Usko ja Tieteellinen Tieto

Usko ja tieto eivät ole tosilleen vastakkaisia asioita, vaan täydentävät toisiaan. Tieto sinällään on hieman hämäävä sana, koska usein ajatellaan tiedon olevan objektiivista. Objektiivinen tieto tarkoittaa havaitsijasta riippumatonta tietoa eli sellaista tietoa, jota kukaan varsinaisesti ei tiedä. Jos joku tietää jotain, kyseessä on subjektiivinen tieto. Jos moni kokee tietävänsä saman asian, kyseessä on jaettu sosiaalinen konstruktio jostain asiasta.

Voi myös ajatella, että tietokoneen muistissa oleva tieto jostain havainnosta – esimerkiksi ”FF12 FF13 0012 FA16”, olisi tietoa. Tietokone on sillä tavoin objektiivinen, ettei se pysähdy ihmettelemään, mitä ”FF12 FF13 0012 FA16” merkitsee. Tietokone tyytyy säilyttämään tuon tiedon muistissaan, ellei ohjelma nimenomaisesti käske jollain tavalla sitä muuttamaan .

Tietoteorian näkökulmasta ”FF12 FF13 0012 FA16” on merkityksetöntä dataa, ellei joku anna datalle merkitystä. Dataa, jolla on merkitys, kutsutaan informaatioksi, joka sekin on arvotonta, ellei joku osaa tulkita sitä. Tiedoksi informaatio muuttuu vasta sitten, kun siitä tulee subjektiivista tietoa, eli joku subjekti tulkitsee informaation merkitystä ja antaa informaatiolle arvon.

Yksi tieteenfilosofian suuria kysymyksiä on tieteellisen tiedon objektiivisuus versus tiedon merkityksellinen arvo jollekin subjektille – esimerkiksi tutkijalle tai tutkittavalle. Nykyisin tieteelliseksi tiedoksi hyväksytään myös tutkimustulokset, joilla on pyrkimys osoittaa tutkijan oma maailmankuva oikeaksi valikoimalla maailmankuvaan sopivia faktoja. Tällaista poliittisesti latautunutta tutkimusta kutsutaan kriittiseksi tutkimukseksi ja monet pitävät sitä jopa ansiokkaana.

Tieteellinen tieto on jollakin tavalla laadittu malli tai kuvaus jostakin fyysisestä tai kuvitellusta todellisuudesta. Korkeakoululaissa puhutaan rinnakkain tieteestä ja taiteesta, eli taidekin on vain yksi tapa kuvata todellisuutta.

Sellainen tiede, joka sulkee ulkopuolelleen uskon, arvot, moraalin ja asenteet, ei kykene luomaan merkityksellistä tietoa. Tieteenalana etiikka pohtii kysymystä oikeasta ja väärästä. Metaetiikka on etiikan haara, joka pohtii miten oikea ja väärä määritetään. Metaetiikan mukaan joko jokin korkeampi voima on asettanut oikean ja väärän tai oikea ja ja väärä ovat relativistisia ja jokainen yhteisö tai yksilö saa tykönään ratkaista mikä on hyvää ja mikä on huonoa.

Ilman uskoa ei ole merkityksellisyyttä. Tieto ilman merkityksiä on vain joukko toisiinsa liittymättömiä havaintoja. Tässä suhteessa minusta on harmillista, että jotkut kuvittelevat näkemystensä pohjautuvan tieteelliseen tietoon – ikään kuin Mona Lisan arvoituksellinen hymy voisi olla ratkaisu mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
35 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Seppo Heinola

Puhuminen tiedosta jonkun havaitsijan ulkopuolella on absurdia niin kauan kuin puhumme ihmisen kontekstissa. Kun kaikki käsittelemämme tapahtuu aivoissamme. Tiedosta puhuessamme tule määritellä puhummeko induktiivisesta vai deduktiivisesta tiedosta. Kun tiedämme, että deduktiivisessa matematiikassa 1+1=2 on tuo tieto objektiivista, sillä se on riippumaton havaitsijan tunteista tai mielipiteistä. Tieteellisessä tiedossa on kyse triviaalitiedosta ja komplisoidummasta. Minulla ei ole syytä epäillä tähtitieteen nykyään jo triviaalitietoa siitä, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin, vaikka on fanaattisia uskovia jotka tähän maakeskeiseen vaihtoehtoon yhä uskovat.

Anne Mikkola

Kuuntelin juuri – toiseen kertaan vielä – tätä Elon Muskin haastattelua . Siinä uskon perusta näyttäytyy fysiikkana, ja sitten on platonilainen täydellinen esine silmäin edesssä, jota kohden kulku käy. Siinä täydellisessä asiassa on atomit juuri oikeassa järjestyksessä. Se jäi vähän epäselväksi, että millä kriteerillä se täydellisyys määriteltiinkään. Tai ehkä se kävi ilmi tai ehkä ei. Ajatus kenties on sen suuntainen, että täydellinen esine on sellainen joka poistaa ihmisiltä ikävät työt ja täydellinen moottori on sellainen joka vie ihmisen Marsiin varasivilisaatiota perustamaan siltä varalta että maapallolle kävisi huonosti. Hyvää tiedettä on siis se, mikä auttaa tekemään ihmisestä multi-planet-olion.
Mitenpä mahtaisit Tauno arvioida tätä tiedettä suhteessa uskoon, arvoihin, asenteisiin?

Pitkä äänitys, mutta oli kiinnostava. Jos insinööri- ja ohjelmistosanasto ei ole 100% hallussa minua ainakin auttoi kun laittaa subtitlet päälle. Näillä miehillä on vähän omanlaisensa ilmaisutapa.

Seppo Heinola

Raamatullisessa kontekstissa keikan sana täydellinen eli teleios tarkoittaa ’loppuun saatettu’, josta myös elämän loppuunsaattaminen eli teloitus. Paavali viihtyi täydellisten seurassa eli viimeisen vihkimyksen kolmivuotisen koulutuksen loppuun saattaneiden kanssa. Täydellinen on siis jotain, jota ei saa enää jossain kontekstissa paremmaksi. Täydellinen viittaa myös eheyteen ja säännöllisyyteen, Ympyrä ja kuutio ovat täydellisiä geometrisia muotoja. Siksi ympyrä ja kuutiosymboliikka ovat vahvasti läsnä täydellisen ihmisen eli Jeesuksen juurikin galgal-teloituksessa.

Yki Räikkälä

Mielenkiintoista, teloitus -sanan alkuperää en ole tullut miettineeksikään. Kuinkahan vanha se mahtaa olla? Wikisanakirja kertoo, että sana tulisi  ”tela-sanasta, joka on merkinnyt monenlaisia aluspuita ja puista rakennettuja lavoja. Teloittaa merkitys on syntynyt mahdollisesti siitä että teloitetuksi joutuminen on tarkoittanut joutumista teloille surmattavaksi”. Siis tarkoitetaan teilipyörää, johon tosin yleensä pantiin jo teloitettu ruumis. Missään muussa kielessä ei varmaan ole tuota ”teleios” -sanasta johdettua sanaa?

Yki Räikkälä

Usko ja tieto eivät nyt välttämättä olekaan vastakkaisia asioita, mutta hyvin erilaisia. On myös uskoa ja uskoa. Arjen uskoa tarvitaan, että kykenisimme elämään ja toimimaan. En kykenisi ajamaan autoa, ellen uskoisi vastaantulevan pysyvän kaistallaan. Se on arjen vahvinta uskoa. Uskon myös, että elän vielä x määrän vuosia, mutta en voi tietää sitä. Uskomiseeni siihen, että nousen hereille huomenna ja edelleen sen x määrän vuosien mittaan, johtuu tiedostani. Tiedän, minkä ikäisinä ihmisiä kuolee ja ollessani nyt käsittääkseni täysin terve, on minulla tieto siitä, että terveet ihmiset, jotka eivät vielä ole pahasti iällä, pääsääntöisesti heräävät seuraavaan päivään.

Omilla uskomuksillani, jotka pääsääntöisesti liittyvät tulevaisuuden odotuksiin, luon itselleni kaiken merkityksellisyyttä. Merkitykset täytyykin luoda itse. Muuten ei olisi mitään syytä elää.

Uskonnollinen usko ei perustu mihinkään mitattavaan tai objektiiviseen tietoon, vaan tyystin spekulatiivisiin olettamuksiin ja subjektiivisiin kokemuksiin, joita ei voi vertaisarvioida tai falsifioida. Tieteessä pyritään objektiiviseen tietoon, missä vertaisarviointi on itsestään selvyys.

