Teatteri kuului alun perin uskontojen harjoittamisiin. Tanssiminen, liikkeet, elehtimiset jne. olivat jumalien palvomisen tapoja ja riittejä. Jumalanpalvelukset nykyisin kirkoissamme ovat selvästi teatteria. On lavastus, näyttelijät, käsikirjoitus, repliikit ja musiikki. Ja yleisö. Ei siis kaukaa haettua ole se, että Neuvostoliitto muutti kirkkoja elokuvateattereiksi. Rakennusta käytettiin siis vähän samaan tarkoitukseen, sisällön tietty hieman erotessa. Niin jumalanpalvelusmenot, teatteri kuin elokuvakin ovat hartauden harjoituksia, joissa tavoitteena ja palkintona parhaassa tapauksessa on katharsis. Jumalanpalvelus on eräänlaista osallistavaa yhteisöteatteria. Vähän niin kuin Rocky Horror Picture Show -elokuvan performanssiiviset esitystilanteet esineiden heittelyineen, vesipyssyineen, huutoineen.
Evankelisluterilaisessa kirkossa on aina pappi, liturgi, saarnan pitäjä ja yleisö, joka vastaa käsikirjoitetulla tavalla papin merkkisanoihin. Ortodoksisissa ja katolisissa jumalanpalvelumenoissa näytelmä on vielä monipuolisempaa, monimutkaisempaa ja näyttävämpää. Yhtä kaikki, kyse on palvontamenoista. Mutta mikä on tarkoitus? Keitä varten menot pidetään? Ketä tai keitä palvotaan? Itseämme tietysti.
Jumalanpalvelus on itsekästä toimintaa. Ihminen anelee ja pyytää itselleen vapautusta synnin ikeestä, jota elämäksikin kutsutaan ja palkintoa (itselleen) nöyryydestään. Kristityt kuvailevat rukoilua vuoropuheluksi itsensä ja Jumalan välillä. Mutta pääasiallisesti rukoilussa on intentiona pyytäminen. Pyytämistä armahtamaan, auttamaan, ohjaamaan ja mitä kulloinkin. Julkeimpia pyytämisiä ja aneluita ovat Radiodeissä kuultavat Kristityt yhdessä ry:n julkiset esirukousohjelmat, joissa lähes joka lauseessa kuullaan sanat ”kiitos Herra, kun Herra kuulet nämä rukoukset ja Herra sinä autat”.
Jos oletetaan olevan Jumalan, joka on asettanut määräyksen palvoa häntä, on tuo jumala silloin vähintään yhtä itsekäs kuin omaa hyvänsä ajamiseksi palvontaan ryhtynyt luotunsa eli ihminen. Me ihmiset olemme itsekkäitä omine intentioinemme. Ja kun me olemme tehneet itsestämme jumalan kuvan, ei ole ihme, että tämä on niin oman kunnian arka ja kaikkea muuta kuin pyyteetön.
Viime aikoina on puhuttu Enkeli taivaan -virren laulamisesta, saako sitä laulaa ja missä ja onko se uskonnon harjoittamista esim. koulujen juhlissa. Ilman muuta se on uskonnon harjoittamista. Kaikki virret ovat sitä. Ne ovat laulettuja rukouksia. Myös siitä on puhuttu, onko noustava seisomaan kohdassa ”Nyt Jumalalle kunnia” muualla kuin kirkossa. Seisomaanhan noustaan kunnioituksen osoituksena. Tai pelosta. Jos ei osoiteta kunnioitusta ja nöyryyttä, ei hyvä heilu. Kyse on jälleen oman edun tavoittelusta. Me ihmiset olemme itsekkäitä ja toimimme siten, kuin me katsomme etua itsellemme saatavan. Jos emme kunnioita Herraa, ei siitä ole tiedossa etua.
Kävin joku vuosi sitten kirkossa sosiaalisen pakon vuoksi, sukulaisen vihkimisessä. Siellä tuli pariinkin kertaan ylösnousemuksen paikka meille seurakuntalaisille. Mietin, miten toimisin, jäisinkö istumaan vai nousisinko. Nousin kuitenkin ja ihan hyvä olikin verrytellä pitkästyneitä ja puutuneita jäseniä. Olin tietysti myös sosiaalisesti höveli. Performanssin ”rukoilkaamme” -kohdassa seurakuntalaiset ympärilläni ristivät kuuliaisesti (tai totunnaisesti) kätensä. Minä ristin käteni vain, kun tuntuu mukavalta niin tehdä, mutta en muuten. Enkä anellakseni jotain. Tosin en ole joutunut kokemaan armon tai muun anelemista, kuten vaikkapa sisällissodassa monet teloitusriviin ilman oikeudenkäyntiä pannut punaiset, jotka armotta ammuttiin tekemisistä tai iästä piittaamatta.
Me polvistumme, me painamme päämme alas, me ristimme kätemme ja kenties joskus nostamme ne ylöspäin, toiveen toteuttajaa kohtaan. Kyse on nöyristelevistä eleistä, joilla on selvästi tarkoitus osoittaa kaikkivaltiaalle ja herralle avuttomuutemme ja alistumisemme. Tietty näiden eleiden takana on pitkät historiassa sosiaalisesti muodostunut visuaalinen kommunikointi, signaalit. Alamaisuuden osoitus ylemmälleen, herralle, patruunalle tms. Yhteistä kaikille jumaluskonnoille on matelu ja nöyristelevät eleet. Agraarisissa ja patriarkaalisissa kulttuureissa nämä olivat tai ovat alamaisen käytössignaali tämän pyytäessä patruunalta, herralta, jotain suosionosoitusta. Totalitaarisissa ja autoritaarisissa valtioissa, kuten Pohjois-Koreassa, nämä eleet ovat luonnollisia alamaisten palvotessa palvonnan kohdetta, jonka nimi on aina joku Kim, ja joka on aina viisas ja rakastava johtaja, vaikka asuukin taivaassa ja loistossa, kun alamaiset tulevat toimeen miten kuten, elleivät suoranaisest kärsi nälkää ja puutetta.
Vankkumattomana demokratian kannattajana pitäisin erittäin epätoivottavana sellaista jumalaa, joka vaatii alamaisiltaan nöyryyttä ja kuuliaisuutta ilman epäilyksen sijaa. Se kuulostaa pahimman luokan totalitarismilta. Vähän kuin Neuvostoliitolta, Kiinalta, Pohjois-Korealta, Kuubalta, nyky-Venäjältä tai Unkarilta, joissa auktoriteetti on ehdoton ja valtaapitävä/-pitävät kaikkien epäilysten (ja moraalin) tuolla puolen. Vankkumattomana demokratian kannattajana ja humanistina pidän erittäin epätoivottavana ylipäätään mitään jumalaa, koska tämä edustaisi diktatuuria. Jumalien palvonta on osoitus meidän epätäydellisyyden tiedostamisesta, täydellisyyden halusta ja oman edun tavoittelusta.
by 
Niin, sanat theatrum ja theologia ovat samaa sanajuurta johtuen kreikan sanasta thein, joka merkitsee liikkuvaa , viittasi taivankapaleisiin, joiden nähtiin liikkuvan. Teattereitten areenoitten vanha ympyrämuoto viittasi taivaanlakeen ja näytelijät demonstroivat planeettoja ja aurinkoa. Platon päätteli Kratyloksessa (397 D), että theos johtuu verbistä thein, liikkua, juosta, koska ensimmäiset astronomit, jotka tarkkailivat planeettojen liikkeitä, kutsuivat niitä nimellä theoi eli jumalat. Myöhemmin tästä sanasta johtui myös sana alêtheia = ’Jumalan henkäys’”.
”Jos oletetaan olevan Jumalan, joka on asettanut määräyksen palvoa häntä”
On mielenkiintoista, että voidaan OLETTAA olevan jonkun, jota ilman ei mitään olisi olemassa.
Toisaalta Jumala on se joka palvelee ihmisiä, Hän ei tarvitse meidän palvontaamme, joten olet oikeassa siinä että ME saamme jumalanpalveluksessa, koska näin sen on Jumala tarkoittanutkin.
Entä sitten teatraalisuus, ihmisen elämään kuuluu kaikenlainen leikki ja ilo. Useimmiten vain tulee itku pitkästä ilosta, kun toimitaan Jumalan antamien suuntaviivojen vastaisesti. Jumalan antama ilo on aivan toisella tasolla.
”Teatraalisuus” käsitteen väärinkäyttöä tässä. Teatraalisuus viittaa yliampumiseen ja teeskentelyyn,ei aitoon esittämiseen ja iloon. Monet hihhulisaarnaajat ovat äärettömän ja koomisen teatraalisia huutaessan,kiljuessaan ja kirkuessaan ja hyppiessään estraadeillaan pyrkiessään saamaan kuulijat pois tolataan.
