Pentti Tepsa kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan tänään 8.4. lyhyesti ja ytimekkäästi tästä vakavasta ilmiöstä mm. näin
”Länsimaissa on paljon humaaneja ihmisiä, joita terrori hämmentää ja kauhistuttaa. Niin on tekijöiden tarkoituskin ollut vaikuttaa.
Tavallinen kadunmies sekä median tavoittama laaja yleisö jäävät huomaamattaan näiden pahuuden lähettiläiden toiminnan panttivangeiksi. Moni kiirehtii selittämään, että iskut johtuvat koetusta rasismista ja eriarvoisuudesta. Vangitsijoiden ymmärtäminen on panttivangin käytöksenä määritelty niin sanotuksi ”Tukholman syndroomaksi”. Toivon, että lukijat eivät pahastu termin käyttämisestä tässä yhteydessä. Haluan vilpittömästi osoittaa kunnioittavat surunvalitteluni naapurimaamme pääkaupunkia kohdanneen iskun uhreille.”
Kannattaa lukea koko blogi. Siinä on muutakin tärkeää asiaa.
Mielessä pyörii tämä Tukholma-syndrooma kun yksi taas Fb:ssa selittää, että kyse on mielenterveysongelmista ja sitten se Oulunkylän pappi pyörii päässä. Tämä on tosi hurjaa… Kun ei ole edes suoraan panttivankina, mutta tuon identiteettipolitiikka ideologianko kautta syntyy kytkös? Ja kun siihen yhdistää sitten henk. koht. ystävyydet kyseisen identiteettiryhmän kanssa, niin tuo syndrooma sitten pystyy elämään?
Lisäys:
En oikein tajua tätä. Tauno diagnosoi – ainakin yhdessä tapauksessa – ilmiön otsikoilla Jeesus-syndroomasta, Tukholma-syndroomasta ja henkisestä islamisoitumisesta.
Mitä on henkinen islamisoituminen?
Joo, …
Olen varsin kiinnostuneena seurannut näitä todellisuuden toiveikkaasti kiistäviä näkökulmia siitä, miten Tukholman terroristi-isku ei olisikaan terroristi-isku.
Taustalla on ihmismielen olemus rakentaa arvokokonaisuuksia – Jos maahanmuuttaja on ”hyvä”, tästä suraa, ettei terroritekoihinkaan syyllistyvä maahanmuuttaja ole ”huono”.
Samalla tavalla toki toimii ihmismieli toiseenkin suuntaan. Jos terroristimaahanmuuttaja on ”huono”, kaikki muutkin maahanmuuttajat ovat ”huonoja”.
Tylsähkö totuus asiasta on toki sellainen, että yksi tai kaksi terroristimaahanmuuttajaa ajoi autolla ihmisten päälle. Niitä, jotka eivät ajaneet on miljoona. Uhreja tuli sen verran vähän, ettei määrä näy edes liikennekuolemien vuositilastossa.
Mistä sitten johtuu tuo täysin ylimitoitettu uutisointi kutakuinkin tyhjänpäiväisestä tapahtumasta? Ilmeisesti kyse tämän valtamedian edustajien jonkinlaisetsa shokista, kun heidän maailmankuvansa maahanmuuton kaikissa sateenkaaren väreissä hehkuvista ihanista vaikutuksista uhkaa romahtaa. Vaihtoehtomediassa uutisointi aiheesta on huomattavasti maltillisempaa.
Tämä Oulunkylän seurakuntapastori varmaankin kärsii aivan aidoista Tukholma-syndrooman oireista, vaikka viettääkin aikaansa maahanmuuttajien surassa täysin vapaaehtoisesti. Kun päivittäin joutuu puolustuskannalle arvostuksiensa johdosta ja samaan aikaan on alttiina myötäelämään maahanmuuttajien traumoja, seuraukset eivät ole mielenterveydelle edullisia.
Tässä maahanmuuttajien avustamisessa ei mitä ilmeisemmin ole riittävästi panostettu avustajien henkiseen hyvinvointiin. Tästäkin asiasta tulemme vielä maksamaan kovan hinnan uupumus ja työkyvyttömyysseurausten johdosta.
”Mitä on henkinen islamisoituminen?”
Joo, …
Jos katsoo tämän Oulunkylän seurakuntapastorin toimintatapoja tuolla kuuluisaksi tulleella videolla, näkee helposti, etteivät toimintatavat ole peräisin suomalaisesta kulttuurista:
https://youtu.be/4_8KgLyjqoM
Tunnusomaista tuossa mielenilmauksessa on sellainen peruskäsitys, että se on oikeassa, joka huutaa kovimmalla äänellä. Sitten tuon ”perustuslaki”-sanan hokeminen mantran omaisesti kannattaa panna merkille. Eivät tällaiset itseilmaisun tavat ole peräisin luterilaisesta kristillisyydestä, vaan pikämminkin islamilasesta kulttuurista.
Vau. Tosiaan. Tuo selittää mysteeriä, jota en kyennyt ratkaisemaan. Onko tuo jonkun iskulause-sanan hokeminen irakilaista mielenosoituskulttuuria?
On niin hyvin kirjoitettu Pentti Tepsalta, että onpa hyvä että Anne toit sen tänne.
Jos me haluamme ylläpitää illuusiota turvallisesta paikasta asua niin tällainen vapaa liikkuvuus ei ole ratkaisu mihinkään. On erittäin hankalaa ymmärtää mihin kristityt perustavat tämän ajatuksen, jolla suositaan rikosta ja rikollista toimintaa käyttäen itse myös rikollista toimintatapaa. Ei kyse ole mielenilmauksesta jos me vastustamme viranomaisia väkivalloin. Se on rikos. Onko evl-kirkko osallinen tässä niin onpa tietenkin, jos se ei sanoudu jyrkästi irti tästä väkivallasta.
OK. Kommentti paikanpäältä.
Nyt ei ole kyse ”Tukholma syndromasata” jolla tarkoitetaan uhrin identifioimista , samaistumista, dominantin tai agressorin kanssa.Siis uhri liittoutuu agressorin kanssa jotta säästäisi henkensä.Käsite syntyi 1972 Normalmstorin panttivankitilanteessa kun uhrit yhdessä vaiheessa pakotettiin anomaan armoa rikollisille. Ilmiö on kuitenkin vanhempi ja hyvin tunnettu.
Ruotsi kyllä järkyttyi, mutta vain hetkeksi. Euroopan ja Lähi-Idän tilannetta on surattu siksi kauan että tällaista oli kaikkien haastateltujen mielestä odotettukin.Siksi kansa reagoi vahvasti vaikka uhrien määrä jäikin vähiin. Teko koettiin symboolisena ja sellaisella on suunnaton voima.
Valtava mielenosoitus ja koko maasta kantautuvat päättäväiset protestit ja todistuksen sanat siitä, että tämä ei tule kaatamaan kansakuntaa ja sen asukkaita, on se ilmapiiri missä nyt eletään.
Tälläkertaa teon ymmärtäjiä tuskin löytyy (Tietenkin jossakin joku ikuinen kaiken hyvän vastustaja kuuluen täsin näkymättömään vähemmistöön).
Ilmapiiriä olen kutsunut toisessa yhteydessä Talvisodan Hengeksi. Luulen, että se vangitsee mielialat juuri nyt. Tapahtuma on saanut ihmiset kaivamaan esiin kaiken sen hyvän mitä heistä löytyy ja se ei ole vähän.
Ajatelkaapa Helsingin Suurkirkon partaita kukkien peitossa. Sellaiselta Tukholman keskusta näyttää. Olin juuri äsken siellä sitä kukkamerta katsomassa. Maailmaa myhäilevät poliisit, joita kiitellään super nopeasta toiminnasta niinkuin ambulanssia ja palokuntaakin,on turvallinen näky.
Massamedia alkaa olla hieman pettyneitä siitä että jos paljastuukin, että teko oli yksityisen maastakarkoitettavan kosto, eikä mikään ”oikea” ideologinen terroriteko . Vaikka kyllä se sitä oli kansalle .Kansa tuntee yhteläisyyttä Brysselin, Pariisin, Nitzzan, Berliinin ja Lontoon kanssa.
Juuri nyt ei ole aika analysoida terrorismin syitä vaan tarttua ihmisten voimakkaaseen reaktioon ja puolustushaluun kaikkea sitä vastaan joka kansakuntaa voi vahingoittaa. Maahanmuutajien osuus tässä kuntouttamistyössä on ollut hyvin näkyvää ja selvästi yleisesti hyväksyttyä.
En voi millään lailla yhtyä ajatukseen siitä että kadunmiehet jäisivät jonkinlaiseksi aatteeliseksi panttivangiksi. Ymmärtämisvaihe on ohi. Nyt halutaan vastatoimia ja niitä tulee.Yksi hinta tulee olemaan yleisen kontrollin lisääntyminen joksikin aikaa eteenpäin.
Kiitos Markulle Tukholma-syndrooman oikeasta kuvaamisesta ja todellisten, realismiin tarttuvien ihmisten tulevaisuudenuskon välittämisestä tänne Suomeen, missä Ruotsin monikulttuurisuus nähdään liian usein malliesimerkkinä siitä (järjettömän Trumpin tyyliin), että monikulttuurisuus synnyttää voittamattomia ongelmia. Tosiasiassa Ruotsi on vahva eikä sitä turhaan nähdä maailmalla ihannevaltiona. Siis sellaisena, missä ongelmia ei pelätä vaan ratkaistaan yhteistyöllä ja yksilöä yhteisössä kunnioittaen.
Joo Markku, …
Tuo talvisodan henki on ehkä hieman freudilainen vertaus. Tai siis selainen, joka kumpuaa vertauksen käyttäjän itseltäkin salatusta tajunnasta. Toki sillä tavalla mainio, että se oikein hyvin kuvaa tämän Tukholma-syndrooman nurinkurista olemusta.
Siis talvisota – kukkien määrässä varmaankin varsin rinnastettava Tukholman tapahtumiin, joskin talvisodassa niitä kukkia tarvittiin sadan päivän ajan ja koko maan laajuudella. Toinen yhdistävä tekijä on tietenkin maahan pyrkineiden/pyrkivien lukumäärä, joka talvisodassa oli noin 1’000’000. Kutakuinkin saman verran maahanpyrkijöitä on otettu vastaan Ruotsissa avosylin.
Talvisota puolestaan edusti hyvinkin vahvasti rajat-kiinni-politiikkaa. Rajoja puolustettaessa 25’000 suomalaista kuoli ja 40’000 haavoittui. Maahantunkeutujia kuoli 125’000 ja haavoittui 190’000. Suomi pysyi kuitenkin suomalaisena ja saamme joka päivä olla kiitollisia maamme itsenäisyyttä puolustaneille.
Kuten aikaisemmin totesin – yksi islamisti ja neljä kuolonuhria ei kovin suuria otsikoita ansaitsisi. Tämän vuoden tapahtumisen listalla se selkeästi jää kategoriaan: ”Ei jatkoon.” Toki tällaiset tapahtumat lisäävät kansakuntien sisäistä yhteenkuuluvuutta ja yhtenäisyyttä – kuten tapahatui Yhdysvalloissa syyskuussa 2001. Ilmiötä kutsutaan nationalismiksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että Ruotsissakin moni myös iloitsee tämän yksittäisen islamistitaistelijan teosta. Onhan se kuitenkin jonkinlaista vastapainoa länsimaiden ja Venäjän synnyttämälle kauhulle Aleppossa, Mosulissa, Homsissa ja muuallakin islamilaisessa maailmassa.
Kaiken kaikkiaan – talvisota alkoi Mainilan laukauksilla ja kesti 100 päivää. Nyt on Tukholmassa vasta alkusoitto soiteltu. Kulttuurien välinen riitasointunen vuoropuhelu jatkunee Ruotsissa tuntuvasti talvisotaa ja jatkosostaa kauemmin.
Täytyyköhän käsitettä selventää? Nyt on kyse siitä miten hyökkäylsen kohteeksi joutuneet reagoivat. Siitä löytyy samankaltaisuutta Talvisodassa eläneille.
70-luvun jälkeisen terrorismin oli luonteeltaan aivan toisenlaista ja jäljet hävisivät nopeasti . Tämä uusi terroria aseena käyttävä radikaali salafidismi on muuta.Mutta se on jatkunut pitkään ja luonut fantasian valtavista jihadistilaumoista jotka aikovat tuhota Länsimaat.Miljoonia jihadisteja ihmisten fantasioissa niinkuin aikoinaan ”ryssiä” .
Vaikka meillä alkaa olla realistinen kuva juuri siitä, niin pelko on kuitenkin jäljellä.
Vaikka Tukholman tapahtuvat aluksi kauhistuttivat ihmisiä, niin pian huomattiin että tämä ei meitä tapa.Meidän yhteiskuntamme on tarpeeksi luja kyetäkseen puolustaumaan ja tapahtuma todennäköisesti vain vahvisti puolustushalua. Siis vaikka tulisi uusia tekoja niin niistäkin aiotaan selvitä.
Tämä on hämmentävää.
Ainoa rinnastus joka tässä tulee mieleen on perheväkivalta. Sen uhrit vähättelevät tilannetta usein loputtomasti. Ei haluta luopua ”ideaaliperheestä” ja lasten hyvinvointi painaa. Reagoidaan rakkaudella. Ja ”talvisodan hengellä” puolustetaan perhettä ja rakkautta.
Perheväkivallassa taitaa olla myös se tilanne, että väkivallanteko nähdään kyllä väkivallanteoksi ja hätkähdyttäväksi, mutta ei haluta luovuttaa, ei vaikka väkivalta jatkuu. Aina se järkyttää ja aina se jatkuu. Aina tullaan yhteen. Kyllä me kestetään se seuraavakin pahoinpitely.
En tunne kuvion tilastotietoja, mutta ilmeisesti usein menee todella kauan ja tilanne on todella paha ennen kuin ”läheisriippuvuus” murtuu, ja väkivallan kohde sanoo ”adjö”. Kuinka usein sitä adjöötä ei koskaan sanota? Sitä en tiedä.
Tukholma-syndrooman alkuperäinen tilanne on jotenkin hahmotettavissa, mutta kun ilmiö laajenee yhteiskunnalliselle tasolle, niin tämä onkin kinkkisempi juttu. Onko tähän mitään rinnastusta oikein edes? Tuo tuli lähinnä mieleen, mutta sekin on yksilötason juttu.
Ehkä siinä on kuitenkin psykologisesti samoja piirteitä. Ainakin se, että on jotain tärkeää puolustettavana – ne rakkaimmat ja ne perhe-arvot ja joskus jopa kristinusko, kristityn kun pitää alistua. Multikulttuurisuuteen ja sen arvomaailmaan rakastuneelle ehkä tilanteessa on jotain samaa? On liian paljon menetettävää. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa epäonnisessakin liitossa sen kaiken hyvän tähden, uskon ja toivon tähden. Tämä nyt lähinnä Taunolle kysymyksenä.
Markku toteat, että nyt tulee vastatoimia ja niitä halutaan. Haluatko itse? Kuuleman mukaan konkreettisesti halutaan nyt yllättäen karkottaa ja/tai valvoa laittomasti maassa olevia – oikein Halla-aho tyyliin. Onko kovin rationaalista muuttaa politiikkaa yhden rekkahäirikön takia näin rajusti? Kun on tarpeeksi halailtu poliiseja ja kylvetty kukkasia, niin eikö myötätunto – samvete – palaa ja aleta suojelemaan laittomia maassaolijoita? Ovathan he kuitenkin kanssaihmisiä – medborgare?
Atte Kaleva valittiin muuten kokoomuksen listoilta Helsingin valtuustoon. Hänhän oli islamistien panttivankina pitkään ja on nykyään terrorismin tutkija. Osaisikohan selittää tätä, mietin. Ei nimittäin ole Tukholma-syndrooman vanki. Luin joskus kauan sitten jotain hänen blogiaan, jossa kuvasi sitä miten joi teetä kaappareidensa kanssa, jotka olivat ihan ihmisiä, jotka rukoilivat ja olivat aitoja uskovia. Yritti ystävystyä niiden kanssa. Ja ilmeisesti siinä jotenkin onnistuikin.
Kukittamalla ja talvisodan hengellä ei taida löytyä ratkaisua sille, että Tukholmassa on kuuleman mukaan jo alue, minne postikaan ei uskalla kuljettaa postia. Rinkebyhyn ei löydy rakennusfirmaa rakentamaan poliisiasemaa. Näistä ilmeisesti ei kovasti diskuteerata Ruotsissa? Vai? Vai ovatko valhemedian tietoja?
Anne, vaikka tuo pappi väittää, että yhteiskunta on jonkin ymmärtämisen kautta hyväksynyt terrorin ja siten tullut terrorin pankkivangiksi Tukoholman syndroomann kaavan mukaan, niin katsoppa ympärillesi ja kysy onko se totta? Ei ole.
Ymmärtäjät ovat vähemmistö ja niitäkin on montaa sorttia.. Valtaosa väestöä tekee vastarintaa ja puolustautuu. Minulle ymmärtäminen antaa aseet vastarintaan. Kun tajuan mikä noita motivoi, niin on helppo kysyä sitä että ovatko nuo motiivit sellaisia jotka parantavat maailmaa? Eivät ole.
Samalla lailla pakolaiset pakenevat jotta heitä ei pakoitettaisi tulemaan samanlaisiksi , taistelemaan väärän asian puolesta väärin asein.
Ymmärtäminen tarkoittaa myös sitä, että ymmärtää sen että jos joku satuu kuulumaan samaan kansallisuuteen, niin se ei tee hänestä automaattisesti terroristia.
Ajatteletko siis, että vain maailmaa parantavat motiivit säilyvät?
Minusta näyttää siltä, että koska pakolaiset, siksi terroristeja tai islamistifundamentalisti ekstremistien vaikutusta ei pidä torjua, torjua sillä tavalla että ruotsalainen yhteiskunta säilyy.
Kaikilla asioilla maailmassa ja päätöksillä tuppaa olemaan puolensa ja puolensa. Asioita pitää punnita. Jos valitset yhden arvon, kustannus on toisaalla.
Ehkä Tukholma-syndrooma näkyy juuri siinä, että pakolaisten auttaminen on se 100% arvo, ja silloin muut arvot – kuten paikallisten turvallisuus/yhteiskunnan tulevaisuus pitkällä aikavälillä – jäävät arvottomiksi. Jälkimmäisten painoarvo on silloin 0%. Nolla prosenttia sen tähden, että en ole sinun vielä kuullut hyväksyvän kertaakaan mitään rajoja vapaalle maahantulolle ja maassa pysymiselle. Hienoja arvoja – kuten perhearvot väkivaltaisessa perheessä – mutta niillä on kustannus, jota pitäisi punnita yhtälöön myös. Siis pitäisi, jos ei ole syndrooma päällä.
Oikein ymmäretty. En ole ehdottamassa rajoja vapaalle maahantulolle. Miksi tekisin sellaista kun näen maailmantilanteen sellaisena että rajat ov suurin piirtein menettäneet merkityksensä Meidän suuriman uhan ,ilmastonmuutoksen myötä.
Nämä sotapakolaiset ovat tilapäinen ilmiö. Ilmastopakolaisuus kasvaa ja tulee rikkomaan kaikki rajat. Siihen on varauduttava. Kansallisvaltiot ovat vanhanaikaisia ja vain vähänaikaa ollut ilmiö.On löydettävä toisenlainen monikansallinen elämäntyyli ja meiltä ei kysytä haluammeko sitä vaan se on pakko.
Olet tarpeeksi nuori, jotta tulet lähimmän 20-30 vuoden sisällä kokemaan mitä ilmastopakolaisuus on.
Tuo kuulostaa sen suuntaiselta, että ”kun kerran kaikki kuollaan kuitenkin, niin paras tehdä itsemurha jo nyt”. Joku karismaanikko sanoisi tuota kuoleman hengeksi, mutta liekö tuo sitten kveekarien ”kuollaan väkivallattomasti” – henki, viis siitä vaikka väkivalta saa vallan ympärillä. Lauletaan vaikka virsi 600. Ja annetaan ihmisten kuolla rauhassa ja tappaa toisensa. Tämä ei ole vinoilua, vaan ihan vakavasti.
Ensi kertoja kun kävin Ugandassa – ja en voinut mitään sille, että ekonomistinkin ajatukset tulivat päähän – tuli mieleen, että nuo ihmiset eivät säilyisi hengissä talven yli, jos joutuisivat Suomeen. Ugandan luonnonparatiisissa naiset kuokalla kaivavat maata, jossa sato ei ainakaan ilman takia lopu. Säästämistä talven yli ei ole tarvinnut opetella, eikä sitä edes kulttuuri salli.
Jos 40 miljoonaa – tai vaikka 400 miljoonaa saman tien – köyhää kouluttamatonta ihmistä yhtäkkiä siirrettäisiin Suomeen Afrikasta, veikkaan että kaikki tästä maasta kuolisivat sukupuuttoon. Savimajan rakentamistaidoilla ja ilman ruokavarastoja talvi tappaisi tulijatkin, sen jälkeen kun suomalaisten varastot olisi syöty ja talot otettu 40 miljoonan tulijan toimesta käyttöön. Eikä suomalaista lehmänlantaa olisi edes tarpeeksi majojen tiivistämiseksi. (Tosiasiassa afrikkalaiset eivät tulisi siihen Suomeen, jossa hyvinvointivaltio on kuollut. Ja se tilanne on jo hyvin lähellä. Miksi tulisivat tähän pimeyteen ja kylmyyteen…)
Miten maailma olisi tämän jälkeen parempi paikka? Yksinkertaistettu esimerkki, mutta jos tehtäisiin vain tuollainen siirto ilman että mikään muu muuttuisi, niin tuossa lienee tulos.
Ai niin.. Sinun ajatus on, että aloitetetaan siirto vähitellen, jotta voidaan harjoitella kuolemista, ja hyvinvoinnista ja turvallisuudesta luopumista.
Ok. Onko tämä nyt sitä Tukholma-syndroomaa kuinkakin puhtaana?
MH: ”Kansallisvaltiot ovat vanhanaikaisia ja vain vähänaikaa ollut ilmiö.” ???
Vanhanaikaisia ne saattavat olla, mutta eivät ”vähän aikaa ollut ilmiö”. Nykyisen Euroopan syntyhistoria on nimenomaan pienten kansallisvaltoiden tai ruhtinaskuntien yhdistymisen historiaa: Nykyinen Iso britannia (Pohjois-irlanti, Wales, Skotlanti britit), Italia muodostui aikoinaan kaupunkivaltioista ja herttuakunnista, Sisilia ja Sardinian kuningaskunta olivat itsenäisiä. Saksa, Ranska, Espanja, Valaliito maat, Afrikka jne..
Ja läpi historian on myös uskonto ollut vahvasti mukana väestöryhmien välisissä levottomuuksissa ja sotien synnyssä. Sanotaan, että se, joka ei tunne historiaa joutuu elämään sen uudestaan.
Klaaniyhteiskunnat jotka olivat solidaaisia dynastioille eivät olleet kansallisvaltioita.
Oli niin tai näin,mikään ei voi estää valtavaa ilmastopakolaisten tulvaa leudoimpiin maihin jotka sattuvat olemaan myös teollistuneita maita.Siihen pitäisi valmistautua. Rajat kiinni politiikka ei tule auttamaan. Se tulee luomaan vaikeata sosiaalista levottomuutta glbaalisessa skaalassa.
Kansojen ja heimojen pohjalta kait maailma on pyörinyt aikojen alusta asti. Se on ihmisyyttä, että on lähiyhteisö. Se näyttää olevan myös Raamatun sanoma. Jumalalla on ”valittuja kansoja”. Kansat valitsevat kuoleman tai elämän, siunauksen tai kirouksen. Ja niihän se totisesti näyttää menevät.
Minä vähän luulen, että afrikkalaiset eivät tulisi Eurooppaan, jos tietäisivät loppuun asti mikä on Euroopan olemus. Afrikka kasvaa ja kehittyy kovaa. En ollenkaan ymmärrä, miksi he eivät voi alkaa hyödyntää aurinkoaan ja parhaita puoliaan.
Valheelliset lupaukset jostain taivaasta Euroopassa ovat tuhon siemen ihan kaikille osapuolille. Minun ongelma eivät ole afrikkalaiset afrikkalaisina, vaan tämä hallitsematon valheille perustuvat ”kaikki rajat auki” politiikka. Toivottaisin ihan mielelläni vaikka kirkkoon piispat suoraan Ugandasta.
En muuten ole juuri kuullut afrikkalaisten valittavan ilmastonmuutoksesta. En sitä ole Ugandassa ainakaan huomannut. Vihreätä on ja vettä tulee kaatamalla kun sen aika on. Nälänhätiä ja kuivia kausia on Afrikassa ollut aina. Onko siinä jotain uutta? Mantereella asuu vain hillittömästi enemmän ihmisiä kuin ennen ja kasvu on hurjaa. Nigeria on kohta suurempi väestöltään kuin Yhdysvallat.
—
Eli mikä on idea? Valtiot lopetetaan ja anarkia rules? Oikeasti. Järkyttävää, jos ideaalina pidetään anarkiaa ja vahvimman valtaa.
Mielenkiintoinen ketju. Yritänpä vähän kommentoida. Anne vertaa terrorismia perheväkivaltaan. Tuli mieleeni, että kun maassa tehdään terrori-isku ja sitä yritetään selitellä psykologisesti, se voi muistuttaa perheväkivaltadynamiikkaa. Väkivalta perheessä aiheuttaa perheen sisäistä häpeää. Väkivallan kohdetta hävettää; ei kehdata myöntää tosiasioita ja asioita salaillaan. Hävettää, että asiat eivät toimineetkaan ihanteellisesti, onni muuttui painajaiseksi.
Ruotsi, idyllinen kansankoti. Tähän on tultu. Ehkä tunnetaan kansallista häpeää epäonnistumisesta ja sitä on vaikea myöntää.
Sitten oli ajatus siitä, että sotien aiheutama muuttoaalto olisi väliaikainen. Sitä ainakin minun on vaikea uskoa. Islamilaisten maiden sodat tuntuvat vain jatkuvan ja jatkuvan. Mikähän ne lopettaisi? Jos isis saataisiin tuhottua, kalifaattipyrkimkset loppuisivat, jo se vähentäisi väkivaltaa roimasti. Ja vaikka kaikki terroristit eivät olisikaan x, Tukholman terroristi oli ja niin oli Egyptin ja niin oli ne monet, monet muutkin.
Juu Anne, …
Minun mielestäni yksilöpsykologista näkökulmaa voidaan varsin suoraviivaisesti soveltaaa ihmisryhmiin. Jotain aiheesta kirjasin väitöskirjaanikin ja huomasin, että samansuuntaista ajattelutapaa on ollut muillakin. Ilahtuneena panin merkille myös Platonin pohtineen asiaa hieman samalla tavalla.
Yksilötasolla puhutaan arvosysteemistä, joka yhteisön tasolla vastaa kulttuurisia käsityksiä hyvänä tai huonona pidettävistä asioista. Molemmissa tapauksissa pitää paneutua perustavien oletusten syntyhistoriaan, jos haluaa asiaa ymmärtää.
Suomea, Tanskaa ja Norjaa yhdistää sotakokemus toisesta maailmansodasta. Ruotsin historiassa viimeisimmät sotakokemukset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Nämäkin Ruotsin sotakokemukset merkitsisvät traumaattista suurvalta-aseman menettämistä, jonka seurauksena kehiteltiin kansallisromantiikkaa viikinkeineen sekä idea puhdasverisenä säilyneestä arjaisrodusta Mälären-järven rantamaisemissa.
Toisen maailmansodan natsimielisyys aiheutti omaa henkistä krapulaansa, jota paikkaamaan Olof Palme kehitti ideologiansa Ruotsista humanismin suurvaltana. Kunnon sankaritarinan tietenkin vielä vahvisti Olof Palmen murha, jota ei saatu selvitettyä.
Tätä taustaa vasten ruotsalainen näkemys maahanmuuttajista voimavarana ja rikkautena asettuu oikeaan perspektiiviin. Ruotsalaisilla on kuvitteellinen käsitys itsestään diskuteeraamisen ihmemaana, joka kykenee lempeydellä integroimaan maahanmuuttajatkin omaan kulttuuriinsa.
Läheisriippuvuuteen minä en tätä ilmiötä yhdistäisi. Läheisriippuvuuden taustalla on yksilön kokemus itsestään arvottomana. Jos sitten aviopuoliso kohtelee kaltoin, seurauksena on jotain outoa hyvänolontunnetta. Ikäänkuin tuo arvottomuus saisi ansaitsemansa palkkion.
Ilmastonmuutoksen sotkeminen tähän keskusteluun on pyrkimystä viedä keskustelua etäämmälle kipupisteestä. Ymmärtämättömyyttään Ruotsi on ryhtynyt sosiaaliseen kokeiluun, jonka seuraukset ovat hallitsemattomia. Jo nyt Pohjois-Ruotsin meän-kieliset lähettävät lapsiaan kouluun tänne Suomen puolelle. Syynä on heidän mukaansa se, että Suomen peruskouluissa opiskellaan jo 6. luokalla samoja asioita kuin Ruotsissa vasta 9. luokalla.
Muutaman vuoden kuluessa tulemme näkemään melkoisia mullistuksia maailmanjärjestyksessä. Suomen syrjäinen sijainti, suomen kieli erityispiiirteineen, Suomen ankarat talviolosuhteet ja se aito ja oikea talvisodan henki todennäköisesti auttavat meitä suomalaisia jälleen kerran kääntämään vastoinkäymiset voitoksi.
Minulle tulee kyllä mieleeni ruotsalaisten asenteesta ja lujasta uskosta se, että ihmisillä on pakonomainen tarve uskoa tulijoiden onnistuneeseen kotoutumiseen. Se tulee onnistumaan, ja sen täytyyn onnistua, koska paluuta entiseen ei ole. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, kantaruotsalaisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee vuosi vuodelta. Samalla heidän osuutensa päätöksenteossa pienenee. Ennemmin tai myöhemmin islamista on tulossa maassa valtauskonto.
Muihin uskonnollisiin ryhmiin kohdistuva vaino on nykyisin arkipäivää miltei kaikissa islamilaisissa valtioissa. Ei ole mitään perusteltua syytä olettaa, että asia muuttuu sillä, että islam tuodaan Eurooppaan. Meillä tuntuu olevan vakaa usko siihen, että länsi jollakin tavoin kesyttää islamin ja saa sen sopeutumaan eurooppalaisiin arvoihin.
Ainoa toivo on, että muhamettilaiset kääntyvät täällä kristityiksi. Joitakin on onneksi Suomessakin kääntynyt mutta pieni osa ei vielä riitä islamin/väkivallan leviämisen pysäyttämiseksi.
Oletko Sinikka lukenut Pentti Tepsan blogeja tai tunnetko häntä muuten? Osaa hepreaa ja arabiaa, Vanhan testamentin eksegeetti kait. Hänen seurakunnassaan on monen monet kääntyneet kristityiksi ja joutuneet sen tähden vainotuiksi maanmiestensä taholta. Tuossa linkkaamani blogin keskustelussa hän kertoo kuinka on joutunut pyytämään viranomaisia apuun.
Tässä linkki hänen erinomaisiin teksteihinsä, jotka on nätisti kirjoitettu, mutta niissä on aina varsin tiukka sanoma kätkettynä. Jännä, että hänen kirjoituksiaan vastaan ei juurikaan kukaan protestoi. http://penttitepsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/penttitepsa
En ole Penttiä tavannut livenä paitsi tavallaan sitä kautta, että Pirkko, jonka kanssa menin ekaa kertaa Ugandaan, vetää yhdessä Tepsan kanssa (taide)retriittejä Kemijärven seurakunnassa. Kun kävimme siellä vuosia sitten ugandalaisten kanssa, Pentti oli juuri silloin poissa paikalta. Oli muistaakseni silloin virkaatekevä kirkkoherra. Hän on kirjoittanut siitä, kuinka maahantulijat ovat kyllästyneet väkivaltaan ja sen seurauksena kait sitten kristinusko kiinnostaa. Harvassa seurakunnassa vain sattuu olemaan arabian taitoisia ihmisiä, jotka pystyvät evankeliumin esittämään ”rauhanomaisessa” muodossa.
Piti lukea Tauno tekstisi monta kertaa läpi. Ei sen tähden, että ei olisi ollut ymmärrettävää, vaan sen tähden että siinä oli niin paljon asiaa. Toivottavasti olet oikeassa Suomen suhteen.
”Läheisriippuvuuteen minä en tätä ilmiötä yhdistäisi.”
Kas vain. Hain näköjään selityksen vanhasta tottumuksesta feministisestä naisuhri skeemasta. Kieltämättä se ei toimi.
Mietin vaan, että miten Suomen tilanne sitten selittyy, kun Ruotsin selitys ei toimi. Liekö Ruotsissa kirkko tässä sopassa mukana? Suomessa ainakin tämä ”arjalaisuus” näyttää painottuvan liberaaliin kirkkoon.
Yksi selitys voisi olla länsimainen valkoisen miehen taakka ja syyllisyys, josta käsin ylemmästä asemasta ”autetaan”, mutta miksi näin. Uusinta uutta on näköjään, että ihmiskauppiat houkuttelevat afrikkalaiset Libyaan ja myyvät sitten parilla sadalla eurolla orjiksi.
Jouko kirjoitti tuolla toisaalla blogissaan, että Sley saa tukijoita kun vie ihmisiä vierailulle Keniaan. Näinhän teki myös KUA oikein strategisin ottein maksaessaan rikkaiden bisnessnaisten matkat paikalle. Fakta – jonka itsekin tiedän – on että kun ihminen menee Afrikkaan siihen vain ihastuu. Siis IHASTUU. Ihmiset ovat iloisia, eikä masentuneita. Heillä on uskoa ja toivoa ja aurinkoa. Sitten haluaa auttaa heitä rakentamaan omaa maataan!! Nimittäin ne maat ovat arvokkaita – ainakin Uganda. Pearl of Africa, Niili lähtee Kampalan läheltä. Jos paratiisi ei olisi Irakissa, se olisi Ugandassa. Ehkä se olikin Ugandassa oikeasti. Kannattaisi miettiä myös hiukan sitä, että onko julmaa houkutella noita ihmisiä kuolemaan Välimereen tai masentumaan ja syrjäytymään keskuuteemme. Julmuus tulee siitä, että odottavat paratiisin yltäkylläisyyttä ja onnea, ja saavat jotain surkeampaa kuin mitä oli kotona. Moni on tv:ssä todistanut, että ylpeys ei anna periksi palata. En tiedä itseasiassa vielä yhtäkään ihmistä, jota Ugandassa käyminen ei olisi koskettanut positiivisesti. Tuskinpa Rinkebyssä oleilu saa aikaan saman.
Talvisodan henkeä olen kyllä havaitsevani vaaleissa. Paljon aika epätoivoisen tuntuista yritystä, joka kantaa. Paavo pääsi läpi ilmankin minun ääntäni Helsingin toisena KD-läisenä. Vapaavuori onnistunee tuolla äänimäärällä torppaamaan suurmoskeijan, mikä asia oli selvästikin 30 000 helsinkiläisen mielessä äänestyskopissa. Oulussa on Tynkkynen ja Junes Lokka/Tiina Wiik. Katselin jälkikäteen jälkimmäisten ”vaalivalvojaisia”. Aika hilpeätä: ”En voi kommentoida. Olen nyt valtuutettu”. Atte Kaleva pääsi Helsingin valtuustoon, kuten Wille Rydman. Laura Huhtasaari oli äänikuningatar Porissa. Persujen vanha valta menetti ääniään ja paikkojaan, kuulemma eniten kunnissa, joissa tappelivat keskenään. Fiksua toimintaa: ääni sinne, missä sillä on merkitystä. Nuo ihmiset eivät nimittäin vaikene epämiellyttävistäkään asioista. En tunne tarpeeksi kuviota, että tietäisin ovatko valitut viher-vasemmistolaiset pahimmasta päästä, vai enemmän järjellistä porukkaa kuin aikaisemmin?
Aika vaikea dilemma kun pitää äänestää kansainvälisen kapitalistiriistäjän ja islamistin välillä. Taitaa olla koko puoluekenttä myllerryksessä. Kyllä ollaan jännän ytimessä, jos Halla-aho voittaa Terhon. Halla-ahon kannat ovat niin Kokoomuksen kantoja, että haluaisin nähdä, kuinka sen hallitusyhteistön käy.
Niin.. mitä se Platon nyt siis sanoikaan?
Oulunkylän pappi aikoo muuttaa Tansaniaan kun Suomi on niin rasistinen maa. Helsingin Sanomien iso juttu äsken:
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005178272.html
Uusi Suomi on haastatellut Pentti Tepsaa kirjoittamansa kommentin motivoimana. Hieno juttu. Kommentoijatkin antavat ymmärtää, että tällaista on kirkon taholta kovasti odotettu….
Sitä pitää vaan hakea Kemijärveltä asti, sitä järjen ääntä yhdistettynä tunteeseen.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/219010-kirkkoherra-pentti-tepsa-eri-mielta-pastori-marjaana-toiviaisen-kanssa-kirkko-ei-voi?
Jaa, …
En minä tässä asiassa oikein osaa mitään kantaa ottaa.
Tämä Marjaana edustaa omanlaistaan teologiaa ja Pentti puolestaan toisenlaista teologiaa. Hengellisten palvelujen kuluttaja tietenkin voi olla ihmeissään, jos jaksaa pähkätä sellaista kysymystä, jotta minkälaisen aatteen tarpeisiin kirkollisverorahat oikein käytetään.
Toisaalta – passiiiviseurakuntalaisuus on vähän kuin äänestämättä jättämistä. Siinä sitten saa avoimen valtakirjan omien intohimojensa edistämiseen jos jonkinlaiset tohvelinkuluttajat.
Jumala ihan tykönään päättäköön, antaako kirkon homman jatkua, vai johdattaako hissun kissun seurakuntalaiset vihreämmälle laitumelle.
”Jaa, …
En minä tässä asiassa oikein osaa mitään kantaa ottaa. ”
Meinaatko, että fanitan vähän turhan innokkaasti Penttiä. Joo. Kieltämättä pikkasen tämmöinen kaukoihastushan tässä on kyseessä. Ihmettelen/ihastelen hänen tapaansa yhdistää sekä muukalaisrakkaus että rajojen parempi valvonta tulijoilta. Ikään kuin osoittaa suurta kykyä torjua Tukholma-syndroomaa.
Tosin kun nyt hiukka muistelen menneitä, niin tasinpa muinoin K24:llä käydä hänen kanssaan muutamaa sivistynyttä väätöä viran merkityksestä. Emme olleet siitä kait ihan samoilla linjoilla. Minä olin se harhaoppinen. En minä hänen teologiaansa tunne sen kummemmin. Tunnetko sinä muuten? Taisihan Pentti hakea kirkkoherraksi jossain teillä päin, oliko se Rovaniemi vai vallan Oulu? Mutta ei valittu.
Joo, …
Kyllähän Tepsaa saa fanittaa aivan kaikessa rauhassa. Tuo Tepsan kommentti edustaa sellaista perusluterilaista teologiaa, jossa kirkko on valtiovallan nöyrä vasalli ja juoksupoika. Tuollainen sopuisa luterialisuus saattaa kerätä kivasti jäseniä ja sitä myöten verotuloja, vaikka ei nykyaikana ketään oikein puhuttelekaan.
Marjaana ehkä enemmänkin edustaa uudenlaista teologiaa, jonka pohjalla on usko ja intohimo. Toki Marjaana tuntuu uskovan, että Jeesus on jonkinlainen feminismille alamainen vallankumouksellinen. Tällainen Jeesus sopii oikein hyvin ratsuksi feministeille – ehkä jopa uljaaksi valkoiseksi orhiksi, kun kerran perinteinen aasilla ratsastaminen alkaa olla ideologiana loppuunkaluttu.
Jonkinlaista radikaalikristilisyyttä varmaankin tarvitaan vastapainoksi nousevalle islaminuskoisuudelle, Helluntailaiset ovat jo innokkaasti värväämässä maahanmuuttajia omiin leireihinsä. Tässähän sitä on aitokristityille mitä hienoin mahdollisuus tehdä lähetystyötä pakanoiden keskuudessa – kun nämä pakanat nyt ihan joukolla ovat maahamme tulleet.
Ehkäpä uskonto on monimutoistumassa. Jokaiselle tarjotaan jotakin. Mielenkiinnolla katselin tuota videota, missä imaami opetti oikeaa tapaa kouluttaa vaimoväkeä vaikenemaan seurakunnassa. Voi aivan hyvin käydä niinkin, että nuo islaminopit alkavat kohtapuoliin innostaa suomalaismiehiäkin. Sisältäähän Islam lupauksen paluusta vanhaan kunnon patriarkaaliyhteiskuntaan. Oikein kunnon Trumppilaista persukamaa siis.
”Ehkäpä uskonto on monimutoistumassa.”
Olikohan se nyt juuri Päivi Nerg, joka selvitti Sana-lehdessä joskus kauan sitten, että islam haastaa kristinuskon hyvällä tavalla. Näyttää Nergin olevan jo sitä mieltä, että haaste on mennyt riittävän pitkälle kun tuntuu olevan aika tiukkana. Jos Kansan Uutisia on uskominen, raahaavat ihmisiä jo aika summa mutikassa säilöön ihmisten ilmoilta. Minä seuraan mielenkiinnolla, josko feminismi puhdistuisi tässä prosessissa. Aika mielenkiintoista kun Pressiklubissa samaan aikaan Katju Aro(vai Aho?) ja Laura Huhtasaari. Stiller näytti vähän ahdistuneelta 🙂
”Tuo Tepsan kommentti edustaa sellaista perusluterilaista teologiaa, jossa kirkko on valtiovallan nöyrä vasalli ja juoksupoika.”
Jaa… mielenkiintoista. Ajattelin, että se olisi mieluummin realismia ja hermostumista kenties siitä, että ei pysty uskottavasti ajamaan käännynnäistensä asiaa poliisiin/migriin päin. Tuossa kyselin häneltä eilen yöllä niistä käännynnäisistä ja hän vastasi aika hämmentävänkin suoraan kirkkoherraksi, joka ”on perinteinen valtiovallan juoksupoika”.
https://www.facebook.com/pentti.tepsa/posts/1300678536636230?comment_id=1300939333276817&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R2%22%7D&pnref=story
Minusta kyllä Tepsa on radikaali tässä. Luulisi että ainakin pohjoisen Suomen kontekstissa olisi.
Puoli tuntia ja pari kahvikuppia myöhemmin:
Apua Tauno… Jäin pohtimaan tätä juttua nyt uudelleen tuosta näkökulmastasi, ja suhteessa siihen, että 70% valituksen tekijöistä on kristittyjä tai sellaisiksi kääntyneitä. Ehkä Marjaana ja Tarja Halonen ovatkin oikealla asialla ja Tepsa kumartaa valtiovaltaa.
On se jännä, miten helposti musta muuttuu valkoiseksi ja valkoinen harmaaksi, kun vain katsoo hiukan eri oletusarvoista käsin.