TALVITERÄTEOLOGISIA PÄIVITTELYJÄ 23. Jumala sydämessä, housut jalassa

Paolo Bonacelli pikkukuvassa Sodoman 120 päivää -elokuvassa partasuinen tarkastelija ja pääkuvassa The American -elokuvan katolisena pappina. George Clooney esitti palkkamurhaajaa.

Anton Corbijnin ohjaamassa elokuvassa The American (2010) on kohtaus, jossa palkkatappaja, jota esittää hurmuri-imagostaan irtaantumaan tämänkin elokuvan avulla päässyt George Clooney, tapaa papin Italiassa. Heillä on keskustelu, josta seuraavat repliikit:

Pappi: ”Ihminen on rikas, jos hänellä on Jumala sydämessään”
Palkkatappaja: ”Jumala ei ole kiinnostunut minusta”

Ja näinhän se on. Kristinuskon oppien mukaan Jumala itse päättää, ketkä armahtaa ja ketkä ei. Keistä on kiinnostunut. Kenelle antaa ”uskonlahjan”. Paavali Raamatussa kertoo Jumalan itsensä sanoneen Moosekselle: ”Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.”

Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo. Löytyy siis Raamatusta, Jumalamme kalliista ja muuttamattomasta Sanasta.

Kaikesta päätellen tuo jumala ei ole minusta kiinnostunut. Tosin ei se kyllä minua yhtään haittaa, mikäli VT:n kauhukertomukset tuosta luonnevikaisesta hirviöstä pitävät paikkansa. En voisi kuvitella karkeloivani henkiruumiissa ikuisesti tämän kostonhimoisen massamurhaajan ”kunniaa” ylistäen. Mieluummin vedän sen helvettiruumiin sieluparkani ylle.

Elokuvan keskustelu käydään eräässä puistossa, josta pappi miettii syntisyydestä puhuessaan, että kuinkahan monta lasta tässäkin puistossa on siitetty. Käy ilmi, että nuorena pappina tämä itsekin oli syyllistynyt puistossa käytyyn intiimiin kanssakäymiseen, josta oli syntynyt lapsi, jota pappi ei omakseen ollut tunnustanut.

Pappi lienee ollut katolinen. Vatikaani ja katolinen usko on aikoinaan hyvin tarkkaan kontrolloinut ihmisten tekemisiä ja vartioinut moraalia. Paljon tarkemmin kuin ihmisten toimeentuloa ja aineellista hyvinvointia. Papin lausahdus ”Ihminen on rikas, jos hänellä on Jumala sydämessään” kertoo paljon. Katoliselle kirkolle on ollut paljon tärkeämpää rahvaan sen oppien noudattaminen nöyränä kuin miten nuo paimennettavat muuten pärjäävät. Samalla se on kerännyt suunnattomat omaisuudet ja pönkittänyt omaa valta-asemaansa omaksi valtiokseen saakka. Köyhille on suvaittu ojentaa joku roponen. Ja sitten sen omat ”selibaatissa” elävät papit ovat huseerailleet poikakouluissa ym. pienten poikien kimpussa tai muuten avioliiton ulkopuolisissa suhteissa kardinaalien ja paavien ummistaessa silmänsä hulppeissa palatseissaan ja katedraaleissaan.

Mutta eivät nämä selibaattiin sitoutuneet papit housuja riisuessaan liene tunteneet suurempia synnintuntoja, kun heidän korkein johtajansa, Jumala itse, touhusi avioliiton ulkopuolella saattaessaan Marian raskaaksi tämän sulhasen siinä suunnilleen vieressä ollen. Eikä siinä kaikki, arvellaan tuon Marian, sikäli kuin ylipäätään nyt edes on historiallinen henkilö, olleen 12-vuotias tuona jumalanyönä… eli siis vielä lapseensekaantuminenkin. Jumalalta se nyt ei ole kovin kummallista – VT on täynnään tämän tekemiä hirmutekoja, kun toisaalla ja varsinkin UT:n puolella tämä vaatii luotujaan elämään siivosti, pyyteettömästi ja Herran nuhteessa. Tämähän toimii kuin entinen opettaja: älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.

Mielenkiintoinen yhteys The American -elokuva papilla on Pier-Paolo Pasolinin Sodoman 120 päivää -elokuvaan, että pappia esittänyt näyttelijä Paolo Bonacelli esiintyi tuossa elokuvassa esittäen Mussolinin fasistihallinnon rippeille muodostetun nukkevaltio Salòn omituisissa markiisi de Saden pääkopassa syntyneissä tapahtumissa. Fasistien vangeiksi joutuneita nöyryytettiin seksuaalissävytteisesti. Käytettiin hyväksi. Pasolini siirsi de Saden kirjan Salòn valtiokummajaiseen. Salò oli Natsi-Saksan pystyttämä ja valvoma. Ja kuinkas ollakaan, katolinen kirkko myötäili natseja ja sen eräät papit auttoivat toisen maailmansodan jälkeen natsirikollisia ja SS-miehiä pakenemaan Etelä-Amerikkaan ja Lähi-Itään.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
2 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Markku Hirn

Miten siinä filmissä kävi? Tappoiko Cloopney sen pain vai käännyttikö pappi Clooneyn?Tai sitten yksi variantti on se että roistosta tehdään sympaattinen mutta hän kuolee eräänlaisena syntien sovituksena lopussa.

Jossain romaanissa, en muista missä , kaksi henkilöä Irlanissa keskustelee siitä kuinka heitäkin käytettiin hyväkseen kuoripoikina ollessaan ja että se kuului melkein asiaan kun oltiin kuoripoikia. Jotkut leuhki sillä jotkut saivat traumoja.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial