena. Siinähän voitaisiin aivan hyvin käsitellä myös uskonnollisia maailmankatsomuksia ja erilaisia uskontojen eetoksia. Muissa pohjoismaissa uskonnon on korvannut uskontotieto.
Vaikka koulujen uskonnon opetussuunnitelmassa ei uskonnon opetusta ei enää määritelläkään tunnustukselliseksi, on se sitä varsin paljon. Riittää kun selaa uskonnon oppikirjoja. ”Tähti” -sarjan kirjat varsinkin ovat lähtökohtaisesti tunnustuksellisia. Raamatun tarinoita käsitellään kuin ne olisivat historiallisia totuuksia. Ja nykyinen määritelmä ”oman uskonnon opetus” kertookin jo paljon. Omia uskontoja on kuitenkin jo niin paljon, ettei koulujen resurssit millään riitä kaikkien opetukseen, joten useat marginaaliuskonnot joutuvatkin eriarvoiseen asemaan. Samoin kirkon jäsenet ovat eriarvoisia vapaudessa valita mieluinen katsomusaine. Jos joku vähemmistöuskoinen ei saa oman uskontonsa opetusta, saa tämä mennä ET:n tunneille. Kirkon jäsen ei saa, vaikka ei olisi itse valinnutkaan kuulua kirkkoon. Lapsikasteessahan ei lapsen mielipidettä kysytä, eikä erota voi ennen täysi-ikäisyyttä, jollei vanhemmat suostu allekirjoittamaan paperia.
Lähes 80 % suomalaisista kannattaa ET:n avaamista kaikille halukkaille. Nyt sen valitseminen ei ole mahdolilsta seurakunnan jäsenille. Sen sijaan uskonnottomat kyllä voivat ottaa uskonnon katsomusaineekseen. Selvä etu kirkolle! Suomi on sekularisoitumassa hyvää vauhtia. Uskonto ei tällaisen maan kouluopetukseen kuulu. Yhteinen uskonnollisesti neutraali katsomusaine tilalle! Vielä on kansalaisaloite ET:n avaamisesta kaikille allekirjoitettavana. Löytyy kansalaisaloite.fi -sivustolta.
Janne Lampolahden kirjoitus
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008587497.html
Arto Kallioniemen kirjoitus
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008594828.html
by 