Voiko korona synnyttää hyperinflaation?

Keynesiläinen talouspolitiikka syntyi suurten lamavuosien aikana 1930-luvulla. Keynesilaisen talouspolitiikan idea on, että valtiovallan tulisi piristää taloutta matalasuhdanteessa ja rajoittaa sitä noususuhdanteessa. Ajatus on sinällään aivan looginen, mutta siinä on myös heikkous – talouden piristäminen lama-aikana ei kannusta elinkeinoelämän uusiutumista, mikä saattaa johtaa laman pitkittymiseen. Näin kävi 1930-luvulla, jolloin keskuspankit painoivat rahaa ja saivat aikaan hyperinflaation. Hyperinflaatio johti ihmisten tyytymättömyyteen ja lopulta ryhdyttiin sotimaan.

Usein on esitetty, että valtionvelan ylittäessä 60 % bruttokansantuotteesta, hyperinflaation riski kasvaa merkittävästi. Suomessa tuo raja on ylittymässä. Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa on jo ylitetty 100 %:n raja. Taloustieteilijät ovatkin havainneet, että kyseinen 60 %:n nyrkkisääntö on ehkä sittenkin pelkkä laskuharjoitus – hieman niinkuin THL:n julkaisemat koronaennusteet, joiden perusteella kuntavaaleja päätettiin siirtää. Ehkei kuitenkaan kannata huokaista helpotuksesta liian syvään – jos hiirellä ei ollut takkia, niin ehkä kuitenkin liivit?

Sitäpaitsi taloudessa on ollut häiriötä viimeisten kymmenen vuoden aikana, mistä esimerkkinä Yhdysvalloista vyörynyt roskalainakriisi, jonka seurauksena Kataisen ja Urpilaisen hallitus vei suomalaisten rahat Kreikkaan. Näin Kreikka sai maksettua velkojaan saksalaisille pankeille eivätkä saksalaiset pääomapiirit köyhtyneet. Varsinainen ongelma jäi silti elämään. Yhä lisääntyvä joukko ihmisiä sijoittaa rahojaan kasinotalouteen rikastumisen toivossa. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat kotimaiset korkeakouluopiskelijat, jotka hankkivat opintolainalla bitcoineja, osakkeita ja asuntoja.

Toisin sanoen keskuspankit painavat rahaa ja jakavat sitä kansalle, joka kuvittelee taikaseinän olevan ehtymätön. Innokkaimmat jopa ehdottavat, että maatalous ja maantieliikenne tulisi lakkauttaa, koska elinkeinoelämä on uhka ihmiskunnalle – vihersiirtymän ansiosta kuulemma kaikki tarpeellinen voidaan hankkia rahalla ja ylimääräiset rahat kannattaa toimittaa Italiaan ja Espanjaan, joissa pankkijärjestelmä jo horjuu.

Onko siis hyperinflaation uhka todellinen?

Korona on on jonkin verran kurittanut kansantaloutta, mikä näkyy elinkeinoelämän kannattavuuden heikentymisenä. Osa yrityksistä on tarttunut härkää sarvista ja onnistunut luomaan uuttaa liiketoimintaa jopa hyötyen korona-ajasta. Osa yrityksistä on jäänyt itkemään ongelmiaan ja vaatimaan yrittäjäriskin siirtämistä valtion kannettavaksi. Valtiovalta on laajassa mitassa luvannut auttaa niitä, jotka eivät halua itse auttaa itseään. Joidenkin mielestä tämä on jopa kristityn velvollisuus.

Merkillepantavaa kuitenkin on, että pörssikurssit ovat kääntyneet vahvaan nousuun, kun niiden pitäisi laskea, – jos talous noudattaisi tervettä logiikkaa. Joillain ihmisillä on siis ylimäärästä rahaa, kun sitä ei saa kulumaan ravintoloissa ja ulkomaanmatkoilla. Toiset taas ovat pudonneet kokonaan talouden rattailta. Itse olen sitä mieltä, ettei yhteiskunta voi elättää loputonta määrää kasinotalouden tuotoilla. Jossain vaiheessa joku huomaa, ettei keisarilla ole vaatteita.

