#MeToo esiintuoma moralismi tuomitsee ymmärtämisen yritykset.

Tai oikeastaan, moralismi haluaa ymmärtää kuohuttavia asioita ainoastaan moraalin puuttumisen tai heikkouden näkökulmasta mikä oikeuttaa ilmiön ja henkilöiden tuomitsemisen eikä ymmärtämisen.

Epäilen sitä että , nyt keskusteltavissa  olevissa tapauksissa  ei kyseessä ole ainakaan tiedonpuute siitä mitä moraali vaatii . Tämän Metoo kampanjan ( joka sananmukaisesti raivoaa Ruotsissa) myötä on häpeäpaaluun ripustettu huomattava määrä julkisuuden henkilöitä. Monet ”paljastetuista” reagoivat julkiripillä , katumuksella ja anteeksipyynnöillä. ( Ilkeänä ajattelen, että tämähän on tunnettu tapa varmistaa uudelleen esiintulo karenssiajan ja TV ja naistenlehti reportaasin jälkeen). Samat julkikset ovat olleet hyvinkin moraalisia omia agendoja niinkuin ilmastokysymykset, tasaarvoisuus ja muu oikeudenmukaisuus taisteluissa. Joten kyllä heilläkin moraalia riittää.

Kysymys jota ei tehdä, ehkä siksi että se lähentelee ymmärtämistä ja ymmärtäminen käsitetään vaaralliseksi kun se voi johtaa anteeksiantamiseen ja sormien läpi katsomiseen, on : Mikä on se voima joka saa nämä ihmiset panemaan moraalisen tunotonsa hyllylle vaikka he tietävät tekevänsä hulluuksia?

Vastaus ei todellakaan ole puuttuva moraalitaju, vaan meitä ohjaa , varsinkin alkoholin vaikutuksen alla, toiset ja primitiiviset voimat. Varsinkin naiset haluavat väittää että kyseessä ei ole seksi vaan primitiivinen vallankäyttö. Tämäkin väite on sellainen että se vaatii lisäkysymyksen: Miksi miehet haluavat käyttää voiman antamaa valtaa suhteessa naisiin ,vaikka he tietävätkin vahingoittavansa uhria?

Lyhyt vastaus on se , että mies ,jolta puuttuu todellinen aikuisuuden antama pätevyyden tunne, on psykologisesti ja sosiaalisesti impotentti tai pelkää että hänet nähdään sellaisena. Ottamalla vapauksia naisten suhteen, varastetaan itselleen vallan , voiman ja sukupuolisen kompetenssin  tunnetta. Samalla kostetaan naisille se mistä, suhteessa todella päteviin miehiin , asianomainen kärsii: Puuttuva miehinen kompetenssi. Henkilö voi ja joskus onkin sosiaalisesti huomattavassa asemassa ,mutta jos asema ei riitä , niin sitä on jatkuvasti vahvistettava ja se tehdään varastelemalla.

Vertauskuvallisesti niin, että muuten varakas mies näpistelee asioita vahvistaakseen kokoelmiansa . Jos hän joutuisi maksamaan sen mitä asiat (suhteet naisiin ja miehiin) maksavat, niin hän pelkää köyhtyvänsä, siis heikkous ,jota hän pelkää,  tulisi pintaan ja hänet olisi paljastettu.

Siis, jos henkilö joutuu tilanteeseen jossa häneltä odotetaan jotakin itsestään antamista ,niin hän on vaarassa joutua paniikkin ,koska hän ei sellaista aidosti osaa. Sosiaalisessa tilanteessa, hänen odotuksensa on olla se jota ihaillaan, ja hän luulee antavansa jotakin takaisin, ottaessaan ihailun vastaan. Tuo ihailun kohteeksi joutuminen luo illuusion siitä,että mitkään sovinnaiset rajat eivät hänelle kuulu ,vaan hän on erikoinen ja  erikoisasemassa kaikkiin muihin nähden.

Mutta asiaan liittyy kyllä seksikin. Jokainen on onnistunut lähentely tulee eroottisesti kiihoittavaksi ja se on yksi niitä puolia joka saa hänet jatkamaan. Halu kokea kiihtymys aina uudelleen. Sellaisen kiihtymyksen voi siirtää seksiin partnerinsa kanssa. ( Tämä ei ole millään lailla vain miehinen ilmiö , vaan naiset nauttivat tuollaisesta jännityksestä ainakin silloin kun se syntyy soiaalisesti hyväksytyissä yhteyksissä eikä mene liian pitkälle.) Sukupuolinen potenssi, vaikka varastettu tai toisilta lainattu, vahvistaa miehisyyden tunnetta.

Epäkypsyys om meidän osamme.En tiedä siihen kollektiivistä lääkettä.Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kollektiivinen hyvitys naisille on tuskin mahdollista ,joten saame tyytyä siihen ongelmaan   miten nousevaa polvea voisi ohjailla.

Ongelman suuruudesta johtuen kuullostaa ehkä naurettavalta tarjota erästä konkreettista reseptiä: Panna lapset aikaisin 6-8 vuotiaina tanssikouluun. Siellä joutuu väkisikin ruumiilliseen kosketukseen toistensa kanssa. Samalla pojat oppivat sen miten tyttöjä on lähestyttävä (sellaista ei muuten opeteta missään) ja tytöt oppivat miten poikia on otettava huomioon ja/tai miten niitä voidaan pitää välimatkan päässä.  En siis usko millään lailla että unversaalinen moraalikoulutus voisi vaikuttaa tilanteeseen ilman käytäntöä.

Toisaalta on todella hyvä että naistet ovat organisoitumassa. Se on ainoa tapa millä kulttuuria voi muuttaa.Kun miehet törmäävät vastarintaan jossa on voimaa, niin se luo aivan toisenlaista kunnioitusta naisia kohtaan ja hedellmällistä pelkoa siitä että nyt on vastattava teoistaan jos niihin ryhtyy.

Naiset odottavat että miehet omaaloitteelliseti ymmärtäisivät mistä on kyse. Nämä tietyt miehet eivät todellakaan ymmärrä, hehän tarjoavat naisille parasta mitä he tietävät , omaa itseään. Naisten on opittavaa sanomaan että et kyllä tuollaisena kelpaa.

.