Seppo, etkö koskaan ole ollut teatraalinen kommenteissasi?
En, teatraalisesti ei voi kirjoittaa, sillä käsite ei viittaa kirjalliseen ilmaisuun, hyperbolisesti kylläkin, mitä sinä usein teet.
Harmi, sillä pyrin useimmiten teatraalisuuteen ja hyperbolisuuteen mutta pyrin välttämään superfisiaalisuutta.
Heprealaiset saagat pitivät kirjoitusten superficiaa/pintatekstiä eli kirjoitettua muotoa ja sen 1:1 tulkintaa ’vetenä’, ja kirjoitusten todellisten merkitysten löytämiseksi tuli siis sukeltaa pinnan alle, löytää sieltä simpukka ja vielä avata se, jotta voisi lopulta löytää martgarithan eli helmen, so sanan s a l a t u n sisällön. Tätä helmeä ei siis oltu annettu ’sikojen tallattaviksi’. (Jeesus)
Pienen aavistuksen tämän symbolin syvyydestä voit siellä pinnalla pärskiessäsi saada katsomalla teologian tohtori Pentti Lempiäisen toimittamasta ’Suuresta Symbolikirjasta’ (WSOY 1993) sivulta 68 hakusanan h e l m i selityksen.
Todellakin, Jeesuskin sanoi, ettei pidä heittää helmiään sioille. Mitähän siat tarkoittaa?
Minun ei-superfisiaalinen arvaukseni on, että Jeesuksen kieltäjille (ehkä myös agnostikoille) ja ehdottomasti EVVK-väelle.
Jos ensin luo itselleen kuvitellun jumalan ja sitten palvelee häntä, niin se on kyllä itsekästä toimintaa, koska haluaa elää tilassa, jossa ei ole muuta todellista palveltavaa, kuin oma itsensä, jonka korottaa korkeimmaksi olennoksi, jonka kuvittelee todellisuudessa olevan.
Pakana kansat tekivät itselleen jumalan, jota sitten palvelivat. Nykyään ihmiset ihannoivat idoleitaan varsinkin nuorison keskuudessa. Minusta se on jonkun laista laumahysteriaa, joka leviää tänä aikana tehokkaasti median avulla.
Minun jo aikaa sitten 97-vuotiaana poismennyt isotätini, Postissa työuransa tehnyt, maailmaa nähnyt, Norjassa, Petsamossa ja ties missä asunut ja Oxfordissakin ikäneitona englantia opiskellut kova muija, totesi aina olevansa ”puolipakana”. Hän inhosi pappeja. Ne oli hänestä valheellisia tekopyhistelijöitä. Sekään ei asiaa auttanut, kun yksi pappi aikoinaan unohti hänen nimensä sukunimien suomalaistamispapereista. Hän ei siis ollut uskossa, vaikka kirkkoon kuuluikin. Lähinnä kirkkokuoron takia. Johti kuoroja ja lauloi niissä.
Puolipakana hän oli minun mielestäni sikäli, että hän oli puolittain kiinni kirkossa. Nimittäin kaikki maailman uskonnot ovat pakanallisia sikäli, että jokaisessa jumaluskonnossa on itse tehty jumala. Itse luotu ja kuviteltu jumala. Ja näin on kunnes toisin todistetaan. Kristinuskon kantakansalla, israelilla, oli aluksi monta jumalaa, kunnes sovittiin yhdestä. On tiestysti helpompi toimia ja hallita joukkoja, kun on vain yksi jumala ja yksi dogma. Vältytään aikaa ja energiaa sitovilta riidoilta ja konflikteilta, mitä eri uskonnot ja jumalat väistämättä tuovat.
Laumahysteria ei sinänsä ole mikään merkillinen juttu ihmiskunnassa, koska ihminen on tyypillinen laumaeläin. Ilmiöt ja asiat sosiaalistetaan. Itse asiassa vain vähemmistö populasta on epäilijöitä ja vastahakoisesti joukkoilmiöihin mukaan lähteviä. Kansallismielisyys ja perussuomalaisten kannatuksen raju nousu, kuten aikoinaan myös SMP:n vastaava, ovat selvästi joukkohysterian ilmenemismuotoja. Nyt populäären ja populististen ilmiöiden leviäminen tapahtuu tietty paljon nopeammin somen avulla, mutta ainahan näihin on mediaa tarvittu, jopa ennen mediavälineitä. Silloin mediaa oli juorut ja muu suusta suuhun -viestintä.
Uskonnot ovat myös selvää laumakäyttäytymistä. Ja joukkohysteriaakin esiintyy aina karismaattisissa ja ns. vapaissa suunnissa. Ev.lut-kirkkojen yhteiset rukoukset ja aneluvirret ovat myös eräänlaista hillittyä laumahysteriaa.
Kari K: ”Todellakin, Jeesuskin sanoi, ettei pidä heittää helmiään sioille. Mitähän siat tarkoittaa?
Minun ei-superfisiaalinen arvaukseni on, että Jeesuksen kieltäjille (ehkä myös agnostikoille) ja ehdottomasti EVVK-väelle.”
Asiayhteydestä ja Jeesuksen sanonnan lopusta (etteivät ne tallaisi niitä (helmiä) jalkoihinsa) voi helposti päätellä, että Jeesus tarkoitti sioilla niitä, jotka eivät ymmärtäneet tai kykenisi ymmärtämään kirjoitusten salattuja syvempiä merkityksiä ja niiden arvoa eikä Jeesuksen opetuksien metaforisuutta. Luepa tai näe jossain Bulgakovin teos: Mestari ja Margeritha. Bulgakov on ymmärtänyt.http://paljonmeluateatterista.blogspot.com/2017/09/mestari-ja-margarita-kansallisteatteri.html
Laumahysteriaa löytyy ympäri maailmaa, ehkä parhaiten ateistisissa ympyröissä. Muistetaanpa esim. natsi-Saksassa Hitlerin palvonta (joka toteutti puhtaimmin ateistista sosiaalidarwinismia) tai ateistisen Kiinan suurta harpausta ja kulttuurivallankumousta.
Hitlerillä ei ole mitään tekemistä ateismin kanssa. Tämä on hyvin tyypillinen kristittyjen esittämä epätotuus. Hitler itse on todennut olevansa katolilainan ja aina olevansa katolilainen. Myöskään Kiina ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan ateistinen valtio.
Hitler kirjoittaa kirjassaan Taisteluni. ”… Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojan edustajana. Torjuessani juutalaiset teen Herran työtä.”
Hitlerin elämäkerran kirjoittaja John Toland selittää hänen sydämettömyytensä näin: ”Vaikka inhosikin Rooman kirkon järjestystä, Hitler oli kirkon hyvä jäsen, ja piti mielessään sen opetuksen, kuinka juutalaiset olivat Jumalan tappajia. Sen vuoksi puhdistusta voitiin tehdä omatunnon soimaamatta, koska hän toimi ainoastaan Jumalan kostavana kätenä…”
Hitler arvosti myös Lutheria suuresti tämän esittämien juutalaisnäkökulmien vuoksi. En lähde niitä tässä toistamaan, mutta kristalliyö järjestettiin aikanaan juuri Lutherin syntymäpäivän kunniaksi. Hitlerin aikana Jeeusksen rukoukset olivat pakollisia kouluissa.
Mielenkiintoista sinällään, että Hitler myös päivitti kristinuskoa skandinaavisten muinaisuskojen suuntaan ja edelleen tämä kotimainen kirkkomme opettaa vahvasti tämän Hitlerin version muokkaamaa kristinuskoa. Idea siitä, että Jumala tukee omiaan sodassa on suoraan Hitlerin kynästä.
Yhtyen Taunon yo. kirjoitukseen lisäisin vielä, että 80 prosenttia Saksan nuoresta papistosta liittyi natsi-puolueeseen. Olivatko he siis kaikki Kukkanen ateisteja?
”Vaikka inhosikin Rooman kirkon järjestystä, Hitler oli kirkon hyvä jäsen, ja piti mielessään sen opetuksen, kuinka juutalaiset olivat Jumalan tappajia. Sen vuoksi puhdistusta voitiin tehdä omatunnon soimaamatta, koska hän toimi ainoastaan Jumalan kostavana kätenä…”
Joo. Ei tässä kait mitään uutta. Samaa antisemitismiä on nykykirkkokin täynnänsä. Juhani Huttunen kirjaili äskettäin Vartija-lehtee tapansa mukaan perusteellisen kuvauksen asiasta.
https://www.vartija-lehti.fi/kuinka-sionismista-tuli-imperialismin-ase-neuvostoliitto-antisionistisen-propagandan-levittajana/
Jumalattoman pitkä vuodatus, jossa ilmenee fiksusti ilmaistua ja akateemisuuteen verhottua vasemmistoinhotusta ilman mitään erittelyä. Ikään kuin vasemmisto olisi yksi ja sama antisionistinen ja juutalaisvihamielinen ja muutenkin kauhea yhteisö. Yksinkertaistusta. Olen pitänyt Huttusta älykkäänä ja sitä hän varmasti onkin. Mutta hän lienee myös opportunisti. Hän kirjoittaa lukijoidensa syyhyyn sopivia ja kivoja juttuja. Joskus Kotimaa24:n blogistiaikanani hän kehui minua yksityisviestissään uskon asioiden kyseenalaistajana.
Kun hän toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvosto on juutalaisvihamielinen, ei hän sille tuo mitään todennetta. Hän toi ilmi oman näkemyksensä.
Labour-puolueen antisemitismistä ei myöskään ole mitään muuta todennetta kuin että puolue on tuominnut Israelin valtion harjoittaman politiikan. Onko se antisemitismiä, vaiko valtion toimien arvostelemista? Jeremy Corbynin lausunnot ovat olleet varmasti antisemitismiksi helpostikin tulkittavia, mutta olisiko näin ollut, ellei Israel olisi toiminut niin kuin se on toiminut? Vai onko Corbyn vain tuominnut Israelin valtion toimia? Vihaako hän juutalaisia, kuka tietää? Huttunen kertoo, että ”Simon Wiesenthal Center nimesi maailman juutalaisyhteisöä eniten uhkaavaksi henkilöksi Labourin johtajan Jeremy Corbynin”. Niin, itse asianomistajan todistajaksi ottaminen. Onko se objektiivista? Huttunen itse toimii The Time of Israel -nettilehden blogistina. Hän on itse asianomistajan puolestapuhuja. Objektiivisuus?
Sitten hän toteaa, että Kirkkojen Maailmanneuvostolla on jopa messukaava, jossa rukoillaan miehityksen lopettamista, mutta sen enempää hän ei ota itse kantaa siihen, pitäisikö se lopettaa. Päinvastoin tulee tunne, että tuo messukaava on jotenkin väärin. Ilmeisesti hän tarkoittaa sitä, että kirkot ovat liberalisoituneet (ja vasemmistolaistuneet), että siksi. Että Israelin toimia ei tule arvostella, koska se on jumalallisesti oikeutettu toimimaan niin kuin toimii.
Israelin valtion perustaminen oli nimenomaan länsivaltojen päättämä toimi. Huttunen kertoo, että ”hankkeen vastustus lännessä oli huomattavaa”. Ketkä ne vastustajat olivat? Sitä Huttunen ei kerro. Lähteitä en nyt jaksanut alkaa selaamaan. Tekstissä olisi ollut tietty huomaavaista kertoa se.
Huttunen: ”Neuvostoliitto oli tukenut arabiarmeijoita, jotka Israel hätkähdyttävästi kukisti muutamassa päivässä.” Hän unohtaa kertoa sen, että USA ja Englanti olivat aseistaneet Israelia. Kylmää sotaa käytiin kuumana juuri Lähi-Idässä. Ja syynä oli alueen valtioiden öljy ja Israelista tehtiin länsivaltojen etuvartioasema.
Ja sitten vielä tämä: ”falangistikristittyjen toteuttamaa Sabran ja Shatilan pakolaisleirien verilöylyä verrattiin natsien suorittamaan joukkomurhaan Ukrainan Babyn Jarissa syyskuussa 1941”. Huttunen unohti kertoa sen, että tuo falangistikristittyjen toteuttama verityö EI olisi onnistunut ilman Israelin silloisen puolustusministeri Ariel Sharonin järjestelyjä ja sallimusta. Israel oli myös kouluttanut nämä falangistit. Israelin armeija oli piirittänyt leirit ja armeijan ja valtion johto tiesi mitä oli tapahtumassa. Tätä Huttunen ei muistanut mainita.
Senkin Huttunen jätti mainitsematta, että Palestiinaan tulleet juutalaiset siionistit salamurhasivat brittejä, jotka hallitsivat aluetta ennen Israelin valtion perustamista. Harjoittivat terroria. Voin olla väärässä, mutta muistikuvani on, että Moshe Dayan oli yksi näistä aktivisteista.