Mitä nyt sitten kannattaa tehdä, jos sattuu kuulumaan niihin onnellisiin, joilla vielä on rahaa? Sijoittakaa ne rahat johonkin, joka säilyttää arvonsa myös huonoina aikoina – kotiuttakaa voitot osakekaupoista ja ostakaa kultaa, maata ja asuntoja. Jos vain saatte jostain kiinan rimpuloita, hankkikaa niitä. Yuan voi kohta olla ainoa raha, jolla saa ruokaa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
16 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Anne Mikkola

Voi, mutta vielä enemmän pelkään sitä, että EKP:stä tulee uusi Neuvostoliiton keskuskomitea. Keskuspankkijärjestelmä omisti jo vuonna 2019 melkein kolmasosan Suomen valtion velasta ja EKP tase räjähtää. Käytännössä ovat ostaneet valtion velkojen lisäksi myös yritysten velkoja jne. Puhetta on ollut osakkeidenkin ostamisesta, jollen väärin muista, mutta EKP ei kait sitä ole tehnyt, ainakaan isosti. Kun Keskuspankki omistaa ”rahapolitiikan nimissä” velkakirjoja ilman mitään näköalaa siitä, miten niitä pystytään koskaan ”rahapolitiikan nimissä” myymään kuten tarkoitettu, minusta se tarkoittaa sitä että Keskuspankki omistaa de facto valtioita ja yrityksiä. Nyt ne jo sanovat suomalaisillekin yksityisille pankeille, että älkää jakako omistajille osinkoja, kun me niin sanotaan.

Tosiassa EKP herrat ja rouvat eivät ymmärrä mitä tekevät. Nyt ne jopa kiertelevät kyselemässä kansalta siitä, millaista strategiaa niiden pitäisi toteuttaa.
https://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/ekpn-rahapolitiikan-strategian-uudelleenarviointi/

Jos ja kun rahoitusjärjestelmä on uhattuna, voi aivan hyvin olla että meillä on kohta kaikilla tili suoraan keskuspankissa, joka ei enää annakaan meille seteleitä vaan raha kulkee keskuspankin tilien välillä digitaalisesti. Tällaisesta on ollut puhetta tai sellaista mahdollisuutta on hypotetttisesti nostettu esille. Jos tämän kääntää poliittiseksi skenaarioksi, sehän tarkoittaa sitä, että Keskuskomitea valvoo sinun jokaista ostostasi ja rahansiirtoasi.

Pienet vaihtokelpoiset kultahippuset voisivat olla kova juttu. Ainoa, että isommat harkot saa halvemmalla.

Maat ja kiinteistö ovat siitä ikäviä, että tulevaisuudessa ihmisiltä kynitään varallisuus otsikolla ”kiinteistövero”. Minä olen sijoittanut viimeksi kaivoon. Rahat ns. kankkulan kaivoon idealla. Eli puhdistutin vesikaivon ja ostin uuden pumpun kun hajosi entinen. Kovasti olen mietiskellyt raaskisiko siihen kaivoon vielä laittaa käsipumpun. Tietysti on pönttöuuni sisällä ja savuttava sauna, johon voi tarvittaessa kantaa vettä kaivosta. Siis jos sähköt menevät eikä mikään toimi. Siis sijoita: vesi, lämpö, maa ja ruoka. Esimerkiksi vehnänjyvät säilyvät pussissa ainakin Joosefin 7 vuotta. Pöydällä voi olla sähköinen mylly. Mutta miten saadaan sähkö aurinkopaneeleista käyttöön ilman Eleniaa.. Siihen tarvittaisiin korkeampaa ymmärrystä. Siksi kuuntelin peruskoulun väliin jääneitä opintoja aiheesta fysiikka, teemana sähkö. Eli yksi vaihtoehto on ajatella peruutusta ajassa taaksepäin, niin että pystyy jotenkin pitämään itseään hengissä edes hetken verran, että kuolee vähän myöhemmin.

Ai niin. En ole itse pitänyt osakkeita kaikkein turhimpina asioina, koska silloin omistaa jotain reaalista. Esimerkiksi kun lääkärit ja optikot mittailivat kaikilla laitteilla silmänpainettani, totesin, että Revenion härpäkkeet tekee homman parhaiten ja ostin niiden osakkeita. Nyt ovat kyllä vallan kalliita, mutta kyse on kuitenkin ihmisten sokeutumisen estämisestä. Ei huono yritys omistaa vanhenevassa maailmassa. Inflaatio ei tapa yrityksiä. Kait.

Vielä lisäys.. Osakkeiden hinnat nousevat ilmeisesti sen tähden, että kun helikopterit kylvävät rahaa ympäriinsä ja korot ovat nollissa, osakkeet ovat ainoa reaalinen helppo kohde. Eli kyse ei välttämättä ole jostain ihmisten euforiakuplasta vaan ihan järkevästä toimesta ottaen huomioon että Keskuskomitea on poistanut markkinoilta yhden hinnan, eli koron. Näinhän se Neuvostoliitossa meni. Joku komitea päätti mikä on kaalin hinta seuraavat viisi vuotta tai vastaavaa. Kaalillakin kuitenkin oli joku hinta. Nyt rahalla ei ole hintaa. Korko on nollitettu – toistaiseksi. Ja ihan aikuisen oikeasti kukaan ekonomistikaan ei tiedä miksi korko on nolla tai hyvin matala. Kun talousteorian perusteoriat eivät enää aikoihin ole toimineet, nyt ehdotetaan että tilanne voisi johtua kansan vanhenemisista (tuottavuuden lasku), kiinalaisista tai jostain muista tuntematttomista seikoista. Kyllä minulta meinasi silmät tippua päästä kun kuulin, että Olli Rehn ja Christine Lagarde kiertelevät kysymässä kansalta mitä pitäisi tehdä.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Anne Mikkola
Anne Mikkola

Noista veloista piti vielä sanomani, että tosiaan eihän tuo 60% mikään taika-arvo ole. Kaipa se oli vaan joku yritys pitää helposti velkaantuvat maat linjassa muiden kanssa noin alkujaan. Isokaan prosentti ei ole ongelma, jos talous kasvaa ja on oma valuutta. Jos talous ei kasva (kuten nyt on ollut pitkään ja tuottavuus uhkaa pysyvästi olla lännessä matala), ja vielä jos ei ole omaa valuuttaa silloin mikä tahansa sellainen kriisi joka vie maalta luottamuksen on kohtalokas. Velka/BKT -suhde voi kasvaa hetkessä matalista arvoista mahdottomiksi. Näin on monille euromaille käynytkin eurokriisin aikoihin.

Kyse on luottamuksesta. Kehitysmaalle 15% velkasuhde voi olla aivan liikaa, ja jenkeille mikään ei tunnu olevan liikaa.

Pohjimmiltaan ongelma on koko meidän rahajärjestelmässä, joka on rakentunut velalle tavalla joka on altis nykymaailmassa uudella tavalla globaaleille kriiseille johon kellään ei ole varaa. Sen tähden keskuspankit tekevät mitä suinkin viime hädässä voivat. Tähän ei ole oikein mitään ratkaisua.

Ekonomistit pitävät euroa parempana kuin sitä että siitä lähdettäisiin eroamaan. Tuo vakautta, ja ero toisi riskiä, sanovat. Tämä toimii niin kauan kuin epävarmuudet ja kriisit ovat ”normaaleja”, mutta jos Suomea kohtaa joku yllättävä normaalijakauman ulkopuolelta tipahtanut kriisi joka ei muita euromaita kosketa, niin silloin voidaan olla paljon pahemmassa pulassa kuin kukaan ennakoi.

Kun kaikki velkaantuvat euroissa ja velan omistaa EKP, se voi velat myös antaa anteeksi. Semmoistahan taisi Vesa Vihriälä taannoin ehdotellakin. Leikataan vaan veloista osa pois ja sen pituinen se.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Anne Mikkola
Anne Mikkola

”Onhan tässä sen suuntaisia merkkejä ilmassa, että markkinatalous voi olla tulossa tiensä päähän.”
En tiedä tuosta. Itse ehkä näen nämä pienet lisääntyneet hiekat globalisaation rattaissa vain positiivisena asiana. Liika on liikaa sen erikoistumisen ja vaihdannan suhteenkin. Varmaan maailma ei koronan jälkeen enää palaa aivan entiselleen.
Tässäpä muuten varsin mielenkiintoinen podcast Martti Hetemäen kanssa pari päivää sitten. Kuuntelin äsken vasta. Liittyy noihin teemoihisi myös.
https://www.nordnet.fi/blogi/missa-turvasatamasijoitukset-martti-hetemaki-rahapodi-239/
Hetemäki teki melkoisen vaikutuksen ensimmäisen vuosikurssin taloustieteen opiskelijoihin, kun piti viime vuoden puolella luennon koronasta ja taloudesta. Ajattelee mies ihan omilla aivoillaan, mikä näkyy tässäkin podcastissa. Heittelevät visaisia ja erittäin hyviä kysymyksiä ilmoille.

Anne Mikkola

Nytpä nostat esille sen verran isoja kysymyksiä, että ihan on pitänyt pohdiskella, mitä vastata.
Pelkään oikeastaan sitä vaihtoehtoa, että makro- ja mikroekonomistit ja liiketaloustieteilijät ovat siiloutuneet opeissaan niin pahasti, että jotain keskeistä on jäänyt ikäänkuin mustaan aukkoon.

Talousteoreettisesti usein raha- ja reaalitalous erotetaan teoreettisesti liiaksi toisistaan. Finanssikriisi opetti sen, että globaali rahatalouden romahdus romahduttaa myös reaalitalouden. Siitä ovat myös Inderesin analyytikot tietoisia.

Ymmärsin tuon linkkaamani keskustelun erityisenä sikäli, että ymmärrettävästi pörssianalyytikot ovat kiinnostuneita siitä, jos rahatalouden perusteet ovat aivan hötön päällä. He (ja minä joka teemasta opetan) haluaisin ymmärtää, miten se systeemi käytännössä käyttäytyy, missä sen suurin heikoin linkki tällä hetkellä on, ja mitä tapahtuu jos…. Sitä herra Martin kyseli oikein oivallisesti, ja yllättävää kyllä ekonomistimme ja VM:n lähes korvaamaton ex-kansliapäällikkö (taloustieteen tohtori) oli pelissä täysillä mukana vastaten rehellisen oloisesti parhaan ymmärryksensä mukaan. (Hetemäki tekee nyt jotain korona-aiheista tutkimusta Bengt Holmströmin ja muiden kanssa. Molemmat nämä tuntuvat välittävän Suomen kohtaloista oikeasti.)

Pointti tässä on se, että jos rahapuoli yhtäkkiä kaatuu, analyytikotkin ymmärtää, että silloin pörssiyritystenkin kohtalo on tuntemattoman edessä. Finanssikriisin aikana homma oli todella kaatumassa reaalisestikin. Ja maaliskuussa 2020 oli uhka samansuuntaisesta, jonka tilanteen keskuspankit keskenään jotenkin sumplivat.

Pörssiyhtiöt ovat käsittääkseni vallan kannattavia, useimmat tai ainakin parhaat, mutta miten on sitten PK-yritysten laita, jotka kuitenkin talouden pitävät pyörimässä. Mietin vaan, että tutkiiko sitä puolta kukaan, ainakaan suhteessa makrotalouteen.
Miksi itse näet, että yrittäminen ei ole kannattavaa? Minkä alan firma teillä oli velipojan kanssa? Voitko avata tätä asiaa? Seppo Honkapohja on aika pessimistisesti puhunut Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta luennoillakina. En täysin ole ymmärtänyt pessimismiä. Mielessäni on ollut myös muinaiset varsin toiveikkaat näköalasi siitä, miten Oulussa kasvaa uutta, ja yritteliäisyyttä olisi.

Ulla Tuominen

Hyvää pääsiäistä!

Nyt pitää tehdä se tyhmä kysymys, kun talousviisaita on linjalla. Norjallla ja Ruotsilla on oma valuutta, ne voivat siis vaikuttaa valuuttansa arvoon esim. suhteesssa euroon. Norjan valtionvelka lisäksi lienee vähäinen. Millainen on muuten niiden asema esim, Suomeen ja muihin euromaihin verrattuna?

Miten Suomen asema ja mahdollisuus vaikuttaa omaan talouteensa muuttuisi, jos me eroaisimme eurosta?

Anne Mikkola

Tuo on hyvin yleinen opiskelijoiden kysymys talousguruille, ja tyypillisesti saavat kysymykseensä aika sanoisinko höttöisen vastauksen tyyliin euro on hyväksi Suomelle, se tuo vakautta. Luulen, että näillä vanhoilla herroilla ja miksei rouvillakin on trauma 90-luvulta, kun valuuttaa pidettiin vahvana väärillä lupauksilla ja äärimmäisillä keinoilla ja kaikki kaatui niskaan. Nykyisin ja jo silloin olisi voinut antaa valuutan rauhassa kellua markkinavoimien armoilla. Ei kukaan enää aikoihin ole kiinteään kurssiin uskonut. Sorokset niistä pitävät. Siltikin kuulin kerran Rehnin vastaavan kysymykseen jotenkin siten, että ei haluta devalvaatiosykleihin takaisin. Devalvaatiosyksit on vain jos on kiinteä valuutta.

Nykyään Sixten Korkmania myöten aletaan olla sitä mieltä, että olisi ollut hyvä, jos ei olisi menty euroon, mutta siitä ei uskalleta yrittääkään eroon. Ongelma ei ole euro itsessään nähdäkseni vaan siitä pois siirtymisvaihe. Mitä tehdään euromääräisille ja muille veloille? Jos markka heikkenisi, velat kasvaisivat. Eikä ainakaan kukaan Suomen Pankissa tai muualla tunnusta, että olisi mitenkään valmistuttu teknisestikään siihen, että eurosta erottaisiin. En ymmärrä noista maksujärjestelmien teknologioista, mutta ihan yksinkertaista se ei ilmeisesti enää olisi.

PItkällä aikavälillä oma valuutta mahdollistaa velat omassa valuutassa, joten ne voidaan aina maksaa ”helposti” takaisin. Japanin valtava velka on pääosin omalta kansalta jeneissä. Suuremmassa kriisissä oma valuutta antaa yhden reagointivälineen lisää. Ehkä vanhat ekonomistit haluavat vain selvitä loppuelämästään helpommalla ja jättää tuleville sukupolville kriisit hoidettavaksi. Valuutan ja rahatalouden kanssa kriisi voi vain räjähtää käsiin nopeammin kuin korona. Keskuspankit näkevät itsensä maailman pelastajina sitten finanssikriisin, ja tavallaan ne sitä ovatkin — lyhyellä aikavälillä. Ei näitä kukaan oikein ymmärrä. Ongelma on koko rahajärjestelmän rakentuminen velalle.

Koko systeemi on hötön päällä. Ei ole helppoja ratkaisuja. Tarjoaa myös mahdolisuuden kaikenlaisilel Neuvostoliitoille, Hitlereille ja totalitaristeille pahassa paikassa.

Euro oli poliittinen päätös, ei taloudellinen ensi sijassa. Taunokin joskus sanoi, että euro on paras turvallisuuspoliittinen ”ase” Suomelle. Näin sitä selvästikin on ajateltu.

Norja elää öljyvaroillaan. Ja Ruotsista en tiedä, mikä niiden salaisuus on. Kovasti on vallalla kieltää kruunun vaikutus. En tiedä, mihin se kieltäminen perustuu. Itse olen ollut optimistisempi sikäli, että Suomen kuoleman vuosikymmen selittyy mielestäni aika hyvin paperiteollisuuden ja Nokian kuolemalla. Näihin sopeutuminen vie aikaa. Nyt jo kartonkitehtaat jylläävät ja Nokian tilalle on tullut Oulun klusteria, peliteollisuutta yms. Eikö siis olekaan toivoa? Onko todella niin, että PK-yritykset kuolevat ja olemme globaalien jättien armoilla?

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Anne Mikkola
Anne Mikkola

”Miten Suomen asema ja mahdollisuus vaikuttaa omaan talouteensa muuttuisi, jos me eroaisimme eurosta?”

Vastasin tähän kysymykseesi kovasti puutteellisesti. Suurin ongelma oman valuutan puutteessa on se, että vientihyödykkeidemme hinnat voivat päätyä kovin helposti sellaisiksi, että menetämme kilpailukykymme. Liekö siitä osin kyse tuossa Tauno huolessa kasvuyrityksistäkin(?). 40% BKT:stämme menee vientiin ja jos hintataso euroissa meillä kasvaa koko ajan nopeammin kuin vaikka brittikilpailijoiden tai jenkkikilpailijoiden, yritykset eivät enää saa kaupaksi tuotteitaan. Ei ole mitään luonnonlakia että hinnat ja palkat Suomessa automaattisesti sopeutuisivat niin että kilpailukyky säilyy (vrt. kiky-vaikeudet).

Jos meillä on oma valuutta, sen arvo määräytyy markkinoilla, niin että hintataso löytää oikeamman tason. Sillä tavalla markkinatalous toimii. Hinnat sopeutuvat ilman, että pitää löytää joku kansallinen konsensus hintojen ja palkkojen tasosta. Kun olemme luopuneet omasta rahasta ja rahapolitiikasta, sopeutumiskeinot ovat paljon karumpia. Itsenäiselle maalle kuuluu oma valuutta, jollei se ole banaanivaltio, joka ei osaa ollenkaan hoitaa raha-asioitaan.

Käytännössä tämä näkyy Brysselin herrojen ja rouvien huolissa siten, että kertakaikkiaan euro ei toimi, ilman että myös aletaan puuhata yhteistä finanssipolitiikkaa, eli yhteisiä velkoja ja veroja. Sitä ei haluta, mutta ei halut tässä mitään ratkaise, pakko sanelee.

Anne Mikkola

”Sijoittajien tuotot ovat joltain toiselta sijoittajalta pois, eikä ilman velkavipua kukaan rikastu.” Eihän tuo nyt ihan noin ole. Voinhan minä ostaa vähävelkaisen yhtiön osakkeita (palkkatuloillani), sijoittaa siihen, ja jos yritys menestyy, ei se ole keneltäkään pois. Tuossa nauhoitteessa mainittiin että Norjan öljyrahoista 75% on osakkemarkkinoilla.

”Sitä en kyllä keksi, miksi ne korot lähtisivät nousemaan, kun rahaa on liikaa. ”
Raha ei ole lähinnä seteleitä, vaan se on tileillä olevaa rahaa, jonka määrä kasvaa sitä mukaan kun pankit antavat lainoja, lainat päätyvät tileille rahaksi jne. Vain 1% ”rahasta” on olemassa olevaa rahaa pankeissa.

Jos näet hyperinflaation mielessäsi tai pienemmänkin inflaation, sanotaan nyt vaikka 10%, niin antaisitko kenellekään 5 vuodeksi lainan prosentin korolla? Varsinkin jos talous on kaaoksessa, ei ole varmoja kohteita joille lainata, ja varmasti silloin jokainen lainaksi jotain antava vaatii riskilisän. Nimelliskoron pitäisi pidemmän päälle olla yhtä kuin reaalikorko (se mistä sinä tiedät) + inflaatiovauhti.

Tässä ei monetkaan asiat täsmää.

Joo, minäkin uskon reaalitalouteen, siksi kaivo ja viljamylly. Niin ja siksi punainen tupa ja perunamaa (kuvassa).

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Anne Mikkola
Anne Mikkola

Jos rahaa on liikkeellä liian paljon, sille ei välttämättä saa korkotuottoa edes inflaation vertaa.

Niin, siis rahallehan ei saa korkoa ollenkaan. Sen ominaispiirteisiin ei kuulu korko. Ainakaan minun kurssini retoriikan mukaan. Kun 10 euroa pistää tyynyn alle, se on 10 euroa vaikka nukkuisi koko elämänsä. Tämä piirre rahassa on erittäin ikävä ominaisuus, varsinkin jos on hyperinflaatio, mutta muutenkin.

Korko on rahan vaihtoehtoiskustannus, eli mitä saa jos ei pidä rahaa tyynyn alla vaan ostaa vaikkapa Amazonin liiikkeelle laskeman joukkovelkakirjan (nykyään joukkolainan). Korko muodostuu seuraavasti opettamallani kurssilla ainakin. Jos minä (tai Suomen valtio) kirjoittaa paperiin, jossa sanotaan, että ”Minä Anne maksan tätä paperilappua vastaan 100 000 euroa vuoden päästä” ja tarjoan sitä sinulle ostettavaksi, niin paljonkos siitä maksaisit? Jos inflaatio taloudessa on vaikka 10 prosenttia, niin vahvasti epäilen, että et tuosta lappusesta maksaisi kuin korkeintaan 95 000 euroa, vaikka olisi itse US Treasuryn lupaus kyseessä. Jos enemmän maksaisit, saisit sijoituksellesi tuottoa alle 5% kun inflaatio söisi summasta 10%.

Se että Suomen valtio saa lainaa miinuskorolla on hyvin poikkeuksellista. Ja kertoo kait mielettömästä epävarmuudesta markkinoilla. Suomen Valtio on maailmassa parempi turva kuin Tsingis kaani tai Jeesus. Suomi tekee aina sen minkä lupaa.

Anne Mikkola

”Ei näillä pienillä paikallisilla mitään hätää ole, mutta kasvuyritykset hakeutuvat muualle.”

Hyvä jos näin. Itse olen ollut näistä paikallisista enemmän huolissani, kun esimerkiksi kaivon putsaajia ei löytynyt Hämeenlinnasta eikä Lahdesta. Jostain Riihimäeltä asti piti tilata. Sanoivat, että töitä riittäisi, mutta ei tekijöitä. Toinen sanoi, että homma on kutsumusammatti. Kiittelin kovasti heitä minulle elämän veden tuomisesta ja vein kahvikupit käteen. Nämä kaverit kyllä osasivat työnsä hinnoitellakin, mutta onpa vesi nyt kirkasta ja hyvän makuista.

Uunin muurari haastoi samansuuntaisia. Murisi, että töitä olisi, mutta ei oppipoikia, eikä tuloja kovasti. Kehotin nostamaan palkkojaan, kun ensin muurasi omani.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial