Sorry että käytän Ykin nimeä esimerkkinä siitä mitä aion kirjoittaa.
Yki ei voi lopettaa debatoimasta siitä miten epäloogista ainakin tunnustava kristinusko on. Minun sympatiani ovat hänen puolellaan.
Jumala jonka olemassaoloa ei voi todistaa tai todistaa olemattomaksi. Jeesus Jumalan poika ? Jeesus Jumalan uhrikaritsa joka poisottaa maailman synnit ? Jeesus voitaa kuoleman ja nousee ylös haudasta?
Jos uskoo Ykiä niin mitä kristinuskosta jää jäljelle? Moraalis-eettiset ohjeet lähimmäisenrakkaudestako? On hyvin todennäköistä että joku Jeesuken esikuva todellakin vaelteli kiertävänä opettajana ja onnistui kokoamaan opetuslapsiryhmän ympärilleen. Ne sitten puolestaan olivat niin valovoimaisia että se seurakunta kasvoi. En tiedä jos ihmiset uskoivat kaiken mutta luulen että he halusivat uskoa.
Niinhän se on tänäkin päivänä . Ihmiset , ainakin jotkut, haluavat uskoa. Kaikki kunnia heille. Teollisuusmaissa he ovat jo pieni vähemmisatö ja kehitys jatkuu. Kristityillä on tapana sanoa että kyllä ateistit uskovat kuitenkin . Esimerkiksi tieteeseen tai poliittiseen ideologiaan. Niin tekevätkin, mutta se ei ole jumalauskon vastine tai korvike. Ne uskot elävät omaa rationaalista ja loogista elämäänsä.
Miten on, mikä voisi olla Jumala-uskon korvike tai tarvitaanko sellaista ylimalkaan?
Ei haittaa tuo nimeni esiintyminen. kaikki julkiolo, niin huono kuin hyväkin, on eduksi. Kunhan nimi on oikein…
Näinhän se on, että debatoin näistä aiheista nähtävästi lakkaamatta. Mutta kun olin noin 50 vuotta hällävälisti, niin on otettava takaisin. Tiedän useita uskovia, jotka kertovat lakkaamatta uskostaan turuilla ja toreilla ja somessa. Ja monet näistä levittävät lehtisiä ja ns. traktaatteja. Meillä syrjäkylällä on taas joku näitä jaellut postilootiin ja kuntovihkolaatikkoonkin oikein. Miksipäs minä en sitten tuo esille toista näkökulmaa. Ja hyvää ajanvietettähän tämä on.
Usko on meihin evoluutiossa sisään muodostunut ominaisuus. Ei siis vika… Jo ammoin ihmisillä oli tehdä jatkuvasti havaintoja ympäristöstään. Jos pensaassa oli näkevinään pedon, oli parempi ottaa jalat alle kuin tarkastaa, oliko se oikeasti peto.
Sitä myöten rakentui tarve saada kaikelle selitys ja merkitys. Uskonnoiksi nämä rakentuivat sitten, kun niin monille selittämättömille ilmiöille ja asioille piti saada selitys. Uskonnot olivat aikojensa ”kaiken teoria”. Sitäpaitsi oli erittäin kätevää käyttää uskontoa hallitsemisen välineenää. Napoleon aikanaan jo totesi, että ”kansaa, jolla ei ole uskontoa, ei voida hallita”.
Minulla, joka olen tyyten uskonnoton, ei ole mitään tarvetta uskoa jumaluskon merkityksessä. Ja ateismi ei todellakaan ole millään muotoa uskonto. Jokainen järkevä ateisti tietää, ettei voi todistaa Jumalaa olemattomaksi. Siksi 100 % varmaa tietoa ei voi olla. Minulla ei ole mitään syytä pitää minkään jumaluuden olemassaoloa edes vähissäkään määrin todennäköisenä.
On myös väärin sanoa ”uskovansa tieteeseen”. Tuossa ei ole mitään järkeä. Tiede on väline, jolla hankitaan tietoa ja parannetaan maailmaa. Siihen siis uskon, että tieteellä saadaan hyvää aikaan, joskin sivuilmiöinä ikävyyksiäkin. Mihinkään poliittiseen ideologiaankaan en voi sanoa uskovani. Poliittisia mielipiteitä minulla kyllä on – ja uskon siihen, että demokratia kaikista sen valuvirheistä huolimatta on paras yhteiskuntajärjestelmä.
Ja siis vastaukseni viimeiseen kysymykseen: Jumaluskon korvikkeeksi ei tarvita mitään. Toisinaan kyllä käy toisinpäin: Alkoholiriippuvainen ottaa uskon Jumalaan brenkun korvikkeeksi.
”Miten on, mikä voisi olla Jumala-uskon korvike tai tarvitaanko sellaista ylimalkaan?”
Kyllä jokainen uskoo johonkin omalla tavallaan, uskon kohteet vain eroavat toisistaan. Jumalaan uskomaton ihminen uskoo että ihminen on sattumien tulos, ja kun kuolee niin hänestä ei jää mitään jäljelle, hän lahoaa luonnon kiertokulkuun.
Jumalaan uskova taas uskoo että Jumala on luonut maailman ja kaikki mitä siinä. Ihmisellä on kuolematon sielu joka on ikuinen, sielu on se Jumalan kuva ihmisessä jonka Jumala antoi. Luomiskertomuksessa sanotaan että Jumala puhalsi luodessaan ensimmäisen ihmisen hänen sieraimiin elämän hengen, siis ihminen on ruumis ja henki yhdessä.
Tutkijat uskovat että maailmankaikkeudessa on 80% pimeää ainetta ja vielä pimeää energiaa olisi kolme kertaa enemmän kuin pimeää ainetta. Ellei näin olisi niin silloin ei tähtijärjestelmä pysyisi kasassa, näin tutkijat sanovat.
Kun ihmiset puhuvat materiaalista, niin he puhuvat vain 20% osuudesta joka on näkyvää. Kun ihminen sanoo ettei hän usko mihinkään muuhun kuin siihen mitä hän näkee. Jos tutkijoiden oletukset ovat totta niin silloin ihmisessä silloin olisi vain 20% näkyvää ainetta ja loput pimeää ainetta ja pimeää energiaa vielä enemmän.
Tämä panee miettimää sitä sitä mitä se elämä loppujen lopuksi on. Ymmärrys ei tule koskaan käsittämään sitä kuinka kaikki alkoi ja kuinka tämä maailmankaikkeus pysyy kasassa sekä mikä on ihmisen osa, onko hän ikuinen vai pieni välähdys ajassa joka sitten häviää olemattomiin.
Omasta mielestäni on aika hassua ajatella maailmaa, jossa ei olisi Jumalaa. Sellaista maailmaa ei olisi koskaan luotu, ei olisi oikeaa tai väärää, eikä elämällä ei olisi minkäänlaista tarkoitusta.
Jumalan olemassaoloa ei voi edes kiistää hyväksymättä ensin Jumalan olemassaoloa. Ykin osaa luetella suuren joukon sellaisen Jumalan puutteita, jota hänen mielestään ei ole edes olemassa – olisi parempi puhua ei-niin-pohjalaisesta-Jumalasta, Pohjalaisen ainoa heikkous on vikojen puuttuminen, Ykin Jumalalla on pelkkiä vikoja.
Jos Jumalaa aletaan korvata, ensimmäisenä ihmisen pitää nostaa itsensä Jumalan tilalle ylimmäksi auktoriteetiksi.
Toiseksi tarvitaan perimmäinen ainoa oikea totuus. Tämä voi vaikuttaa yllättävältä, mutta sellaiseen olen päätynyt – ihmisillä on taipumus johtaa kaikki muut totuudet perimmäisestä totuudesta. Näitä perimmäisiä totuuksia voi olla vaikkapa seksi, raha, ilmastonlämpeneminen, perjantaipullo tai ateismi.
Suomalaisessa yhteiskunnassa luterilainen Jumala on niin läpitunkevasti läsnä, ettemme edes oivalla mitä kaikkea puuttuisi, jos Jumala ja kaikki merkit Jumalasta jotenkin onnistuttaisiin poistamaan. Ei olisi häitä, eikä olisi hautajaisia, ei hautamuistomerkkejä, eikä kirkkoja keskellä kylää.
Minusta olisi hassua ajatella maailmaa, jossa olisi jumala. Tämän täytyisi olla todella huumorintajuinen – siten hirtehisellä tyylillä tai sitten täysi kaistapää. Tai kädetön ja tyyten taitamaton hallitsemaan monimutkaista kokonaisuutta, vähän kuin nykyiset pääministeri ja valtiovarainministeri.
Minulla ei ole jumalaa, enkä ole uskovin jumalasta vikoja etsinyt. Ne viat ovat niissä, jotka koko uskonjärjestelmän ovat luoneet. Muista uskonnoista en paljon tiedä, mutta kaiketi muut ovat yhtä valuvikaisia ja ristiriitaisia kuin kristinuskokin. Ainakin siis jumaluskonnot.
En tiedä, kuka haluaa alkaa korvaamaan jumalaa, ja miten tuo edes toimisi. Toipuva päihdeongelmainen kyllä voi korvata päihteidenkäyttönsä jumalalla. Usein onkin niin, että jumala on pelkkä korvike…
Se, että meillä ei olisi häitä ja hautajaisia ilman jumalaa, ei pidä paikkaansa. Hautamuistomerkkejäkin olisi aivan varmasti. Kirkkoja ei olisi. Mutta jos niitä alunperinkään ei olisi ollut, kuka niitä kaipaisi? -Mutta koska ne nyt ovat, saavat ne minun puolestani ollakin. Kirkonpolttamisia en hyväksy yhtään sen enempää kuin uskovatkaan.