Piispat uudistavat Kirkon perinteitä

Piispojen aloite sukupuolineutraalista avioliittoon vihkimisestä on herättänyt keskustelua kirkon tarpeesta modernisoida perinteitään nykyajan odotuksia vastaaviksi. Tähän liittyen hyvä ystäväni, joka vastaa Ylellä modernin journalismin kehittämisestä, lähetti minulle mielenkiintoisen taustamuistion. Kyse on kirkon strategisista linjauksista uudistaa kirkon oppia ja perinteitä tulevan kymmenen vuoden strategiajaksolle. Tiivistän tähän kirjoitukseeni strategialuonnoksen kolme pääkohtaa.

Ensinnäkin – jatkossa kirkko haluaa olla avioliittokäsityksen uudistumisen edelläkävijä. Erityisesti harvaan asutuilla on runsaasti nuoria, jotka haluaisivat solmia avioliiton, mutta kumppanin löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Uudistuva kirkko tarjoaa tähän ratkaisuna mahdollisuuden solmia avioliiton itsensä kanssa. Ylipäätään rajoitukset avioliittoon osallistuvien lukumäärästä halutaan uudistuksen myötä poistaa kokonaan. Vihreä liitto on jo tiedustellutkin mahdollisuutta vihkiä kaikki puolueen jäsenet yhteiseen avioliittoon.

Tarkoitus on myös poistaa tarpeettomat rajoitteet sen suhteen, että avioliittoon kuuluvien tulisi olla ihmisiä. Moni on perustellusti todennut, että kissa tai koira on aviokumppanina erityisesti vastakkaista sukupuolta olevan ihmiskumppania sopivampi. Vastakkainen sukupuoli tarkoittaa tietenkin ajatuksiltaan vastakkaista sukupuolta ei vanhanaikaista nk. biologista sukupuolta.

Perusteellisen harkinnan jälkeen piispat ovat myös päätyneet siihen, ettei avioliittoon solmittavan tarvitse olla elävä olento, elollinen olento tai edes konkreettinen oletettu. Tämä mahdollistaa esimerkiksi yksilön avioitumisen työnsä kanssa. Keskustelua käytiin myös siitä, edellyttääkö avioliittoon vihkiminen vihittävän suostumusta. Yhteisesti todettiin, ettei avioliitolle suostumuksen antajan tarvitse olla kukaan avioliittoon osallistuvista.

Toinen uudistuksen pääkohta on Raamatun kertomusten päivittäminen vastaamaan nykyajan yhteiskunnallista kehitystä niin, ettei kristityn tarvitse pelätä aiheuttavansa paheksuntaa lukemalla Raamattua ääneen. Tavoitteena on poistaa Raamatun teksteistä myrkyllinen maskuliinisuus ja muuntaa sisältö ’laktoosivapaaksi’, ’vähäsuolaiseksi’ ja ’vegaaniseksi’ hengen ravinnoksi.

Esimerkiksi kertomus Mooseksen vaelluksesta autiomaassa on hyvin ahdistavaa luettavaa. Uudistettavassa Raamatussa Faarao ei lähetä Israelin kansan perään sotavaunuja, vaan sotepalveluvaunuja, jotka huolehtivat kansan terveydestä ja muista tarpeista vaelluksen aikana. Talven lähestyessä Mooses kaikkien yllätykseksi löytää keskeltä autiomaat Jumalan sinne toimittaman villalankaa valmistavan täysautomaattikoneen, mistä innostuneena koko kansa kutoo Mooseksen johdolla iltaisin villasukkia.

Myös Raamatun tarjoama patriarkaalinen ja syrjivä ihmiskuva saatetaan ajan tasalle. Esimerkki Nooan sijalle tule kertomus Neeasta, joka on nuori alkuperäiskolttasaamelainen demiseksuaali. Neea yrittää varoittaa kansaa kasvattamasta ahneuksissaan ja EU-tukirahojen toivossa poromääränsä suuremmaksi, kuin kestävän kehityksen asettamat rajoitteet sallivat. Neean varoituksia ei kuulla ajoissa ja niin kansa menettää EU-tuet ja koko elinkeino ajautuu kriisiin. Lisäksi kaikkien kotitalouseläinten korvaan joudutaan laittamaan EU:n veromerkki ja ihmisten kanssa samassa sängyssä nukkuvien lemmikkieläinten niskaan tulee asennettavaksi tunnistussiru.

Kolmas ja merkittävin uudistus on ajanmukaistaa Raamatun kertomus Jeesuksesta. Kertomus kiduttamalla teloitettavasta Jeesuksesta ei nykyisen sosiaalipsykologisen näkemyksen mukaan edistä positiivisen ja tiimityötä arvostavan ihmiskuvan muodostumista. Ihmisten on vaikea ymmärtää, miten tällainen kiduttaminen ylipäätään on mahdollista, kun kansainväliset ihmisoikeussopimukset yksikäsitteisesti kieltävät vankien epäinhimillisen kohtelun.

Jeesuksen hahmoa kehitetään sellaiseksi, että Jeesus sopii esikuvaksi rippikouluiässä oleville nuorille miehille, vastaa äitien käsitystä tyttärilleen soveltuvasta vävyehdokkaasta ja isoäitien muistikuvaa kadotetusta nuoruudenrakastetusta. Jeesus on hyvin toimeentuleva, urheilullinen, ahkera ja hyvätapainen. Jeesuksella ei ole autoa, vaan Jeesus kävelee, pyöräilee tai käyttää julkisia kulkuneuvoja. Jeesus pitää kotinsa siistinä ja on taitava ruuanlaittaja. Evankeliumin mukaan kaikki rakastavat Jeesusta ja menevät Jesuksen kanssa naimisiin. Jeesuksen avioliittolaisia on lopulta niin runsaasti, että tätä avioliittoa aletaan kutsumaan seurakunnaksi. Näin Jeesus ja häneen seuraajansa elävät onnellisina elämänsä loppuun asti.

PS.

Joku saattaa oivaltaa, että tämä tarina on modernia journalismia. Vakuutan kuitenkin, että tarinan toimittaja voisi olla aito ja oikea toimittaja ja tarinan piispat, sekä kirjoituksen pohjana oleva taustamuistio voisivat olla olemassa.

Huhtikuun 1. päivänä, Armon Vuonna 2024.