Ja nyt en puolustele Hamasin tai arabivaltioiden tekoja. Ne ovat tuomittavia, mutta asiat eivät ole yksinkertaisia. Huttunen tekee sen, vaikka erittäin monisanaisesti, hämäävästi, huomiota tiettyihin asioihin johdattaen ja israelin palvontansa verhoamaan yrittäen.
Kuuntelin koko yön brittien vaalivalvojaisia BBC:n kautta. Korjailin samalla harjoituksia. Koko ajan tuli analyyseissä esille se, että Corbyn häviön yksi merkittävä syy oli antisemitismi. Se ei selvinnyt vaaliohjelmasta miten se ilmeni (ilmeisesti oli kuulijoille selvää), mutta se nähtiin tappion yhtenä merkittävimmistä syistä, jota toistettiin koko ajan analysoijien äänellä.
Yksi merkittävä syy juu varmaan. Mutta tosiaan, onko kyse antisemitismistä vaiko Israelin poliitiikan arvostelemisesta?
Merkittävämpi syy labourin häviöön lienee kuitenkin se, että Corbyn oli liian vasemmistolainen labourin perinteisille äänestäjille.
Arabeilla on yksi ainoa tavoite olemassa, he haluavat hävittää koko juutalaisen kansan. Miten siinä sitten politiikan muutoksella voisi tämän tavoitteen muuttaa, koska ei ole olemassa heidän mielestään muuta vaihtoehtoa, kuin kouluttaa jo lapset pienestä pitäen vihaamaan juutalaisia ja tappamaan keinolla millä hyvänsä.
Mitä Israelin pitäisi tehdä tässä tilanteessa, olisi hyvä kuulla ne hyvät neuvot, jos niitä on olemassa.
Palaan vielä Hitleriin. Hän oli ehdottomasti sosiaalidarwinismin edustaja, joka taas pohjautuu Darwinin oppiin vahvimpien eloonjäämiseen: juutalaiset, mustat, homot, kommunistit jne. olivat alempia olentoja jotka piti tappaa pois yli-ihmisten tieltä. Itse Hitler (vaikka väittikin olevansa kunnon katolilainen) omaksui germaanisen Walhalla-uskon ja sekoitti kuvitteluihinsa vaikka mitä okkultismista alkaen. Hän otti vastaan hysteeristen saksalaisten palvonnan Vapahtajana ja pelastajana. Vaikka 80 % protestanttisista papeista liittyikin Saksalaiskristittyyn kirkkoon, muut pitäytyivät Jeesuksen uskoon (Tunnustuskirkko), ja kärsivät seuraukset (mm. Niemöller ja Bonhoeffer). Onkin hyvä syy kysyä oliko Hitler oikeasti ”uskossa Jeesukseen Israelin messiaana” ja maailman vapahtajana, vai pitikö hän itseään omatekoisen jumalansa voitelemana maailman vapahtajana.
Sosiaalidarwinismi ei pohjaudu Darwinin evoluutioteoriaan. Se on silkka väärinkäsitys. Sosiaalidarwinin hämärät kannattajat tai soveltajat ovat varastaneet Darwinilta perusajatuksensa ymmärtäen Darwinin teoriat tyyten väärin. Darwinin evoluutiokäsitys EI ollut se, että VAHVIN voittaa, vaan kulloisiinkin olosuhteisiin sopivimmat OMINAISUUDET periytyvät eteenpäin. Tämän enempää en enää ota kantaa noihin Kari Kukkasen asennoituneisiin vinoumiin. Eli, Kari, turha yrittää houkutella vääntöön.
Kalevi, sinä taidat tuntea arabit oikein hyvin? Siis kaikki siellä päin, koska tunnut tietävän arabien syvimmät intentiot.
Entä mitä Mitä Israelin pitäisi tehdä tässä tilanteessa? Sekin sinun pitäisi tietää. Jos lähtisi siitä, että laittomat arabien alueille tungetut siirtokunnat hajotettaisiin ja lopetettaisiin Israelille kuulumattomien alueiden vuosikymmeniä jatkunut miehitys. Jos lopetettaisiin Israelin kansalaisiin kuuluvien arabien pitäminen toisen luokan kansalaisina.
Historia on vaikea aine, koska mielellään unohdetaan asiat jotka eivät sovi omiin ennakkokäsityksiin ja muistetaan vain sopivat. Esim. 1800-luvun lopulla tuo alue, jolle roomalaiset antoivat nimen Syria Palaestina karkoitettuaan juutalaiset, oli muutamien beduiinisukujen laidunmaita ja pikku kaupungeissa asui jonkun verran fellaheja. Jerusalemissa asui muslimeja, kristittyjä ja juutalaisia. Matkailijat kuvailivat aluetta melkein autiomaaksi ja osittain rämeiköksi.
Kun juutalaisia alkoi muuttaa alueelle 1800-luvun lopulta lähtien, he ostivat osmanneilta maita ja alkoivat viljellä niitä ja kuivattaa rämeitä. Kun maa alkoi kukoistaa, alueelle alkoi muuttaa arabeja ympäröivistä maista suunnilleen samaa tahtia kuin juutalaisia muutti.
1920-luvulta lähtien arabit alkoivat hyökkäillä juutalaisten kibbutseihin ja järjestyvät muutaman verilöylyn, jolloin juutalaiset järjestivät puolustusjouukkoja itselleen, vaikka englantilaiset mandaattihallinnon edustajat yrittivät estää sitä.
1947 englantilaiset halusivat luopua alueestaan ja YK järjesti jakosuunnitelman josssa alue olisi jaettava juutalaisten, arabien ja kansainväliseen alueeseen (Jerusalem). Juutalaiset suostuivat jakoon, arabit eivät, ja kun Israel julistautui itsenäiseksi 1948, naapurit hyökkäsivät välittömästi ylivoimaisilla joukoilla juuri itsenäistyneen maan kimpuun.
Sodan seurauksena noin 700 000 arabia pakeni alueelta ja noin 800 000 juutalaista karkoitettiin muslimimaista.
Jordania miehitti ns. länsirannan, Egypti Gazan ja Syyria Golanin.
Mitään Palestiina nimistä valtiota ei ole koskaan ollut tuolla alueella, vaan miehittäjiä olivat em. arabimaat, kunnes Israel voitti nuo alueet 1967 ja 1973 sodissa (Joissa naapurimaat yrittivät tuhota Israelin).
Vasta kun huomattiin, etteivät naapurit pystyneet tuhoamaan Israelia, keksittiin, että oikeasti tuolla alueella ei ole koskaan asunut juutalaisia (kuten UNESCO on todistellut Suomen suosiollisella avustuksella; ilmeisesti Suomen ulkoministeriön pitäisi suorittaa uudellen historian peruskurssi). Näin ollen Juutalaiset ovat tunkeutuneet Palestiina nimiseen valtioon miehittäjinä ja Iran. Hizbollah, Hamas ym. ovat vannoneet heittävänsä juutalaiset mereen ja vapauttavansa Tell Avivin ym. ikuiset islamin alueet.
Jos lähdetään Kari K. siitä, että rajatut maa-alueet Telluksellamme kuuluvat niitä varhaisimmin asuttaneille, niin nyk. Suomi kuuluisi lappalaisille ja Välimeren itä-rannikko kanaanilaisille.
Jos lähdetään, Seppo, siitä, että maapallo kuuluu sen alkuperäiselle omistajalle, silloin koko maapallo kuuluu Jumalalle. Ihminen halusi kaapata sen itselleen, mutta hupsista! se joutuikin saatanan haltuun.
Om mielenkiintoita, että ateismi on uskontomyönteinen ideologia (ainakin joidenkin ateismin puolustajien mielestä). Siis ei ole olemassa ateistisia maita, koska kaikissa esim. kommunistisissa maissa on edes joitakin uskonnollisia ihmisiä.
Toisaalta ateismi on määritelmän mukaan ideologia, joka kieltää Jumalan tai jumaluudet, hengen ym. Eli materia (ja energia jne) on ainoa tosioleva, siis a priori ei ole muuta.
Jotenkin tuo logiikka jossain kohtaa pettää. (Ilmeisesti minun). Mutta päätelmäni on että ateismi kannattaa uskontoa ja ei kannata. Olisiko ateismi myös yksi uskonnoista?
Keskustelu koski Kari ihmisiä ja ihmisten asuttamia alueita eli teit taas kerran ns rapuväistön red herringin avulla.
Seppo, nyt en ymmärrä. missä ihmiset asuvat, ellei maapallolla?
”Seppo, nyt en ymmärrä. missä ihmiset asuvat, ellei maapallolla?”