Olen tyyten eri mieltä siitä, että tiede joka sulkee pois arvot, moraalin jne., olisi tuloksiltaan merkityksetöntä. Tässä mennään aivan eri asioissa. Tiede on vain työkalu, jonka avulla luodaan tietoa. Eri asia on sitten, miten sitä työkalulla lapioitua tietoa käsitellään ja miten se vaikuttaa arvoihin, asenteisiin ja maailmankuvaan. -Voisi sanoa, että ”tiede on moraalitonta”… tiede ei sinänsä sisällä mitään eettisyyttä tai moraalia, mutta tieteen käyttäjien eli tieteilijöiden moraali ja eettisyys olisi hyvä olla hyvällä mallilla.

Ja tässä puhun nyt vain eksaktista tieteestä. Lähinnä luonnontieteestä. Jos puhutaan tieteenä etiikasta – tai teologiasta, ollaan hyllyvällä pohjalla, jossa mielipiteet ja uskomukset määrittelevät tietoa. Ja ollaan kaukana objektiivisuudesta.

Ja sitten lopuksi, Kenenkään näkemykset eivät pohjaudu VAIN tieteelliseen tietoon. Ihmisen psyyke on aivan liian monimutkainen sellaiseen.

Yki Räikkälä

”Ei mitenkään”? Miten niin? Ellei nyt sitten puhuta ns. pehmeistä tieteistä. Mutta luonnontieteessä kyllä faktat ja mitattavat seikat puhuvat, joten voi täysin perustellusti sanoa, että objektiivisuus ON luonnontieteessä ydinasia. Ja kuten jo totesin, luonnontieteissä ei etiikan tarkastelu ole etusijalla. Luonnontieteet ovat väline hankkia tietoa, ei muodostaa eettisiä periaatteita. Joskin niitä voidaan muodostaa tieteen selvittämien objektiivisten tosiasioiden perusteella.

Uskontotiede, käyttäytymistieteet ja teologia ovat aloja, joissa kylläkään ei välttämättä olla objektiivisuuden kanssa niinkään tekemisissä. Uskonnossa nyt ei varsinkaan. Uskonnot vasta ovatkin omia subjektiivisia totuuskäsityksiä ja uskomusrakennelmia.

Kun tieteestä on puhe, on minulla ensimmäisenä mielessä alat, joissa tehdään havaintoja konkreettisista ja mitattavissa olevista asioista. Eli käsitän tieteen työvälineenä. Etiikka ja moraali ovat sitten toisia asioita. Ja usko. Uskolla, siis uskonnollisena, ei minusta ole mitään tekemiistä tieteen kanssa.

Kalevi Kauppinen

Tieteellä on omat rajansa, jonka ylitse se ei voi mennä. Tämä johtuu siitä, mitä enemmän tieto lisääntyy, niin sitä enemmän avautuu uusia kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. Ei ole vastausta siihen, miten kaikki sai alkunsa, miten elämä on alkanut ja miten kaikki päättyy aikanaan. Onko olemassa joku toinen maailma, vai onko se vasta tulossa, tai onko se jo mennyt.

Usko ei pohdi näitä asioita, koska kaikki on jo uskossa valmiina ratkaistu, ei ole tietoa, on vain uskoa siihen, miten kaikki on saanut alkunsa ja miten kaikki loppuu aikanaan, mikä on ihmisen osa tässä maailman kaikkeudessa, mikä erottaa ihmisen eläimestä.

Kysymyksiä on vaikka kuinka paljon, joihin tiede ei löydä vastausta. Voisiko verrata tätä kaikkea vaikka äärimmäisen moni mutkaiseen laskutehtävään, johon tiede ei voi sitä ratkaista sen vaikeuden takia, mutta uskolla on siihen jo ratkaisu olemassa, jonka varassa hän elää.

Yki Räikkälä

Se, että tiede kykenisi vain lisäämään tiedon puutetta ja että jokainen vastaus toisi kaksi uutta kysymystä lisää, ei pidä paikkaansa. On vain mutua. Tiede on sen sijaan ratkaissut lukemattomia aiemmin ratkaisemattomia ongelmia ja kysymyksiä. Tietenkään kaikkea ei varmaankaan milloinkaan tule selvitettyä ja on myös niin, että jotkut ratkaistut kysymykset tuottavat jatkokysymyksiä, mutta so? Tämä on tieteessä ihan normaalia. Tieteen ja tiedon ylivoimainen vahvuus uskontoon nähden on, että tieto tarkentuu koko ajan mitä enemmän tutkimustuloksia saadaan. Uskonto on itseriittoista. Se pitää kaiken ratkaistuna – kunhan vain uskoo. -Minkähänlaisessa kurjuudessa maailmamme olisikaan, jos kaikki kansat ja maat olisivat olleet teokratioissa, joissa ei muita totuuksia hyväksytä kuin ne ammoin kehitellyt?

En tiedä, ketkä ovat ja minkälaisia, ne tiedeuskovaiset. Miten niin tieteeseen voisi uskoa kuin johonkin uskonnon hämärään kohteeseen? Onko olemassa ”tieteellistä uskomista”? Tai sitten ne ovat niitä, jotka tarvitsevat foliohattuja ja niitä, jotka uskovat ”kiinalaisen lääketieteen” olevan lääketiedettä… Itse olen niitä, jotka uskovat tieteen AVULLA ratkaistavan monet ongelmat ja saatavan maailmasta paremman paikan.

Uskonnollinen usko taas tarkoittaa, että uskoo, ja tätä palvoo, johonkin hahmoon, joka on avaruuden, ajan ja aineen yläpuolella. Yhtä todelliseen kuin keijukaiset ja maahiset. Tässä on se, miksi usko ja tiede ovat tyyten eri asioita, eivätkä millään muotoa toisiaan täydentäviä. Eri asia on sitten se maallisen elämän usko eli olettamukset, joiden perusteella me teemme arjessa valintoja ja kykenemme lentämään lentokoneella tai ajamaan pikatiellä sataa vastaantulijoiden omalla kaistallaan myös ajaen sataa. Se usko saa pohjan siitä tiedosta, että pääasiassa lentokoneet pysyvät ilmassa ja vastaantulevat omalla kaistallaan.

Jos tieteellä on omat rajansa, niin uskonnoillako ei ole? Itse asiassa tuo ajatus että tieteellä on omat rajansa, on maallikoiden ylimalkainen heitto. Tieteen parissa työskentelevät tietysti tietävät, mitkä ovat rajoja ja varmasti paremmin kuin tieteestä hatarat käsitykset omaavat. Mutta eivät ne koko ajan ajattele, että ”tuossa on raja, eikä siitä eteenpäin päästä”. Mitä sellainen hyödyttäisi?

Me uskottomat kuolevaiset tiedämme, että on se viimeinen raja. Tai ainakin elämme siinä hyvin vahvassa olettamuksessa. Sekin perustuu tieteeseen – ei ole löydetty mitään mikä viittaisi johonkin erilliseen olemukseen, jota sieluksi ikuiseen elämään uskovat nimittävät. Tietysti varmaan tuo lohtua se ajatus, että kuolema on vain ylitettävissä oleva raja ja että kaikki jatkuu ikuisesta ikuiseen…

Ulla Tuominen

Uskonnollisen uskon todellinen merkitys on niiden tarinoiden sisällössä kuulijoilleen. Tässä suhteessa uskonnollinen usko on yhteisön tapaa luoda jaettuja merkityksiä.

Minä näen tuon vähän omalla tavallani. Samalla tavoin kun matematiikka on ”kieli” tai symboliikka, musiikki tai vaikkapa se numerologia, myös myyttinen ilmaisu on kieli, jota osa ihmisistä ei enää ymmärrä. Myyttisten kertomusten avulla ihmiset ovat jäsentäneet elämää ja luonnon todellisuutta kautta ihmishistorian.

On ihan aiheellista kysyä onko tiedekin osa sitä kertomusta, joka puhuu elämää ylläpitävästä voimasta. Nimitettäkööt sitä voimaa sitten Jumalaksi, Brahmaksi tai vaikka Taoksi.

Yki Räikkälä

Niinpä niin. Uskonnot toimivat aikuisille kuten sadut lapsille. Ne kertovat tarinoita. Tarinallistavat elämän mysteerejä, moraalia, yhteisöllisyyttä jne. Etsivät ja antavat merkityksiä. Uskon kohteet ovat yhtä todellisia kuin Hannu ja Kerttu tai Jaakko pavunvarsineen. Ero on vain siinä, että aikuiset oikeasti uskovat tarinoiden ja niiden päähahmojen todellisuuteen kun lapset taas ymmärtävät tarinoiden olevan vain tarinoita, vaikka ovatkin hyödyllisiä opetuksineen ja mielikuvituksen ruokkijina.

Se tietty on selvä, että uskolla on merkitystä uskovalle. Sillä tarinalla, vaikka se on tyystin uskonvarainen tarina. Sitä vain en ymmärrä, miksi sillä on merkitystä. En tässä noin 12 vuoden aikana ole saanut valaistusta asiaan. No, jatkan tätä harrastusta vielä ja miksen, kun kerran ”koko” kansan presidenttikin toivottaa ”jumalan siunausta”, vaikka vain noin kolmannes väestä uskoo tuohon jumalaan.

Tiede ei ole osa mistään elämän ylläpitävän voiman kertomuksesta. Tiede ei ole kertomus, vaan väline. Vaikka sitten luoda niitä kertomuksia. Tieteessä ja uskonnossa on sekin valtaisa ero, että uskonto on tarina, tiede on väline. Vaikka sitten väline etsiä oikea tie tai polku.

Ja sitten tiede voidaan alistaa vallankäyttäjien vähemmän kivoille pyrkimyksille, mutta uskonnot ovat vallankäytön välineitä. Ovat olleet ja ovat monissa maissa edelleen. Uskontojen taustalla on pyrkimys alistaa ihmiset vallankäyttäjien intentioille. Suomen kirkon vallan rippeiden kanssa rimpuilu on tragikoomista seurattavaa. Varsinkin piispojen puheet ja esiintymiset. Juuri tänään seurasin arkkipiispan esiintymistä. Hän on kirkkomme ilmentymä: ei oikein uskoa enää mihinkään, mutta vallasta ja sen rippeistä (ja hyvistä palkoista) pidetään kiinni. Eikä hänkään usko – paitsi itseensä. Hänestä paistaa ”minä olen hyvä, minä olen oikeamielinen, minä olen kaunis”…

Anne Mikkola

Eilen aamulla lukaisin tuosta lean-erikoisnumerosta melkein kaikki jutut – ainakin ne missä Tauno oli kirjoittajien joukossa. Onpa hyvin kirjoitettu, lyhyesti ja ytimekkäästi – ihmisyys mukana. Missä määrin siinä mahdat Tauno olla laittanut omaa ”hengellisyyttä” mukaan vai ovatko nuo aatteet todella osia noita alkuperäisiä tutkimuksia. Ilmeisesti ovat. Joka tapauksessa sen verran hyvin poimit oleellisen olevassa olevasta, että laittoi miettimään montaakin asiaa ihan omissa kuvioissa.

Anne Mikkola

Hyvin olette siihen oman kokemuksen mukaan laittaneet. Aikamoinen tuo Nokia-matkapuhelinjohtajankin vuosikiertue. Eivät taida UPM:llä noudattaa johtajuusoppeja. Aika pahaa tekee katsoa tuota meininkiä. Ken lie syyllisempi.

Hyvä tuo strategiapallottelutekstiki. Siitä aloitin ja teki sitten mieli jatkaa lukemista. .

Minusta tuossa on hienoa tuo epätäydellisyyden lähtökohdaksi ottaminen, oli sitten kyse ihmisistä tai prosesseista ja sitten toisaalta suurempi tavoite. Ei ihme, että Elonilla menee hyvin kun on Mars-tähti määritelty päämääräksi tai välipäämääräksi. Liekö olet myös tarkoituksella poiminut johtajuusoppien maailmasta ajatukset, jotka perustuvat positiivisuuden varaan rakentamiselle. Anteeksi nyt vain töykeyteni taas, mutta minusta tässä on oikein peri-kristillinen ihmiskuva ja hyvää pukkaa.

En tiedä, miten nuo opit soveltuisivat vapaaehtoistyöhön. Harmittaa kun itse olen menettänyt sen selkeän johtotähden. Siitä seuraa että kaikki on enemmän sellaista alkukantaista Laisser-faire – soppaa. Toisaalta jos vanha tähti sammuu kai siinä menee aikaa löytää uusi. Yhdistyksessä ongelmallista on tavallaan, että osalla on se vanha tähti kirkaana yhä, kun sen ympärille tultiin. Mutta hommat vain eivät etene. On ikään kuin niitä alemman tason tähtiä/tavoitteita, mutta se yhteinen isompi on hukassa.

Miten muuten olet saanut muun opetushenkilökunnan tähän mukaan? Onneksi olkoon. Tärkeää asiaa koko maammekin kannalta. Liekö näitä oppeja jossain toteutetaan ihan tietoisesti?

Anne Mikkola

”Positiivinen ihmiskuva on kaukana kristillisyydestä, joka latistaa ihmiset perisyntisiksi ja luokittelee koululapsetkin vuohiin ja lampaisiin. ”
Niin.. sinä määrittelet kristinuskon dogman kautta. Kun minä taas puhun kristinuskosta, puhun enemmän Raamatusta ja varmaankin sen omaan korvasyyhyyn tai ”karismaattissuuntaisella vinoumalla” tulkitsemisesta. Onko sinusta Raamatun ihmiskuva latistava?

Viimeksi muokattu 14 päivää sitten by Anne Mikkola
Anne Mikkola

Huh huh… Tämä vaatisi nyt oikeastaan enemmän fundeerausta kuin jaksaisi. En ole paljon Raamattua lueskellut joten ei ole tuoreessa mielessä.

Et varmaankaan mitään parannuksentekoa ole demonisoimassa. Johan se kuuluu AA-periaatteisiin, mutta se että onko lähtökohta oma tarve ja halu vai joku auktoriteettien tylyttäminen, kaiketi se mistä puhut..

Anne Mikkola

Näin kuvittelinkin, että argumentti menee. Raamatussa riittävyys tullee siitä, että ihminen on luotu vallan arvokkaaksi, Jumalan kaltaiseksi jopa. Kuten itse ansiokkaasti taannoi totesit, Jeesus ei koskaan kutsunut ketään syntiseksi, paitsi fariseuksia.

Sitten on tämä puoli asiasta. Mitenkä ihmiskuvasi tähän piispan puheeseen suhtautuu tai paremminkin tähän dilemmaan oikeassaolevista mielestään kovinkin täydellisistä ja riittävistä ihmisistä eri suunnilla.
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/piispa-jari-jolkkonen-kun-ei-ole-perisyntioppia-ajaudutaan-harhakuvitelmaan-siita-etta-hyvan-ja-pahan-valinen-raja-kulkee-ihmisten-tai-poliittisten-puolueiden-valilla/?

Viimeksi muokattu 12 päivää sitten by Anne Mikkola
Seppo Heinola

Juuri näin. Sadistinen helvettioppi tekee kristinuskosta monen silmissä vastenmielisen ja perverssin. Nykyään tätä helvettisikaa myyvät kristinuskon markkinamiehet kutenkin mielellään säkissä. Mutta tarpeen tullen helvettikortti vedetään esiin. Ja siinä, että ilman perisyntioppia ei muka olisi käsitystä ihmisen sisällä olevasta jaosta hyvään ja pahaan ei Jolkkonen yksinkertaisesti puhu totta. Monet itämaiset uskonnot eivät sisällä perisyntiä mutta tuntevat silti ko jaon.

Viimeksi muokattu 12 päivää sitten by Seppo Heinola
Anne Mikkola

En helvetin takia tuota linkannut, vaan tuon sisällissodan, jossa täydellisen riittävät ja hyvät ihmiset rakentavat täyttä sotaa.

Kyse ei ole Jolkkosesta henkilönä tai luterilaisesta dogmasta. Leanissä hyväksytään epätäydellisyys, mutta siinäkin on korkeampi tähti jota kohti mennään eli epätäydellisyyksiä pyritään korjaamaan. Eikö tuo nyt ole aikalailla samaa asiaa. Ihminen on aina lähtökohtaisesti toimissaan ja asenteissaan, kyvyssään strategiseen pallotteluun tms. epätäydellinen. Helvetti on varmaan tässä tapauksessa sitten potkut tai uhka työttömyydestä ja köyhyydestä, jos ikuinen paremman tavoittelu ei miellytä?

Tämän sanottuani kyllä koin tuon lehden tekstit jotenkin vapauttavina, ei sillä. Yritän tässä nyt vain hakea vähän täsmällisempää ymmärrystä asiasta.

Viimeksi muokattu 12 päivää sitten by Anne Mikkola
Seppo Heinola

En Anne ed viestilläni viitannut Sinuun ja Lean-aiheeseen, vaan se oli nimen Jolkkonen mielleyhteyttämä välihuuto Taunon ed. viestiin. Osallistuin näet netin kautta ko- seminaariin, missä Jolkkonen puhui (sinänsä hyvin).Sorry, että/jos tuli väärä käsitys 🙂

Seppo Heinola

Myös Kalevalan tarinat ovat eritäin merkityksellisiä ja opettavaisia ja sikäli fiksujakin etteivät ne jaottele ihmisiä ikuiseen helvettiin joutuviksi tai taivaaseen pääseviksi.

Anne Mikkola

Kylläpä Tauno nyt kirjoitat hyvin tieteestä. Täytyy minunkin ihan useaan kertaan lukea, miten tuon kaiken ilmaiset. Todella tärkeää asiaa ymmärtää.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial