Tämä alusta on mielestäni erittäin sopiva tällaiselle kirjoitukselle, sopivampi kuitenkin kuin esim. Blogimetsä.
Mutta koska vanha Blogimetsä on jo haudassa, niin ehkäpä väärän koivun takaa tähän uuteen Blogimetsään – ja onhan tämä jos ei nyt rukous niin ainakin ruinaus.
Johdanto:
Tänä aamuna 25.2.2014 oli kolmosen studio 55:ssä haastateltavana lääkäri, jonka nimeä en nyt muista eikä sillä sinänsä ole mitään merkitystä. Mutta se asia. Se oli Vakuutusoikeudessa käsiteltävien asioiden käsittelymetodi sikäli, että kun lähettävä lääkäri suosittelee jonkin etuuden myöntämistä hakijalle ja jos se asia ei mene hakijan toivomalla tavalla eli vastaukseksi tulee ns. hylsy ja hakija ei tyydy tähän vaan vie asiansa ylöspäin viime kädessä Vakuutusoikeuteen, niin siellä asiaa käsittelevä vakuutusoikeuslääkäri ei edes näe etuuden hakijaa vaan tekee päätöksensä pelkästään paperien perusteella.
No miksi minä nyt tästä tänne kirjoitan. No siksi, koska minulla on asiasta omakohtaista kokemusta, joka on nyt mahdollisimman pelkistettynä seuraava:
- Joitakin aikoja eläkkeelle jäätyäni tein KELALLE eläkkeensaajan hoitotukihakemuksen.
- KELA hylkäsi hakemuksen.
- Hain KELALTA päätöksen oikaisua.
- KELA hylkäsi oikaisuhakemukseni.
- Valitin Tarkastuslautakuntaan.
- Tarkastuslautakunta hylkäsi valitukseni.
- Valitin Vakuutusoikeuteen.
8a. Vakuutusoikeus pyyti lisäselvitystä.
8b. Minä laitoin lisäselvitystä, ja se oli seuraava:
”Lisäselvityksenä lähetän sisareni Internetistä löytämän ja minullekin lähettämän kopion siellä olevasta, tätä minunkin sairauttani käsittelevästä aineistosta.
Sain tämän vasta vuoden 2004 syksyllä, joten minulla ei ollut tätä käytössäni vielä aikaisempaa vastinetta antaessani.
Kopion yläosaan kirjoitin Internet-osoitteen, numeroin kopion sivut, suoritin alleviivauksia ja merkitsin sivujen vasempaan reunaan kohdat, jotka mielestäni kuvaavat myös minun tilannettani ja seuraavassa käytänkin tätä numerointia ja annan kussakin kohdassa myös omakohtaista täydentävää tietoa.
1.1 Minun sairauteni on minulle kerrotun mukaan tullut näkyviin ollessani n. 4-vuoden ikäinen.
1.2 Kuvaa hyvin omaa tilannettani, lapsena juoksin, leikin telmin ja tappelin siinä kuin toisetkin. Juoksu- ja hiihtokilpailuissa olin kyllä aina häntäpäässä – en kuitenkaan aina ihan viimeisenä. Nuorena miehenä olin kesätöissä useampana kesänä propseja (paperipuita) ristikoimassa ja jopa lautatarhalla lautataapeleita purkamassa.
1.3 Oireet täsmäävät omaan tilanteeseeni, varsinkin polviheijaste on voimakas.
lihasjäykkyys on aikuisiässä vuosi vuodelta vähitellen lisääntynyt, nyt en enää edes pääsisi pyörän selkään. Koko ”pyöräilykauteni” ajan minulla olikin naisten pyörä, koska en saanut jalkoja nostetuksi miesten pyörän rungon yli.
1.4 Jalkojen puutuminen on selvästi lisääntynyt, minkä huomaan varsinkin öisin.
Rakon toimintahäiriöt ovat lisääntyneet ja ilmenevät useampina ja äkkinäisempinä virtsaamistarvekertoina.
Jalkaterien liikeradat ovat paljon normaalia rajoitetummat.
2.1 = 1.4
2.2 Oireet ovat molemmissa jaloissa suurin piirtein samanlaiset, oikeassa tosin ainakin oman tuntemukseni mukaan hieman voimakkaammat.
2.3 Oireiden alkamisesta ks. 1.1. Ensimmäinen apuvälineeni oli lasteni 50-vuotispäiväkseni ostama ”herrastelu” kävelykeppi. Kynnys sen käyttämiseen oli korkea, mutta aloitettuani turvauduin siihen yhä enemmän ja saatuani edelleen lapsiltani 60-vuotispäivänäni säädettävän ”inkkari” kävelykepin oli sen käyttötarve jo välttämätön.
2.4 On juuri tilanteeseeni sopiva.
2.5 Juuri näin, käsien hienomotoriikan osalta voin todeta, että tavallinen ”kauno”kirjoitus on työlästä, minkä vuoksi nykyisin tekstaankin silloin jos käsin kirjoitusta tarvitaan.
2.6 ks. 1.4
4.1 Jalkapohjan heijastus (Babinski) on voimakas.
4.2 Tähän en itse osaa sanoa sen enempää.
4.3 Tähän kohtaan listaan lyhyesti ja luettelomaisesti tämän hetken tilannettani oman näkemykseni mukaan:
Portaiden nousemin ja laskeutumin ilman tukea ei onnistu enää ollenkaan.
Kävely ulkona vapaassa tilassa on käytännössä mahdotonta ilman kävelykeppiä.
Kävely kotona joko ”seiniä pitkin” tai käyttäen em. ”herrastelu” keppiä, johon laitoin kumitutin, vai millä sanalla sitä pitäisi ilmaista.
9.1 Polkupyörällä en enää kykene ajamaan. Kuntoliikuntaa harjoitan heinäkuussa 2004 hankitulla 3-pyöräisellä potkupyörällä. Soutamaan kykenen, jahka ensin saan laiturilla istuen vyörytettyä itseni veneeseen.
Tässä voisin todeta, että minulla on sama ero kuin krokotiililla, uin paremmin kuin kävelen. Jos vain jotenkin pääsen sinne veteen!
9.2 Nyt heinäkuussa pesu- ja WC-tiloihin asennettiin lisäkädensijoja seiniin, inva-vessanpytty ja madallettiin ulkoraput ja laitettiin niihin kaide.
9.3 Tämä kohta tuntuu lohdulliselta, näkö, varsinkin hämäränäkö on kyllä heikentynyt.
Yhteenveto:
Yritän kyllä sinnitellä itsellisenä mahdollisimman pitkään. Minun mielestäni yhteiskunnallekin on kai tarkoituksenmukaisempaa ja halvempaa antaa vähän euroja ja sanoa: ”Tuossa on, mene minne haluat ja kykenet” kuin ”ei anneta, kyllä me viemme”.”
(Tuo lihavointi on nyt vain tässä blogiin tarkoitetussa.)
—————
- Vakuutusoikeus hyväksyi valitukseni ja sain sen vähimmäismäärä, joka ei sinänsä ole paljon mutta on avuksi!
Lopputoteamukseni, ellei minulla olisi ollut vajaa 40-vuotista uraa verohallinnon palveluksessa ja siitä viimeiset vajaa 30 vuotta toisten asioitten ”nuuskijana”, joutunut/päässyt laatimaan kaikenlaisia asiakirjoja, niin olisin tuskin jaksanut/osannut ”tapella” loppuun asti.
Ja tuo lihavoitu osaa kertoo sen, miksi varmaan useimmat ensimmäiset hylkypäätökset jäävät voimaan.