Jaa, no tuon kriteerin mukaan kaikilla ihmisillä on siis oikeus maapallon kaikkiin alueisiin.
Nimenomaan, Jeesus on maailmankaikkeuden hallitsija ja me hänen opetuslapsensa ruumiinsa jäseninä omistamme kaiken.
Kari K: ”opetuslapsensa ruumiinsa jäseninä omistamme kaiken.”
No menes kokeilemaan saatko vallata tähän omistusoikeuteen vedoten vaikkapa pari saarta Tukholman saaristosta ja katso mitä svenskit tykkää aktiostasi…
Mutta ei nuo hämäysyrityksesi muuta sitä tosiasiaa (mitä et osannut asiallisesti kommentoida) että kanaanilaiset omistivat Palestinaa ennen heprealaisia ja lappalaiset Suomennientä ennen suomalaisia.
Kanaanilaiset ovat hävinneet kansana maan päältä jo tuhansia vuosia sitten, juutalaiset eivät.
Mitä sitten tulee saamelaisiin, haluaisitko luovuttaa heille omistamasi kiinteistön muinaisen nauttimisen perusteella. Samalla perusteella mulismeille kuuluu Espanja ja Ranska Poitiersiin saakka ja Balkan Wieniin saakka. Tosin heidän mielestään islamille ja Allahille kuuluu koko maailma. Iran, isis ym. ovat kovasti yrittämässä tätä.
Jaha, että omistusoikeus tulee johonkin maahan jos hävittää/tappaa alta sen alkuperäiset asukkaat? No kyllä niiden kanaanilaisten jälkeläisiä jossain olemassa on, (DNA-testein helppo löytää) että jos vanhurskaasti käyttäydyttäisiin niin annettaisin heidän esi-isiltään ryövätyistä maista edes korvaus…
Huomaatko Kari, että yo viestisi loppu pissiii omaan aikaisemmin paljastamaasi nilkkaan.
Ps. No, asiallisesti ottaen suhtaudun heprealaisiin eritäin myönteisesti ja katson heidän kultuurinsa ja tiedemiehensä vaikuttaneen paljossa koko ihmiskunnan hyväski. Syyni tähän positiivisuuteen noussevat vain eri pohjata kuin Karin.
Samalla tavalla suomalaisten tulee luovuttaa ryöstämänsä maa saamelaisille ja muuttaa sinne missä pippuri kasvaa.
Maa kuuluu sille, joka pystyy sen omanaan pitämään. Mooseksen aikaan jengi tallusti luvattuun maahan ja David ampui lingolla kiven Goljatin otsaan. Talvisodassa Neuvostoliitto halusi Suomen, mutta suomalaiset ampuivat pensasneuvostoliittolaisia kiväärillä päähän ja ottamatta jäi. Nyt sitten varusmiehet kantavat valloittajien laukutkin, ettei uussuomalaisten tavitse itse vaivautua.
Golf-kentällä kaverit pääsi kysymään Martti Ahtisaarelta Israelin tilanteesta. Ahtisaari totesi, ettei asiaan kannata sekaantua. Eivät ole vielä valmiita sovittelemaan. (Ahtisaarisitaatti päättyy.) Ongelma kyllä ratkeaa, kunhan teknologia ja osaaminen kehittyvät. Näin internetin aikaan ne myös kehittyvät. Ennemmin tai myöhemmin arabeilla on tahto ja kyky jatkaa siitä, mihin Hitler lopetti.
Näinhän toki Jeesus opettikin – joka ydinaseeseen tarttuu, se droneilla levitettyihin myrkkyihin kuolee. Itse siis suosittelisin arabeille kemiallisia ja/tai biologisia aseita. Virusten kasvattamiseen riittää peräkärryllinen kananmunia, mutta ydinpommin tekemiseen tarvitaan kallioluola ja kaasusentrifuugeja.
Pieni ydinsota tai vastaava Lähi-Idässä olisi muutenkin poikaa. Nämä meidän ministerityttömme saisivat muutakin pohdittavaa, kuin tyllihameuniformujen suunnitteleminen palomiehille. Niin ja ilmastonlämpeneminen, sekä maastamuutto ratkeaisivat kertarytinällä. Sitten kun isommat agressiot on saatu purettua, voidaan taas puhaltaa jonkin aikaa yhteen hiileen kuten aina ennekin sotien välillä.