” Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,…(Jes. 55:10…)
Tässä vertauksenkirjoittaja ottaa sateen vertauskohdaksi veden Jumalan sanasta ja sen uudistavasta vaikutuksesta.
Sanan tuloaikana ei kuitenkaan ilmeisesti tiedetty sateen eli tarkemmin ottaen veden kiertokulusta.
Maapallon sisuksissa on varmasti kai vettä, joka ei tähän kiertokulkuun osallistu, mutta pääsääntöisesti sadevesi kuitenkin, kastelunsa ohella tietenkin, myös paitsi suoraan sateena myös valuu virtojen ja ojien mukana takaisin järviin ja suurimmaksi osaksi myös meriin. Näistä kaikista ja myös kasveista ja eläimistä ja ihmisistä näiden uloshengityksessä haihtuu ilmaan ja takaisin sadepilviin.
Eli muodostaa veden kiertokulun taivaan pilvistä maahan ja taas takaisin ilmakehään ja sadepilviin.
Eli Jesajan kirjan kirjoittajalla ei ole, kenties, ollut tämä veden ja sen kierron fysiologiaan kuuluva piirre tiedossaan, kun hän tämän Raamattuun päätyneen ilmauksensa kirjoitti.
Eli Raamatun tekstejä ei kirjaimellisesti ottaen voi sanatarkasti kaikilta osiltaan pitää kaiken niiden kuvaamien tapausten todellisuuden kuvaajana vaan ainoastaan vertauskuvallisesti, kuten tuokin raamatunkohta osoittaa, ollen paikkansa pitävä sinänsä maan kostutuksen ja hedelmälliseksi teon osalta.
by 
”8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
12. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä.”
Jesaja 55
Tätä ei ole tarkoitettukaan muuta kuin vertauskuvana josta löytyy sanoma siitä mitä se tarkoittaa. Ei puut taputa käsiään eikä vuoret puhkea riemuun.
On hyvin tärkeää erottaa mikä on vertausta ja mikä on sanatarkasti otettavaa, jos kaikki halutaan ottaa vertauksina niin ei silloin Raamatusta voi paljoakaan ymmärtää.
Aivan, nimenomaan tämä kohta ”vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä.” on ilman muuta tarkoitettu otettavaksi kuvaannollisesti, siksi minä en sitä mukaan ottanutkaan! Sensijaan 10. jae voidaan voidaan hyvällä syyllä ottaa kirjaimellisesti(kin).
”9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”
Jesaja 55
Taivas ei varmaankaan käsitä meidän näkemäämme taivasta koska se taivas on ollut ikuisesti jo ennen kuin maailmankaikkeus on luotu.
Raamatussa puhutaan laskeutui taivaasta tai nousi ylös taivaisiin, ei näkyvään taivaaseen vaan meille näkymättömään jota emme käsitä koska se ei ole materiaalia, niin ei ole myöskään sanoja joilla oikeasti voisi kuvailla taivaan millainen taivas on, sen vain Raamattu ilmoittaa että millaista on olla taivaassa. Raamattu kertoo myös sen millaista on olla jos ei pääse taivaaseen.
Jeesus kertoi itse milloin hän puhui vertauksin ja milloin sanatarkasti, nämä kohdat voi kyllä erottaa toisistaan.
”Raamatussa puhutaan laskeutui taivaasta tai nousi ylös taivaisiin, ei näkyvään taivaaseen vaan meille näkymättömään jota emme käsitä koska se ei ole materiaalia, niin ei ole myöskään sanoja joilla oikeasti voisi kuvailla taivaan millainen taivas on, sen vain Raamattu ilmoittaa että millaista on olla taivaassa.”
Kannattaa tutusta Heenokin kirjoihin ja kuvauksiin Heenokin taivasmatkoista:
1. Aluksi istuin suurella valtaistuimella seitsemännen hallin ovella; ja tuomitsin taivaan lapsia, korkeuden talonväkeä Herran antamalla valtuudella, siunattu olkoon hän. Ja minä jaoin suuruutta, kuninkuutta, arvokkuutta, hallitsijavaltaa… snip …istuessani Taivaallisessa Oikeussalissa….
2. Mutta kun Acher tuli katsomaan Merkabaa ja näki minut, hän säikähti ja vapisi edessäni ja hänen sielunsa kauhistui miltei suunniltaan hädästä ja pelosta minua kohtaan, kun hän näki minut istumassa valtaistuimella kuin kuningas…
3. sillä hetkellä hän avasi suunsa ja sanoi: ”Todellakin, taivaassa on kaksi Jumalallista Voimaa!”.
4. Niin Jumalallinen Ääni lähti taivaasta Shekinan edestä ja sanoi: ” Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, paitsi Acher!”.
5. Sitten tuli Anijel-ruhtinas, kunnioitettu, kirkastettu, rakastettu, ihmeellinen ja pelottava, Herran lähettämänä, siunattu olkoon hän, ja antoi minulle kuusikymmentä iskua tuliruoskalla ja pani minut seisomaan”.