Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Tutkintonimike on hauska. Opintoihini kuului kyllä pari pakollista filosofian peruskurssia, mutta en muista niistä paljon mitään. Immanuel Kantin nimi liittyi jollain tavalla moraalifilosofiaan ja jollain tavalla hän todisteli Jumalan olemassaoloa. Päällimmäiseksi ovat kuitenkin mieleen jääneet venäjänopettajani sanat siitä, miten ”neekerikulttuureissa ei ole koskaan päästy lähellekään Immanuel Kantin filosofiaa”. Tietämykseni Immanuel Kantista on siis jokseenkin samassa kunnossa kuin Immanuel Kantin kotitalo oli vielä vuonna 2017 Kaliningradin eli entisen Königsbergin liepeillä.
(Kuvan lähde http://www.kant-online.ru/en/?p=301)
Nykyään Kantin talo näyttää ihan toiselta. Löydät siitäkin kyllä netistä kuvan. Minä keskityn sillä välin Immanuel Kantin oppien restaurointiin omassa mielessäni. Aloitin jo työn tilaamalla antikka.netistä Immanuel Kantin Siveysopilliset pääteokset.
Eilen kirja tulikin postiluukustani. Tosi tylsän näköinen. En ole vielä lukenut sitä yhtään. Pelkään, että kieli on liian vanhahtavaa ja sisältö liian abstraktilla tasolla, jotta saisin siitä jotain irti. Nyt kun ei ole pakko suorittaa yhtään opintopistettä, tarvitsen lukemiseen jonkin ulkoisen pakotteen. Aion jakaa lukukokemukseni sinun kanssasi.
Takakannessa sanotaan: ”Kantissa on personoituneena koko uuden ajan filosofia pyrkimyksineen ja saavutuksineen, vaikeuksineen ja ristiriitoineen.”
Aika paljon luvattu. Entä jos en hoksaa mitään tästä? Tai entä jos huomaankin, että ”koko uuden ajan filosofia” on vain turhien asioiden pyörittelyä? Olisi kyllä siistiä huomata, että Immanuel Kant on tullut sanoneeksi jotain myös meidän ajastamme. Mutta oikeastaan yhtä siistiä olisi tulla siihen tulokseen, että ”neekerikulttuurit” eivät ole jääneet mistään paitsi. Kuinkahan tässä käy?
Sitä minä vaan, että milläköhän vuosisadalla tämä sinun filosofian maisterin tutkinto on suoritettu?
Samoihin aikoihin kun Suomi liittyi EU:hun.
Pieni vihje. Kannatta lukea ensin joku esittely Kantista ennenkuin lukee sen omia tekstejä.On niinkuin saatava vihjeitä siitä kontekstista missä Kant eli ja vaikutti. Tämähän koskee muitakin tieteenaloja. Joku tiivistää hänen ajatuksensa ja sitten ne löytää hänen omin sanoin alkuteksteistä. Jos aloittaa hänen omista kirjoistaan niin voi nopeasti kyllästyä.
Olet varmasti aivan oikeassa, ja esittelyistä olen aloittanutkin. Tässä nimenomaisessa kirjassa, jota luen, on alussa suomentajan esipuheita ja johdantoja n. 60 sivua. Kirjan on suomentanut J. E. Salomaa vuonna 1928. Salomaan oma teksti on aivan selkeää, vaikka se on niin vanhaa. Samaa ei voi sanoa hänen Kant-suomennoksestaan, mikä saattaa kyllä johtua alkutekstin vaikeudesta. (En osaa saksaa niin, että pystyisin arvioimaan.) Mielenkiintoinen johdanto-osio, jonka aluksi aioin jättää kokonaan väliin, kertoo Kantin filosofian ensimmäisestä vastaanotosta Suomessa. Vastaanotto ei nimittäin ollut mitenkään suopea. Esimerkiksi Henrik Gabriel Porthan piti Kantin filosofiaa nuorisoa hämmentävänä ja terminologialtaan turhan ”mystillisenä”. Hän pelkäsi, että filosofia yleensäkin jäisi vain muutamien harvojen harrastukseksi.
”Esimerkiksi Henrik Gabriel Porthan piti Kantin filosofiaa nuorisoa hämmentävänä ja terminologialtaan turhan ”mystillisenä”. Hän pelkäsi, että filosofia yleensäkin jäisi vain muutamien harvojen harrastukseksi.”
Sitä minäkin. Miksi lukea Kantia kun voi kuunnella/lukea Jordan Petersonia. Jälkimmäinen näyttäisi kulkevan enemmän Porthanin toivomaa tietä. Ei kait niiden filosofialla paljon eroa ole… välttämättä. Toinen vaan puhuu ymmärrettävästi nuorisolle ja toinen ei.
Niin kuin Peterson, myös Kant oli suosittu ja innostava luennoitsija, joka ei tahtonut esittää ajatuksia toistettaviksi, vaan halusi opettaa ajattelemaan itsenäisesti. Mutta siinä missä Peterson kiertää luennoimassa ympäri maailmaa, Kant ei ilmeisesti koskaan poistunut Königsbergistä.
Yllättävää, että Kant olisi ollut suosittu luennoitsija. Kaikki tulivat hänen luo Königsbergiin sitten kait. Mielenkiintoista luettavaa uusin blogisi muuten.