SYYSTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 42. Rakas tyranni

Jumalan on oltava olemassa, koska Raamatussa niin ilmoitetaan, ja Raamattuhan on Jumalan ilmoitusta.

Keksin tuon paradoksin vuosia sitten ihan itse. Varmaankin myös tuhannet tai kymmenet tuhannet muutkin. Tuli tämä nyt mieleen, kun eräässä yhteydessä tuo yllä oleva meemi ilmaantui eteen. Noinhan se menee. Tulisi uskoa sellaiseen, jonka olemassaolosta on vain, ainoastaan ja pelkästään ihmisten kirjoituksia ja kertomuksia. -Ja ihmeitä, ”sisäisen rauhan” tms. ilmiöitä kokeneiden ”todistuksia”, jotka eivät ole mitään muuta kuin subjektiivisten kokemusten raportointia ja sattumien tulkitsemista johdatukseksi.

Tämä ihmisten kirjoituksissa hahmottelema jumala kirjoitusten mukaan käskee luotuaan rakastamaan tätä itseään (ja siinä sivussa myös omaa itseään). Siis käskee. ”Rakasta siksi, että MINÄ käsken, älä siksi, että sinusta siltä tuntuu”. Tämä ilmaisee kirjoituksissa olevansa ylimaallisen hyvä. Mutta sitten tämä menee ja raiskaa jonkun miehen lapsimorsiamen päästäkseen tulemaan maan päälle ”ihmisenä” tullakseen sitten ruoskituksi ja teloitetuksi. Omasta suunnitelmastaan. Tämä vain siksi, että voisi ”pelastaa” ihmiskunnan. Muuten se ei olisi siis onnistunut..? Kyseessä oleva jumala on kuitenkin kuvailtu olevan kaikkivaltias. Mikään ei ole tälle mahdotonta – paitsi sellaisen kiven luominen, jota ei kykenisi nostamaan Mutta jos tähän ei usko ja kääntää katseensa muualle, seuraa iankaikkinen rangaistus! (ja muuten, mihin kaikkivaltias tarvitsee suunnitelmaa, esim. juuri sitä pelastussuunnitelmaa..?)

Ja tämä ylimaallisen hyvä olento on vielä Raamatusta laskien noin 25.000.000 ihmisen murhista vastuussa. Tämä ylimaallisen hyvä olento ei myöskään käännä syntiin mielistyneen ihmisen kurssia tai käännytä jumalatonta uskomaan häneen ja antaa siis mennä helvettiin – oma valinta, mitäs ei uskonut. Näistä Jumalan surmaamista suurin osa varmasti oli ihan tavallisia kunnon ihmisiä hyveineen ja pikkupaheineen. Ja ilman parempaa tietoaan kenties ollut uskomatta Kaiken Luojaan. Helvettiin vaan, kunnottomat. Lapsetkin.

Kyllä täytyy olla melkoinen kognitiivinen dissonanssi päällä, jos ihan oikeasti tällaista tyrannimaista jumalaa rakastaa. Maailmassa on kyllä ihan oikeasti pahoja ihmisiä, luonnehäiriöisiä ja psykopaatteja ja putineja, joille ei tee minkäänlaista haittaa tai omantunnon jyskytystä tappaessaan, tapattaessaan, kiduttaessaan toisia. Pahuus on yksi ihmisen evoluution hedelmistä.

On kahdenlaisia uskovia: ne, jotka ulkokultaisesti määrittelevät itsensä hyviksi, vaikka eivät tietenkään sitä koskaan muille tunnusta, vaan ilmaisevat mieluusti olevansa ”syntisistä suurimpia”, eivätkä ainakaan tietoisesti pahaa koskaan ole tehneet. Ja sitten on niitä, jotka pappien puheita ja Raamattua lukiessaan ovat pelästyneet odotettavissa olevaa ikuista tuomiota ja uskovat kauhusta kankeina – ja kelpaahan niitä kultapäällysteisiä katuja tallata ikuisuuksiin. Kristinuskohan on pelotuksen uskonto. Pelotukseksi ihmiset keksivät myös tuollaisen rakkaan tyrannin, ylimaallisen Hyvän Isän – jonka hirmuiselta kostolta kukaan kunnoton ei ole turvassa.

Ja sitten loppuun rukous:

Rakas Jumala, älä ole pikkumainen niin kuin ovat niin monet, jotka Sinuun uskovat. Saata minut kiusaukseen, koska se on maailman kuva. Äläkä päästä minua pahasta ennen kuin olen sitä tehnyt, koska sitä tekemätön on vain ulkokultainen mussuttaja vailla tietoa suuremmasta.

Kari Hotakainen: Opetuslapsi (Siltala 2022)

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
21 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Tauno J. Jokinen

Jaa’a, Yki, …

Tämä parodia menee nyt hieman ohi.

  • Ensinnäkään – Jumala ei ole kirjoittanut Raamattua. Tämä lienee itsestään selvää jokaiselle, joka on Raamattua lukenut.
  • Toisekseen – Jumalan olemassaolo ei perustu Raamatun kirjoitukseen, vaan siihen, että Jumala on. Jumala on luonut maailman, joten maailman olemassaolo on todiste Jumalan olemassaolosta.
  • Kolmanneksi – Jumala ei käske rakastamaan itseään. Kyseessä on neuvo, joka tee elämästä helpompaa ja onnellisempaa; mieti tätä tarkoin!
  • Neljänneksi – Jumala ei ole murhannut ketään, joskin on viimekädessä vastuussa jokaisen kuolleen ihmisen kuolemasta. Näitä kuolleita on miljardeja.
  • Viidenneksi – uskovaisia on enemmän kuin kahdenlaisia. Kaikki eivät ylennä itseään tai usko, koska pelkäävät. Usko antaa elämälle merkitystä, mikä on ihmisen näkökulmasta välttämättömyys. Uskomista se on usko tähtipölyynkin.
  • Kuudenneksi – kristinusko ei ole pelon uskonto, vaan armon. Siinä olet toki oikeassa, että moni pappi on julistanut helvetin kauhuja. Olkaamme näille typeryksille armollisia.
Anne Mikkola

Vau.. olipa hyvät kirjoitukset molemmilta. Pitäisiköhän tiedän kirjoittaa yhdessä semmoinen kirja ihmisille meditoitavaksi jossa Tauno ja Yki keskustelee.

Seppo Heinola

Sorry että enmalta ola huutelematta sivupöydästä pariin kohtaan kommenttiani

  • Toisekseen – Jumala on luonut maailman, joten maailman olemassaolo on todiste Jumalan olemassaolosta.

Kehäpäätelmä, samalla logiikalla tekijäksi saataisiin kuka/mikä tahansa vaikkapa se kuuluisa spagettihirviö.

  • Neljänneksi – Jumala ei ole murhannut ketään, joskin on viimekädessä vastuussa jokaisen kuolleen ihmisen kuolemasta. Näitä kuolleita on miljardeja.

No murhauttanut sitten, kyllä minusta esim. Egyptin kaikkien viattomien esikoisvauvojen tapattamiset olivat murhia.

Tauno J. Jokinen

Joo Seppo, …

Maailman luominen on Jumalan määritelmä. Kyseessä ei siis ole kehäpäätelmä. Toki voidaan määritellä myös, että Spagettihirviö on luonut maailman. Tällöin Spagettihirviö on synonyymi Jumalalle. Kukaan ei kiellä määrittelemästä myöskään Alkuräjähdystä maailman luojaksi. Tällöin Alkuräjähdys, Spagettihirviö ja Jumala ovat synonyymejä.

Kun Jumala saadaan jollain tavalla sovittua yhteisesti hyväksyttävän määrittelyn alle, voidaan toki mietti käsitteiden; Jumala, Alkuräjähdys ja Spagettihirviö vivahteita. Toisin sanoen sitä miten nämä näkökulmat poikkeavat toisistaan ja mikä näistä selittää parhaiten sen, mitä maailma on meidän ympärillämme.

Sekin on virheellistä argumentointia, että viittaat Vanhaan Testamenttiin todisteena Jumalan olemuksesta esimeriksi murhaajana tai murhauttajana. Näin voi tehdä, jos itse uskoo Vanhan Testamentin kertomuksen asiasta todeksi.

Jos Vanhan Testamentin kertomuksia ei pidä totena, niiden käyttäminen argumentteina on venäläistä totuutta. Toisaalta. jos Alkuräjähdys on luonut maailman, mitään totuutta ei olekaan, vaan kaikki on pelkkää sattumaa.

Seppo Heinola

”Maailman luominen on Jumalan määritelmä.” Vähän omituista suomen kieltä, mutta määritelmäsi toimii todellisuutta koskevana Jumalan olemassaolon todistavana väitelauseena vain deduktiivisessa kielipelissä mutta ei todellisuutta koskevassa induktiossa: ”Jumala on luonut mailman, siis Jumala on”, johtaa johtopäätökseen propositiologiikassa siis vain lauseopillisesti. Lauseen ehdottamasta todellisuudesta se ei välttämättä sano mitään.
Toiseksi pidän selvänä että kun palstalla käytetään sanaa Jumala sillä-ellei erikseen muuta mainita- on kristillisessä ja raamatullisessa kontekstissa kieliperheen yleisesti hyväksymä sisältö.
Sama koskee Jumalaa murhaajana. Pidin itsestään selvänä että puhumme Raamatun Jumalasta. Tietenkin on mahdollista ettei mikään ns. triviaalifaktoja lukuun ottamatta ole Raamatussa totta, mutta silloin ei siitä voi mielekkäästi ilman rajauksia/ehtoja keskustella lainkaan. Vaikka minä en pidä Raamatusta nousseita kristillisiä tulkintoja oikeina/tosina, voin toki keskustella niistä ikään kuin niiden ehdoilla jotka niitä tosina pitävät. Tässä on silloin kyse ns. maagisesta jos käsitteestä. (Yki on muistaakseni tästä asetelmasta maininnut usein. )

Viimeksi muokattu 10 päivää sitten by Seppo Heinola
Tauno J. Jokinen

Vaikka minä en pidä Raamatusta nousseita kristillisiä tulkintoja oikeina/tosina, voin toki keskustella niistä ikään kuin niiden ehdoilla jotka niitä tosina pitävät.

Kenenkään oikeutta keskustella en ole rajaamassa, mutta on aika outoa syyttää Jumalaa murhaajaksi, jos ei usko Jumalan murhanneen niitä 25 miljoonaa ihmistä, joista Raamattu puhuu.

Sitäpaitsi kristinuskon rajaaminen luterilais-fundamentaaliksi Raamattu-uskoksi sulkee ulkopuolelleen suuren määrän kristillistä variaatiota ei-kristillisistä Jumalakäsityksistä puhumattakaan.

Tuollainen ’maaginen, jos’ -keskustelu on jokseenkin yhtä mielekästä, kuin keskustella Tolkienin trilogiasta ’entäpä, jos’ -asenteella. Pitäisikö meidän nähdä esimerkiksi Legolas ja Aragorn joukkomurhaajina vai maailman pelastajina.

Usko on abstraktio, joka muuttaa musta-valkoisen maailman värilliseksi. Uskon tarkasteleminen ilman uskoa on vähän kuin tarkastelisi maailmaa röntgenlaseilla ja väittäisi, että ihmiset ovat luurankoja.

Tauno J. Jokinen

Kumma, mutta minä näen aivan päinvastoin: minusta usko muuttaa maailman mustavalkoiseksi, kun maailma kaikkine uskontoineen, ideologioineen ja mitä kummallisimpine kultteineen on todella värikäs.

Uskonto, ideologiat ja kulttuurit todellakin ovat niitä ei-mitattavia asioita, jotka tekevät maailmasta mielekkään. Jos johdonmukaisesti pitäydytään puhtaan alkuräjähdyksen maailmankuvassa, kaikki merkityksellinen on pelkkää harhaa.

Ihminen on alkuräjähdysmaailmassa pelkkä hatarasti koossa pysyvä joukko alkeishiukkasia, eikä ihmisyyttä ole ole olemassakaan. Ainakin, jos hyväksytään lähtökohdaksi usein esittämäsi näkemys, että ei-mitattava on kyseenalaisesti todellista.

Tauno J. Jokinen

Kenellä nyt olisi puhtaan alkuräjähdyksen maailmankuva..?

Aika paljon tuntuu olevan näitä alkuräjähdysuskovaisia. Ensin oli pamahdus ja siitä seurasi ihmisyys. Kyllähän tämä hieman parodialta vaikuttaa, mutta aika lailla mutkia oikovaa on tämä sinun ja Seponkin argumentointi.

Viimeksi muokattu 8 päivää sitten by Tauno J. Jokinen
Seppo Heinola

En ole alkuräjähdysuskovainen, sen suhteen olen agnostikko, itse asiassa kunnioitan aikanaan Suomessa toimineen kansainvälisesti kuulun tiedemiehemme Toivo Jaakolan näkemystä, joka kyseenalaisti ns. punasiirtymän ja alkuräjähdyksen jo vuosikymmenet sitten.

Muta mielenkiintoista on että heprealainen rabbi Acco kuvasi mahdollisen alkuräjähdyksen jo 1400-luvulla luomista koskevassa eksegeesissään: Rabbi Accon mukaan ’elämänpuun’ leimauksessa (besek) syntyneet siemenet kylvettiin kosmokseen kuudessa jumalallisessa päivässä, joista kukin oli 7000 vuotta pitkä. Näin kuusi luomispäivää käsitti 42000 vuotta. Mutta kun Jumalalle tuhat vuotta oli kuin yksi päivä, tuli laskelma kertoa vielä vuoden päivien määrällä 365,250 ja näin luomispäivien kestoksi tuli ihmisen vuosina 15,3405000 vuotta. Tämän jälkeen alkaisi Jumalan lepo, seitsemäs kausi eli sabatti.

Laskelman on sanottu olevan arvaus ja sellaisenakin väärä, sillä ’oikea’ tieteellinen näkemyshän kosmoksen iästä on 13,7 miljardia vuotta (´Maailman ikä 13,7 miljardia vuotta´ ´The age of the cosmos 13.7 billion years´: Kari Enqvist, Helsingin Sanomat 19.7.2003 ) ja näin Acco ja Raamattu olisivat väärässä.

Nyt kuitenkin voidaan ajatella, että kuudes jakso on vasta menossa ja sekin alkaen ihmisen luomisesta. Kun viiden luomispäivän kestoksi tulee Accon mukaan noin 12,8

miljardia vuotta ja kun ihminen on kuudetta päivää tieteemme mukaan elänyt noin 0, 5 miljardia vuotta, saadaan Accon ja nykytieteen yhdistelmästä luomisleimahduksen(siis alkuräjähdyksen!) alusta kuluneeksi 13,3 miljardia vuotta, joka on melko hyvä arvo.

Seppo Heinola

Jos ja kun keskustelen kristillisessä viitekehyksessä Raamatun kuvaamasta Jumalasta ja millainen Jumala tässä kontekstissa (ei siis välttämättä todellisuudessa, mistä kukaan ei mitään oikeasti tiedä) mielestäni on, minun on mahdotonta ottaa huomioon kaikkien yksityisten kristittyjen jumalakuvia, sillä yksityisiä kristillisiä lahkojakin on tuhansia. Siksi lähden siitä, mitä minulle on rippikoulussa opetettu ja mitä saamassani katekismuksessa lukee sekä siihen, mitä sitten olen erikielisistä Raamatuistani itse lukenut. En siis ota kanta yksityisten ihmisten uskoon vaan Raamattuun ja taviksille annettuun opetukseen.
Ja Raamatussa kuvattu Jumala tekee ja teettää kertomuksissa murhia.
Ja j o s tämmöinen Raamatussa kuvattu Jumala oikeasti on, on Hän myös murhaaja.
Kirjallisuuden henkilöiden kertojan kuvaamista ominaisuuksista voi tietenkin keskustella huolimatta siitä, onko ko henkilö fiktiivinen vai todellinen.

Kalevi Kauppinen

Räjähdyksiä tulee jatkuvasti, mutta niistä ei seuraa mitään järjestäytynyttä toimintaa. Olisiko alkuräjähdys ollut sitten erilaisten luonnonlakien mukainen. Ikuinen kysymys, joka ei selviä koskaan, oli sitten millainen maailmankatsomus tahansa.

Kalevi Kauppinen

Järjestäytyminen on elollisen toiminnan kannalta välttämätöntä. Ennen kuin elämää syntyy, niin kaikki palikat pitää olla kohdallaan. Sattumalta ei synny mitään.

Maailman kaikkeuden syntyminen ei ole tapahtunut sattumalla. Siitä ei ole mitään näyttöä. Kaikki on teoriaa, joita on useita erilaisia.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial