Talouden tila – onko toivoa?

Suomen taloudella ei ole mennyt lujaa sitten finanssikriisin. Köyhtymistä ei niin huomaa käytännössä kun on eletty velaksi. Nyt ollaan siinä pisteessä, että velalla törsäämisen riskit alkavat olla melkoisia. Onneksi korot ovat laskusuunnassa, sanoo Suomi ja muut Euroopan velkaisimmat maat.

On helppo syyttää hallitusta tai poliitikkoja tästä, mutta mutta…

Koordinoin Helsingin yliopistolla vierailijaluentosarjaa, johon kutsuin taas eri puolilta ihmisiä puhumaan. Opiskelijat ovat hyvin eri taustoilta myös, ei pelkästään taloustieteen pääaineopiskelijoita. Avoimen kautta muuten blogimetsäläisetkin voivat osallistua ensi vuonna, jos kurssi taas järjestetään. Tästä voit katsoa juuri päättyneen kurssin sisällön.

Luennoitsijoiden puheita ei ole joitain erityistapauksia lukuunottamatta lainkaan koordinoitu keskenään. Ja silti viesti on varsin yhteinen tai sanotaan nyt, että vaikka kuinka valtiotieteellisen opiskelijat tenttaavat, eivät saa puhujista irti suuria ristiriitoja. Aika kivasti testailivat edellisten puhujien ajatuksia seuraavilla. Jopa EK:n ja SAK:n ekonomistit ovat sen verran sopuisia keskenään, että joku jopa totesi, että ekonomistien uskottavuus kasvoi heidän toisiaan arvostavan käytöksen myötä. Ja varmaan muutenkin kurssin myötä.

Ainoa varsinainen optimisti oli Mika Maliranta Laboresta (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos). Hän uskoo, että Suomessa on nousemassa innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat jo siinä vaiheessa, että niistä joku tai jotkin saattaisivat seuraavan 10 vuoden aikana saavuttaa niin merkittävän skaalautumisen, että menestys alkaisi näkyä BKT:ssa. Perusteita voi kuunnella vaikka hänen uudesta kirjastaan (Pinnan alta, Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika, 2024). Toivotaan, että hän on oikeassa. Toivoa yrityselämässä varmasti tarvitaan. Näkyy käyneen monessa podcastissa myös ilosanomaa julistamassa, esimerkiksi Puheenaihe podcastissa. Kannattaa kuunnella tai lukea.

Mitäpä Arvon Blogimetsä kommentoi näitä aatteita?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tilaa
Ilmoita
16 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Yki Räikkälä

Mitä on velalla törsääminen?

Ja sitten, Suomi oli ainakin vielä edellisen hallituksen lopussa Euroopan maista keskitasossa velkaantumisessa.

Edellä olivat viime vuoden lopussa Kreikka, Italia, Ranska, Espanja, Belgia, Portugali, Itävalta ja Kypros. Melkein samalla tasolla olivat Unkari, Slovenia, Saksa ja Kroatia.

Tämän hallituksen aikana tilanne voi muuttua paljonkin huonommaksi ja sijoitus tippuu. Työttömiä on tullut sen aikana jo yli 50.000 lisää. Leikkaukset ja ostovoiman heikkeneminen sen kuin lietsovat alamäkeä. Se mikä säästetään, se menetetään vielä runsaammin.

Jos Suomi velkaantui v. 2023, jolloin puolesta välistä nykyhallitus oli vetovastuussa, eniten EU:n valtioista, tulee Suomi huoletta pitämään kärkisijansa tulevina vuosina. Eikä siinä loitsut eikä rukoukset auta.

Tauno J. Jokinen

En näe Suomen talouden tulevaisuutta kovinkaan valoisana.

Kansainvälisesti elämme murrosaikaa. Kiina on ottamassa globaalia johtajuutta maailmantaloudesta, mihin Yhdysvallat ei suhtaudu suopeasti. Historiassa tällaiset muutokset eivät ole sujuneet erityisen rauhanomaisesti, vaikka lopputulos on vääjäämätön – Kiina on suurin markkina, sen tuotantojärjestelmä on massiivinen ja se ponnistelee määrätietoisesti saavuttaakseen teknologisen ylivoiman.

Eurooppa on teknologistaloudellinen takapajula ja Suomi seilaa ajopuuna kehityksen kankimiehen paikalla. Kahdenkymmenen vuoden aikana kansantalous ei ole Suomessa vahvistunet – tulot ovat ennallaan ja menota kasvavat koko ajan. Poliitikot valittelevat taantumaa ja ennustavat ensi vuonna asioiden paranevan. Ratkaisu on ollut joka vuosi sama – sata tuhatta uutta työllistä. Näitä työllisiä ei vain ole koskaan näkynyt ja ymmärrän kyllä miksi.

Ikävä kyllä meillä on täsmälleen niin hyvät poliittiset päättäjät, kuin itse ansaitsemme. Sekä EU-tasolla, että kansallisella tasolla osataan laatia runsain mitoin säädöksiä siitä, mitä ei ainakaan saa tehdä. Päätöksentekijät elävät kuplassa josta lähetetään ’voimakkaita viestejä’. Ikävintä on, että moni suhtautuu näihin ’voimakkaisiin viesteihin’ ikään kuin ne auttaisivat jotain.

Tauno J. Jokinen

Valitettavasti tämän kaltainen talousoppi tuntuu olevan varsin laajalle levinnyttä. 

Kulttuuriväellä on yhtäläinen äänioikeus, kuin näillä epämääräisillä valehtelevilla fasisteillakin, joihin Tuomo viittaa. Tämän seurauksena meillä on kansanedustajina varsin kirjava joukko wannabee-julkkiksia, jotka tekevät taloudellisia ratkaisuja ilman sen syvempää ymmärrystä aiheesta. Poliittinen teatteri on pitkälti korvannut valtiomiestaidot.

Vika ei ole näissä kansanedustajissa, sillä eiväthän he itseään sinne ole eduskuntaan äänestäneet. Ei vika ole sen kummemmin näissä fasisteissa tai kulttuuriväessäkään. Jokainen äänestää sitä tahoa, jonka uskoo eniten edistävän omaa talouttaan. Tottakai taiteilija haluaa korkeakulttuurille lisää rahaa ja mieluummin niin, ettei pubista tarvitse poistua harjoituksiin näytösten välillä.

Meillä on varsin vahvasti vallalla sellainen liberaali ajattelu, että Kekkosen, Kirkon ja Helsingin Sanomien kaltaiset auktoriteetit pitää saada kaadettua, koska ne edustavat patriarkaatin pohjatonta pahuutta. Jopa pääkaupungin apulaiskaupunginjohtaja tuhrii nykyisin alikäytävien seiniä spraymaalilla – eikö olekin fantastisen liberaalia.

Liberaalius tarkoittaa sitä, että jokainen saa tehdä mitä tahtoo ja poliisi pysyköön maijassaan. Lopputuloksena jokainen on vastuussa itsessään. Tämä on sitä suurinta fasisimia, jossa heikoilta viedään kadulla kengätkin jalasta. Ei tällaisessa ympäristössä kukoista sen paremmin reaalitalous, kuin rahatalouskaan. Reaalitalouden ongelmista kärsivät eniten sairaat ja valtion tuella työtä tekevät, kuten juuri tämä kulttuuriväki ja yliopistojen apurahatutkijat.

Rahatalouden ongelmista kärsivät eniten ne tyhmyrit, jotka eivät ymmärrä siirtää rahojaan paremmalle markkinapaikalle. Onneksi nykyaikana raha liikkuu nappia painamalla.

Oikeastaan ei taida olla olemassakaan mitään keinoa korjata tätä Suomen kansantalouden alamäkeä. Otetaan lainaa niin kauan, kuin joku lainaa antaa. Maksetaan pikavipit uusilla pikavipeillä. Loppujen lopuksi sehän on lainanantajan ongelma, jos ei saa rahojaan takaisin.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Tauno J. Jokinen
Seppo Heinola

Mitä kaikkea sisältyykään käsitteeseen’kulttuuriväki”? Toki nyt oli kyse juuri tuosta porukasta, joka hieman huvittavaa ’talousoppiaan’ julisti. He pohjaavat kuitenkin itse asiassa tutkimukseen, jonka mukaan kulttuuriin satsattu euro tuo satsaajalle kaksi euroa takaisin- Esim. teatterin ympärillä on pääsylipputulojen lisäksi hyvin runsaasti liikkellä muuta rahaa, joista hyötyvät esim. ravintotlat, hotellit ynnä Vr sekä bussiliikenne.
Mutta siis ’kulttuuriväki”?. Siihen kuuluvat lähes kaikki suomalaiset työssään ideoivat ihmiset. Jokainen muotoltu kahvikuppi on kulttuurituote kuten kaikki muutkin kymmenet tuhannet esineet joita on suunnitelu yli sen, mitä niiden käyttö vain välttämättä tarvisisi. Olisi hauska nähdä kaikesta kulttuurin piiriin kuuluvasta riisuttu kaupunki:: arkkitehtuuri pois, kirjastot pois, kirjat pois,musiikki pois, kuvataide pois, valokuvat pois. Muoti ja kauniit vatteet pois,samanlaiset säkkipuvut kaikien ylle jne. jne. Lähes kaikkeen ympärill’mme näkemäämme
ja kokemaamme liittyy tavalla tai toisella ’kytttyrelli’ emergenssi, jonka vaikutusta vailla meillä olisi sangen ankea ympäristö ja elämä. Edes kokkeja ei olisi, sillä taidolla valmistettu ruoka on kulttuuria sekin, ruokakulttuuria.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Seppo Heinola
Tuomo Hirvi

Mielenkiintoista. Velkaa otetaan ennätysvauhtia ja puhutaan puuta heinää menneisyydestä perusteita huonolle politiikalle. Olen odottanut milloin Purra löytää syyn Kekkosesta ja milloin meidän yhteiskunta on verovaroin taikka veronluontoisin maksuihin panostamalla tehty palveluvapaaksi.

Kuulin tuossa lumenaurausohjeen. Ei saa lähteä auraamaan jos tiedetään lunta satavan lisää.

Me epämääräiset taiteilijat lienevät eläkeläisten ohella turhinta mitä yhteiskunta ylläpitää. Mutta silti hyvin tyytyväisenä Orpo istui selittämässä elämänsä biisille perusteita. Hyvin ristiriitaista. Ministeri Multalakin perusteli leikksuksia tyyliin me otetaan vain vähän. Multalan öykkiin pieni reikä ei haittaa jos matka on sopivan lyhyt ja vesi lämmintä.

Oletteko miettineet miksi tuottavuuden jakamisesta yrityksissä ei puhuta. Keskustellaan vain siitä miten voidaan kuitata verottomia etuja.

Tauno J. Jokinen

Oletteko miettineet miksi tuottavuuden jakamisesta yrityksissä ei puhuta.

Mitähän tarkoitat tuottavuuden jakamisella? Palkka on tuottavuuden jakamista. Niissä yrityksissä, joissa minulla on ollut merkittäviä omistuksia työntekijät ovat saaneet osansa myös tuottavuuden kehittymisestä. Ikävä kyllä Suomessa tuottavuus ei ole kehittynyt lainkaan vuoden 2008 jälkeen.

Tuomo Hirvi

Tottakai työntekijä myy aikaansa yritykselle. Se pitää korvata. Mutta tuottavalla toiminnalls tehdään tulosta. Suomessa tulos ulosmitataan yrityksestä mahdollisimman vähin yhteiskunnallisin velvoittein. Jos verotettaisiin isosti niin se olisi yhteiskunnan etu. Vielä suurempi etu olisi, että tulos sijoitetaan verottomana yritykseen. Nyt kuitataan tulokseen jopa valtion antamat tukieurot ja ne keplotellaan verottomina ulkomaille. Yritysten kasvua ei tueta vaan pikemminkin halutaan veroton ryöstö.

Tauno J. Jokinen

Jos verotettaisiin isosti niin se olisi yhteiskunnan etu. Vielä suurempi etu olisi, että tulos sijoitetaan verottomana yritykseen.

Periaatteessa näin. Käytännössä yritysten voittovarat sijoitetaan joka tapauksessa jonnekin, jossa rahalle saa hyvää tuottoa. Isosti verottaminen luonnollisesti heikentää niitä tuotto-odotuksia ja ohjaa rahat pois Suomesta.

Kaikki joilla on kertynyttä varallisuutta, voivat vapaasti päättää, mihin maahan ne varat sijoitetaan ja verot maksetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottava raha lähtee nappia painamalla pois Suomesta sinne, missä tuotto on parempi.

Monessa yrityksessä tehdään hommia vanhoilla koneilla niin kauan, kuin ne suinkin pysyvät kasassa. Jos on pakko investoida, investoidaan ulkomaille niin kuin nyt tämä Neste, joka kolme vuotta sitten päätti rakentaa uuden tehtaansa Amsterdamiin.

Vuosi sitten Neste ilmoitti lopettavansa Raakaöljyn jalostamisen ja investoivansa uusiutuvaan energiaan. Uusimman tiedon mukaan uusiutuvan energian investoinnit Porvooseen on peruttu. Suomen valtio omistaa Nesteestä 44%, joten valtionyhtiötkin karkaavat Suomesta. Hallituksen kannattaisi varmaankin myydä nuo loputkin 44%, jos joku ostaa.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Tauno J. Jokinen
Tuomo Hirvi

Tottakai voivat vapaasti päättää mutta jos hallitus julistaa panevansa Suomen asioita kuntoon niin jos ei ole kasvun ja kotimaisen kysynnän ylläpitoon halua niin huonosti käy.

Olen koko elämäni ollut yrittäjä ja fl ammattiviulisti. En ymmärrä yhtään EK:n vaatimuksia enkä hallituksen säästöjä. Takuulla kaikki kuristaminen tappaa kaiken sen mitä väitetään edistettävän.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Tuomo Hirvi
Tauno J. Jokinen

Olet aivan oikeassa. Nykyisellä hallituksella ei ole eväitä Suomen talouden kuntoon saattamiseen yhtään sen enempää kuin edellisilläkään.

Valtiontalous on kuin västäräkki tervatulla sillalla. Jos otetaan velkaa, nousee korot ja inflaatio. Jos säästetään, nousee työttömyys.

Seppo Heinola

Missä ovat globaalisti ajatellen kasvun rajat, jottei luontoa uhrata ahneuden alttarille? Luontokatastrofin ainekset ovat kaikkialla nähtävissä, mutta olemmeko kuin se entinen mies, joka kirkon katolta tippuessaan huusi ennen maakosketusta, että toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin!

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Seppo Heinola
Ulla Tuominen

Talousjumala on uudelleenmääritellyt ihmisen ja ihmisyyden. Me olemme kuluttajia. Ja me olemme nöyrästi omaksuneet nimemme ja roolimme kuluttajina. Jo alakouluikäinen lapsi tietää, että hänen saamansa arvostus määriytyy siitä millainen kuluttaja hän on. Vanhemmat ostavat lapselleen uuden kännykän, merkkivaatteet ja jopa oikeanlaisen repun, jottei tätä kiusattaisi. Vaateteollisuus ilmoittaa vuosittain uudet värit ja trendit. Noudata sitä ettet erotu katukuvassa …. herrojen autot, elektroniikka jne.

Kuluttaja ei nouse kapinaan.

Tässä pelissä on vaikea erottaa syyllisiä ja syyttömiä. Mainonnan voima on suuri ja se kohdistuu yhä nuorempiin. Arvostus ja itsetunto ei määriydy sen mukaan millaisia me olemme ihmisinä, vaan sen mukaan millainen kuluttaja minä olen.

Kalevi Kauppinen

Suomen liittyminen euroon oli virhe jota ei olisi pitänyt tehdä. Ruotsi, Norja, Tanska eivät liittyneet euroon, kun nyt katsomme näiden maiden talousnäkymiä, niin Suomi laahaa kaukana perässä. Kelluva valuutta olisi ollut monessa tarpeen talouden hoidossa. Esimerkiksi Kreikka joka on Euroopan ylivoimaisesti velkaisin maa on saanut taloutensa kasvuun, jotain meillä on pahasti pielessä.

Jatkossa tulee vielä lunta tupaan kun seuraa työmarkkina tilannetta. Kymmenen prosentin palkan korotus kahden vuoden aikana, siihen ei ole mitään mahdollisuutta jos aiotaan vientiä lisätä, joka olisi välttämätöntä että saataisiin työttömyyttä alas ja sitä kautta rahoitettua sosiaaliturvaa. Nyt näyttää siltä että työttömyys vielä kasvaa kevättä kohti. Ennustan että ahtaajat pysäyttävät viennin ennen kuin sopimukset saadaan aikaan. Pienillä eläkkeillä elävät joutuvat tiukoille kun he jäävät jälkeen tulokehityksessä.

Toinen virhe oli sote uudistus, potilaan kannalta ei mikään ole parantunut. Rahat ovat loppu, jonka seurauksena joudutaan sanomaan irti hoitohenkilökuntaa, päinvastoin henkilökuntaa pitäisi lisätä että saataisiin potilasjonot lyhennettyä.

Puolustusvoimat suunnittelee miljardiluokan hankintoja jotka rahoitetaan velkarahalla. Tämä on tietysti pakko tehdä koska tilanne on uhkaava turvallisuuden kannalta.

Demarit lihoo oppositiossa, koska he osaavat käyttää hyväkseen ihmisten hyväuskoisuutta syyttämällä kaikesta hallitusta.

Seppo Heinola

Mikä olisi halituksen suosio, jos taloudellinen tilanne olis tismalleen sama kuin nyt, mutta hallius demartivetoinen? Eiköhän silloinkin kaikki olisi hallituksen syyytä 🙂

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Seppo Heinola
Tuomo Hirvi

Ydinkysymys koko Suomen osalta on ymmärtää asema globaalissa maailmassa, kansakunnan koon merkitys tehtävään politiikkaan ja maantieteelliset tosiasiat.

Mitä tarkoitetaan tuhoutuvilla luonnonvaroilla. Siihen kysymykseen vastaaminen edellyttää melkoista globaalin käsitteen älykästä tulkintaa.

5 miljoonainen kansa tässä maailman kolkassa ei selviä kilpailuyhteiskuntana kuin nojaten omavaraistalouden resurssein paljon alempaan kulutus- ja elintasoon.

Suomen kaltaiset luonnonvarat ja talous eivät toimi ilman vahvaa demokratiaan perustuvaa ohjausta.

Tämä taas edellyttää puolueilta selkeää ideologista selkärankaa ja linjaa. Haihattelu taloudellisista voitoista omalle porukalle tuhoaa kaiken tässä maassa.

Viimeksi muokattu 1 kuukausi sitten by Tuomo Hirvi
Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial