Eilen ajelin myrskyn silmässä painivan Toholammin seurakunnan kirkkoon soittoharjoituksiin. Seurakunnan työyhteisössä voidaan pahoin. Napit on vastakkain ja julkisuuskuva hyvin tämän päivän evl-kirkon mukainen. Sotku on saatu aikaan ja joku uskoo pitävänsä taivaan avaimia käsissään ja muut herran nuhteessa. Totta varmaan mutta työyhteisö voi pahoin ja seurakunta samalla.
En kykene asiaa ratkomaan mutta neuvon annan. Ottakaa se kuuluisa maalaisjärki käteen. Sillä on ratkottu monasti ihmisten asiat.
Siinä ajellessani kohden Toholampia kuuntelin radiosta Raahesta tulevaa jumalanpalvelusta. Olen kuullut saman ennenkin eli kuinka pappi hyvin kohteliaasti esittää vienon viestin, että rakastakaa nyt sitten kaikkia ihmisiä. Ei hassumpi toivomus. Mutta minä aloin miettiä syntyjä syviä.
Tulipa mieleeni Luther ja hänen kaljaongelmansa. Hän painiskeli uuden kristillisen kirkon raameja luodessaan henkilökohtaisten himojensa kanssa. Naista hän vierelleen halusi ja kalja maistui. Suomen evl-kirkossa nämä kristillisen kirkon Luther himot ovat tulleet puheen sisällöksi. Rakkaudesta on tullut rakastelua ja pappismies Kanala kutsuu kirkkokansaa lutheeruksen hengessä kaljalle. Kaverikaipuutahan se sekin kun pikku tuhnuissa puhutaan pehmosia.
Ennen vanhaan, kun Lohtajan kirkossa rovasti Tauno Kauppinen piti alttaripalveluksen, ja saarnankin usein vaikka monta kertaa joku kiertävä saarnamies toki astui puhujapönttöön, ja paatoksen syvällä rintaäänellä julisti Jumalan Sanaa niin, että Kristus varmasti oli keskiössä. Tuomiolauselmia synnistä jaettiin olan takaa mutta kaikki päättyi hyvin, evankeliumin armo luettiin lopulta seurakuntalaisille pelastukseksi ja taas saattoi lähteä kyntöpellolle ihan hyvillä mielin.
Siunatessaan seurakunnan, presidentin, valtakoneiston ja lopuksi seurakuntalaiset ja ihmiset rovasti Kauppinen totesi jämäkästi, että meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä kuin itseämme. Nämä sanat ja se juhlallisen harras tunnelma oli parasta mitä ikinä voin ajatella.
Mitä julistetaan tämän päivän kirkoissa. Papeilla on tapana nytkin Raahen jumalanpalveluksen tapaan kehottaa kaikkia rakastamaan toinen toisiamme, kaikkia ihmisiä. Eihän tuossa toivotuksessa mitään pahaa ole eikä väärääkään mutta jotenkin minsta se jumalallinen sanoma muistuttaa kovasti politiikkaa ja on enemmän mielipide kuin Jumalan Sanaa.
Kirkko ja sen suvaitsevaisto, mielestään kovasti pyhät ja hurskaat julistavat lähimmäisrakkautta ilman Jumalaa.
Kirkko on maallistunut. Se on tosiasia. Mielellään puhutaan rakkaudesta mutta ei Jumalan rakkaudesta johon kuuluu osin pelko,jos ei osata julistaa evankeliumia. Tämän päivän papit eivät osaa. He ottavat kantaa. He pyrkivät olemaan suvaitsevaisia ja humaaneja.
Kun minä maahanmuuttokriittisesti ilmaisen suhtautuvani rikolliseen hyödyntavoitteluun ja toisaalta kelvottomaan maahanmuuttopolitiikkaan, ja ylipäätään pakolaispolitiikan puutteeseen Euroopassa, niin ilmeisesti joidenkin mielestä en rakasta kaikkia ihmisiä. Aivan ilmiselvästi evl-kirkossa torutaan minua poliittisesta kannastani mutta ei kukaan minua Jumalasta varoita.
Niinpä mietin siinä ajellessani, että mitäs jos mentäisiinkin taas sinne Raamatun alkulähteille. Otettaisiin rakkauden määritelmä uuteen ajatteluun taikka toisaalta palattaisiin vanhaan. Jumalan rakkauteen sisältyy rangaistuksen pelko. Synnin palkka on kuolema.
Mitä jos se julistettaisiin kuin on kirjoitettu.
Entäpä jos ei enää juistettaisikaan humaania sosiaalista kanssakäymistä rakkautena, eikä puututtaisi sänkykamaripuuhiin vaan siirryttäisiin itserakkauteen eli rakastettaisiin itseämme ihmisenä, Luojan luomana niin paljon, että voisimme julistaa myös rakkautemme lähimmäisiimme. Mahtikäsky Jumalalta ei olisikaan riettautta tuntea seksuaalista vetovoimaa vaan ihan oikeasti rakastaisimme itseämme ja Jumalaa yli kaiken, niin näin synnyttäisimme lähimmäisenrakkauden.
Mitä siis toivon.
Palataan takaisin rovasti Kauppisen aikaan ja kirkko julistakoon Jumalan rakkautta ja rakkautta itseemme jotta voimme myös tuntea saman lähimmäisiämme kohtaan. Jospa kirkko huolehtisi Jumalan Sanasta ja kristitty Suomi hoitaisi politiikan.
Pieniä ajatuksia mutta kun minusta tämä kirkko ei ole enää kirkko.
No, hyvin harjoitukset meni, musiikki otti syliinsä, Isän syliin.
tuomo
by 
Tuomo hyvä, …
Olen tästä maininnut ennekin, mutta maailma on muuttunut. Munakastakaan ei saa aikaiseksi munia rikkomatta. Niin on nytkin. Paluuta siihen kirkkoon, jota kaipaat, ei ole.
Kirkko on lähtenyt kumartamaan Ajan Hengen edessä Ajan Hengen opeille. Keskenään sitten kuiskuttelevat, olisiko juuri tämä Ajan Henki se Pyhä Henki.
Uskonpuhdistusta taas tarvittaisiin, mutta vielä ei ole aika kypsä. Kirkolliskokous ja sen eturivissä pönöttävät Piispat ovat esteenä uskon puhdistumiselle.
Vihapuheella ja viholliskuvalla kurmootetaan SLEY:tä ja lestadiolaisuutta, jotka eivät suostu Ajan Hengettären edessä polvistumaan.
Se nyt vaan on niin, että näiden herätysliikkeiden pohjalta tämä kristinusko aikanaan rakennetaan uudelleen, kunhan tästä evlut-politbyrosta ensin on päästy eroon.
Perusasetelma on kuin kerrot. Pappisvaltainen ja keskusjohtoinen kirkko muistuttaa kovasti pohjoiskorealaistyyppistä vallankäyttöä. Seurakuntalaiset eivät siitä päätä vaan äänivallan antaa asema. Sitä taas ohjaa aplodien antaminen oikeassa paikassa.
Mitä taas tulevaisuuden kirkko edustaisi niin toivoisin näiltä kahdelta herätysliikeeltä riisuttavan paljon pykäliä pois ja tuomiovallan kokonaan. Väite oikein ymmärretystä Raamatun viestistä pitäisi kieltää ja kiteyttää henkilökohtaiseen uskoon ja Raamatun historian ristiriitaisiin selityksiin. Historian ihmisen tekojen väittäminen Jumalan teoiksi ei voi olla enempää kuin mitä tämänkään ajan hölmöilyt. Kuinka Jumala olomuodoissaan näitä ihmisen ongelmia ratkoo, kuten nyt tätä evl-kirkon sotkua, tulee yhteisölle siunauksena taikka sitten ei.
Tulevaisuuden kirkko ei ratkaise kenenkään ongelmia. Ei ihmisten, yhteisöjen eikä maailman mutta se tarjoaa Kristusta henkilökohtaisen uskon perustaksi. Luo uutta maailmaa ja tarjoaa toivoa elämän ohjenuoraksi. Syntiongelma poistuu armon evankeliumilla eivätkä maailman ratkaisut ole Jumalan tekoja. Kollektiivista uskoa ei ole, ei tuomiota eikä pelkoa.
Toiveajattelua? Sitäpä juuri.
Täytyy muistaa Raamatun sana siitä, että luopumus alkaa seurakunnista, joka on jo hyvin pitkälle tapahtunut.
Ne jotka yrittävät pitäytyä siinä uskossa joka on kirjoitettu Raamattuun vaiennetaan tavalla taikka toisella.
Paluuta ei entiseen ei enää ole vaan rakkauden ja armon nimissä luodaan ihmisten itsensä kirjoittama oppi, jolla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa.
Minua on alkanut kovasti kiinnosta ajatus taikka kysymys, että mikä oikeasti on ajassa Raamatussa ollut kirkko. Mitä seurakuntia se Paavali noin niinkuin kirkkojärjestyksellisesti oikein paimensi? Kristuksen kirkko rakentuu tietyllä tavalla mutta tarvitaanko siihen tällaista hallintohäkkyrää kuin nykyisessä kirkossa kaikkinaisine herätysliike ym oppeineen? Piispojen paimennuksesta ei ole ainakaan tälle Suomen evl-kirkolle ollut muuta kuin valtava määrä hallinnollista mitäänsanomattomuutta ja haittaa.
No tietysti voi kysyä että ketä kiinnostaa ja kenelle on haittaa? Kun pitäisi olla kovasti hengellistä se paimentaminen niin on mennyt enempi taikka vähempi politiikan puolelle ja kapitulin tuomarivallaksi tämä hengellinen. Jumalan Sanan saarnaa ei enää kuule kuin kuiskauksena silloin tällöin. Mitä tällä tarkoitan niin minulle kirkko on instituutio joka pitää puheensa eikä taivu ja taitu joka suuntaan. Piispat ovat enemmän henkilökohtaisen mielipiteen saarnaajia ja papit jeesaavat ja seuraavat kuka mitäkin. Lakia järjestystä ei ole vaan pitää on eettinen, humaani ja suvaitsevainen vaikka mille. Jopa epäuskolle ja väärälle uskolle. Uskonnonvapaus on ymmärrety uskomattoman laveaksi läjäksi erilaisia uskomuksia ja oppeja.
”Mitä taas tulevaisuuden kirkko edustaisi niin toivoisin näiltä kahdelta herätysliikeeltä riisuttavan paljon pykäliä pois ja tuomiovallan kokonaan.”
Joo Tuomo, …
Kaipaamasi henkilökohtainen usko on tärkeää ja siitähän tässä on kyse. Minun puolestani itse kukin tulkoon omassa uskossaan autuaaksi. Minulle riittää tämä minun oma uskoni. Tarkoitan siis sitä, etten ala herätysliikkeitä uskon asioissa neuvomaan.
Kirkko hoitaa monta käytännön asiaa, vanhaan aikaan oli kirkonkirjat ainoa lähde joissa ovat merkinnät syntymä ja kuolinajoista sekä kuolinsyistä, myös hautausmaat ovat kirkkojen hoidossa ja monta muuta tärkeää käytännön asiaa.
Tämän päivän polttavin kysymys on tuo homoparien vihkiminen avioliittoon joka repii kirkkoa hajalle. Siinä ei mennä Raamatun opetuksen mukaan vaan rakkauden nimissä tehdään omat ohjeet. Lopputuloksena kirkko tulee vihkimään kaikki parit jotka sitä haluavat, siinä ei noudateta Jeesuksen antamaa käskyä.
Lähetystyö ja diakonia ovat myös tärkeitä asioita, lähetystyöntekijöitä on ympäri maailmaa suorittamassa heille annettua tehtävää viemässä evankeliumia eteenpäin.
Järjestelmä on on olemassa mutta niitä ihmisiä jotka tätä järjestelmää hoitavat, heidän toimiaan tietysti voidaan kritisoida.
”Täytyy muistaa Raamatun sana siitä, että luopumus alkaa seurakunnista, joka on jo hyvin pitkälle tapahtunut.”
Missä kohtaa niin lukee?
Tauno: ”Vihapuheella ja viholliskuvalla kurmootetaan SLEY:tä ja lestadiolaisuutta, jotka eivät suostu Ajan Hengettären edessä polvistumaan.”
Samaa profetoitiin Nokia Missiosta Amerikasta asti rahdattujen profeettojen suulla. Mainitsemiesi kiikkeiden ongelma on siinä, että niiden opetus ei ole Ut:n mukaista. Homma menee vähän niin kuin Nokia Missiossakin. Eivät muslimitkaan kumarra Ajan Hengettären mukaan, eivät Jehovan todistajat, mormonit, budhaiset. Olisi kiva kuulla perustelut Taunolta, miksi profetoi mainitsemiensa liikkeiden puolesta. Lukkarin rakkaus lestadiolaisuuteen on huomattu monet kerrat, mutta nyt tuli uusi nimi, Sley, joka ei hyväksy. naispappeutta.
”Ne jotka yrittävät pitäytyä siinä uskossa joka on kirjoitettu Raamattuun vaiennetaan tavalla taikka toisella.”
Näin tehdään lestadiolaisuudessa. Sleystä en tiedä, mutta varmaan siellä on vaikeaa, jos hyväksyy naispappeuden.
Tuomo: ”Minua on alkanut kovasti kiinnosta ajatus taikka kysymys, että mikä oikeasti on ajassa Raamatussa ollut kirkko.”
Apostolien tekojen perusteella valot alkoivat sammua apostolien ajan lähetessä loppuaan. Syttyivät ihmisten sytyttämät valot. joista alkoi muodostua katolinen paavin kirkko.
Eiköhän seurakunta ole aina ollut, mutta vain Jumala sen näkee ja tuntee. En olisi asiasta huolissani. Jumala on luvannut, että Hänen seurakuntansa voittaa. Näistä ihmisten virityksistä en tiedä, mutta kaikella on paikkansa.
.
”Olisi kiva kuulla perustelut Taunolta, miksi profetoi mainitsemiensa liikkeiden puolesta.”
Joo Tapio, …
Kukin lukekoon Uutta Testamenttia, kuten hyvältä tuntuu. Minä en itse pidä sitä minään taikakaluna, enkä etsi sieltä oikeita vastauksia ylioppilaskokeisiin tai muihin elämän suuriin kysymyksiin. Minulle ne enemmän tai vähemmän oikeat vastaukset tarjoilee elämä itse.
Minulle lestadiolaisuus ja SLEY näyttäytyvät uskon kautta – ihmiset suhtautuvat oman uskonsa asiaan vakavasti. Sama muuten koskee minun silmissäni niitä islaminuskoisia, joiden kanssa olen keskustellut.
Oudoksun toki ajatusta naisten pappeudesta, mutta pitäköön itse kukin uskonsa myös pappeuden olemuksen suhteen. Jos oudoksun naispappeutta aiheetta, nämä naispappeuden valinneet kirkkokunnat menestyvät, jos taas oudoksun aiheesta, ne menehtyvät. Loppujen lopuksi se asia on Jumalan kädessä, eikä minun.
”17 On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Mutta jos se alkaa meistä, mikä onkaan niiden loppu, jotka eivät taivu uskomaan Jumalan evankeliumia?”
Ensimmäinen Pietarin kirje.
Olen Tapion kanssa nyt ihan samaa mieltä. Kristuksen kirkkoa maallisiksi kirkoiksi rakennetaan ihmisten näköisinä. On tehty aikojen alusta alkaen. Jumalan seurakunta rakentuu isommista rakennuspuista. Olen joskus miettinyt opillisia eli vallankäytöllisiä ”teesejä” ja päätynyt siihen, että ne toimivat juuri päinvastoin kuin Jumalan seurakunnan tulisi rakentua. Ne sulkevat pois ja jättävät köyhät, kurjat ja syntiset ravinnotta, että hurskaat voivat leikkiä häiriöttä keskenään.
”Olisi kiva kuulla perustelut Taunolta, miksi profetoi mainitsemiensa liikkeiden puolesta. ”
Tapiolla näkyy olevan eksegeettisiä ongelmia. Minä kyllä pysähdyin tuohon samaan kohtaan, mutta minun tulintani oli sen suuntainen, että Sley mainittiin ehkäpä sen tähden, että se on Tuomon tausta. Taunohan naispappeutta ei nostanut esiin sivumennen sanoen.
Itseasiassa Tuomon tekstit ja visiot taitavat olla aika puhdasta sleyläisyyttä. Armo ja usko ja kasteen armo..ja mitä niitä nyt onkaan.
Kalevi: ”On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta”
Tuomio menee Raamatun mukaisesti. Kirjoitit kuitenkin ”luopumus alkaa seurakunnista”. Luopumus on ennen tuomiota. Luopumus alkoi jo apostolien aikana. Mitä syntyi luopumuksesta? Tuomo ilmaisi asian ytimekkäästi:
”Olen joskus miettinyt opillisia eli vallankäytöllisiä ”teesejä” ja päätynyt siihen, että ne toimivat juuri päinvastoin kuin Jumalan seurakunnan tulisi rakentua.”
Anne: ”Itseasiassa Tuomon tekstit ja visiot taitavat olla aika puhdasta sleyläisyyttä. Armo ja usko ja kasteen armo..ja mitä niitä nyt onkaan.”
Ottamatta kantaa tunnustuksiin Sleyn oppi pohjautuu katoliseen tulkintaan, kuten kaikki kristillisyys, myös lestadiolaisuus. Se ei ole apostolien oppi, vaan niiden oppi, jotka luopuivat. Johannes puhuu antikristillisyydestä. Anti, olla ulkoisesti samankaltainen kuin alkuperäinen, tulla tilalle, syrjäyttää. Jos emme elä antikristillisyyttä, niin silloin Johannes oli väärässä. Mihin siis enää voisimme uskoa? Otetaan koko sana vastaan, niin palaset menevät paikoilleen.
Ei antikristillisyys tarkoita kadotusta tmv., mitä katolinen oppi opettaa, koska ihmiset tuomitaan tekojen mukaan. Hyvyys saa palkkansa, niin kristityn kuin muslimin hyvyys. Tuomio alkaa Jumalan huoneesta, koska heiltä vaaditaan eniten.
.
Anne, retoriikkani voi olla puhdasta sleyläisyyttä. Sitä on tullut kuunneltua lapsesta saakka. Mutta vaikka jäsen olen sekä Sleyssä että Elyssä niin sisällöltään uskoni taikka kristillisyyteni on hyvin kansanomaista, etten sanoisi lapsellista uskoa toivoon paremmasta. Eli minulle naispappeus kaikkine muine yhdistyksen luomine sääntöineen ei ole uskon eikä minkään muunkaan arvoinen kysymys. Kyseenalaistan koko virkapappeuden näinä päivinä.
Minulle tämä kirkkokysymys ja kristillisyys on paljon suurempi asia kuin mitä tämän päivän kirkko kykenee käsittelemään. Se on Jumalan Sana niin, että siinä on kaikki mukana, kokonaisuus jota ei pilkota lauseiksi ja jakeiksi. Raamatun tutkiminen yksittäisten lauseiden kautta vie aivan hulluun suuntaan. Sana sieltä toinen täältä on tämän ajan suurin ongelma kaikessa. Kokonaisuutta ei edes yritä hallita kukaan.
Kun ilmastonmuutosta torjutaan niin pitäisi muuttua tekemättömäksi. Minusta siihen on toinenkin konsti eli muutetaan toimintatapoja enemmän vaikkapa ilmastoystävällisiksi. Kun polttomoottoriauton kieltää ja menee sähköön niin se on askel saasteisempaan suuntaan. Sen sijaan pitäisi rakentaa alle litralla kulkeva saasteeton polttomoottoriauto. Se ei vain ole busineksen etu.
Sama se on kirkon tilanne. Ilman omia pykäliä ja ihmissääntöjä ei herätysliikkeille ole tilaa.
Tuomo puhuu järkeä:”Raamatun tutkiminen yksittäisten lauseiden kautta vie aivan hulluun suuntaan. Sana sieltä toinen täältä on tämän ajan suurin ongelma kaikessa. Kokonaisuutta ei edes yritä hallita kukaan.”
”Kyseenalaistan koko virkapappeuden näinä päivinä.”
Jep, apostolisessa suksessiossa Jumalasta on tehty automaatti, jolta ei kysytä mitään ja joka tekee kiltisti, mitä ihmiset ovat päättäneet tai päättäneet kieroillen. Oliko joku Sleyn tai muun pappi, joka haki suksessionsa Keniasta.
”Minulle tämä kirkkokysymys ja kristillisyys on paljon suurempi asia kuin mitä tämän päivän kirkko kykenee käsittelemään.”
Samaa mieltä. Se on salaisuus Kristuksessa. Salaisuus tarkoittaa, etteivät ihmiset voi sitä nähdä tai ymmärtää. Mutta ei ole mitään salattua, jota ei ole tarkoitus paljastaa.
Kyllähän se sleyläinen pappi oli eli taisi olla riittävän ”pyhä” miespappeus uskovainen vihkijä.
Viimeinen kappaleesi Tapio oli mainio. Noin minäkin tärkeimmän ymmärrän.