Lemmy meets Religion

Kaikkihan nyt Lemmyn tietävät. Ian Fraser Kilmister, Motörhead -bändin perustaja ja sen laulajabasisti. Raskaan rokin suurlähettiläs ja Jack Danielsin uskollinen ystävä aina siihen asti, kunnes lääkäri arveli lekan sitä päivässä olevan vähän liikaa. Hän menehtyi syöpään joulukuussa 2015 muutama päivä diagnoosin jälkeen. 70 vuotta ehti täyttää. Motörhead keikkaili suunnilleen kaikilla mantereilla. Suomessakin käväisi monesti, vaikka ensimmäisen v. 1979 reissun melkoinen rokkenroll-hauskanpito oli tuottaa maahantulokiellon. Itse tutustuin Lemmyn lauluilmaisuun ja basson soittoon ammoin 18-vuotiaana hankittuani pari Hawkwind -nimisen happorokin levyä. Hän oli siinä muutaman vuoden. Ovat edelleen tallella ja ne lienee nyt aika arvokkaita. Noihin aikoihin hän jo oli perustanut Motörheadin, jonka nimesi Hawkwindille viimeisen tekemänsä biisin ”Motorhead” mukaan. Jenkkislangissa tuo nimi tarkoittaa piripäätä eli lähinnä amfetamiinilla vauhtia elämäänsä hakevaa.

Luin hänen v. 2001 julkaistun omaelämäkertansa ”Lemmy – White Line Fever” (Omaelämäkerta, suom. Inka Parpola), joka on aivan hulvattoman hauska kaikkine absurdeine tapahtumineen. Hän ei säästele ketään eikä varsinkaan itseään. Harva rokkistara tai viihdeammattilainen haluaa puhua suhteestaan uskoon ja uskontoon. Se kun on arka aihe ja saattaa tuottaa verottaa fanikuntaa ja maksavaa yleisöä. Lemmy ei arkaillut mitään – ei siis myöskään tuomasta ajatuksiaan esiin uskonnosta, jos vain kysyttiin. Hän oli aina sama oma itsensä samoin kuten aiemmassa kirjoituksessani esille tuomani Niklas Herlin, myös juopotteleva ja röökaava renttu. Lemmy ei ollut vain renttu, vaan täysverinen musiikin ja showbisneksen ammattilainen. Ei sitä muuten pärjää kovassa ja kuluttavassa rock-maailmassa peräti yli 50 vuotta. Hän soitti viimeisen keikkansa suunnilleen kuukausi ennen kuolemaansa. Lähtö tuli saappaat jalassa. Kirjaimellisesti.

Vaikka minulla ei juuri yhteistä ole kuuluisan rokkistaran kanssa kuin nyt rokin renkutus ylipäätään, on hänen vuosien varrella lausumansa ajatukset uskonnosta mielenkiintoisesti hyvin samanlaisia kuin itselläni.

”Ainoa mielenkiintoinen asia uskonnoissa on se, kuinka monta ihmistä se on teurastanut. Kommunismi ja natsismi ovat yhtä lailla uskontoja. Ne ovat korvanneet jumalan aatteellaan”.

”Opetatte, että Messias oli kulkurivaimon (joka oli neitsyt) ja haamun jälkeläinen? Ja tuon siis oli tarkoitus olla maailmanlaajuisen uskonnon perusta? Enpä olisi niin saletti. Jos Joosef nieli sen, hän sai mielestäni ansionsa mukaan joutuessaan nukkumaan talleissa.” (tämä lainaus kirjan prologista)

”No, olen eräänlainen jumalanvastainen. Jos on Jumala, hän on kurja paskiainen. Joskus luulen, että hän saattaa olla paholainen pukeutuneena Jumalaan. Minä sanon: vitut Jumalasta ja vitut paholaisesta. Olen vastuussa itse tekemistäni. Minun ei tarvitse piiloutua minkään taakse.”

”Inhoan uskontoa melko voimakkaasti.Se on aiheuttanut kaikkea surua maailmassa siitä lähtien, kun he löysivät ensimmäisen palvottavan kiven.”

”Raamattua kirjoitettiin vasta 200 vuotta hänen kuolemansa jälkeen – tiedätkö, kuinka tarina paikallisessa baarissa vahvistuu kuukauden kuluttua?200 vuotta on hyvä vääristymä, sanoisin.”

”Et tarvitse erityistä rakennusta sellaisen miehen kanssa, jolla on tutkinto Jumalassa”.

”Olen aina vihannut järjestäytynyttä uskontoa. Jos uskoisin Jumalaan, en tarvitsisi tulkkia. Jumala on ensimmäinen, joka tekee kaiken, eikö? Sinun pitäisi pystyä puhumaan suoraan hänen kanssaan. Et tarvitse mitään erityistä rakennusta jonkun kaverin kanssa, jolla on tutkinto Jumalasta.”

Nämä tähän poimimani lainaukset ovat kuin olisin ne itse ilmaissut. Olen ollut itsekin jo vuosia sitä mieltä, että kommunismi on myös eräänlainen uskonto. Ja samoin oli Natsi-Saksan kajahtanut oppirakennelma. Sekin täytti uskonnon kriteerit. Lemmyn käsitys Jumalasta on täsmälleen kuin omani. Samoin se käsitys, että ihmisten tulee vastata teoistaan itselleen ja muille. Muuta tuomitsijaa ei ole. Uskonnot ovat tuoneet omien ainoiden totuuksiensa mukana runsain mitoin kurjuutta ja kärsimystä maailmaan. Usko tuo tietysti lohdutusta uskovalle, mutta uskonnoista jokaisen uskovan usko nousee. Uskonnot ovat luoneet jumalat. Uskonnot ovat hierarkkisia valtajärjestelmiä ja ne ovat luotu hallinnan välineiksi. Ihmisten henkilökohtainen usko on silti minulle aivan ok, vaikka en sitä ymmärtäisikään.

Kirjoitin juuri artikkelin Vapaa Ajattelija -lehteen, jossa pohdin sattumoisin samaa asiaa kuin Lemmy tuossa – että mihin niitä kirkkoja ja pappeja tarvitaan, kun kerran Jumalalla on Suunnitelma, Hän on kaikkitietävä ja kaikkivoipa ja kun kerran Jeesus Kristus ei epäonnistu? Niin, kirkot ovat tarkoitettu alamaisille. Ne ovat vallan merkkejä.

Kuten Lemmylle, on myös uskonto myös minulle vastenmielinen ilmiö. Inhosin sitä aineena koulussa ja nykyisin valta- ja hyväksikäyttörakenteena. Jos minussa olisi jokin psykologisen arkkitehtuurini luoma uskon tarve, en tiedä mihin tai miten uskoisin. Ehkä olisin aluksi ollut kunnon kristitty kulttuurini mukaan ja ehkä olisin sitten ryhtynyt joksikin panteistiksi tjms. Tai minusta olisi tullut agnostikko. Mutta tämä on pelkkää kontrafaktuaalista jossittelua. Lemmy ilmoitti olevansa agnostikko. Kerran häneltä kysyttiin, mikä olisi hänen uskontonsa, jos hänellä olisi sille tarve. Hän ilmoitti buddalaisuuden kelpaavan.

En tiedä, mistä hän tuossa yhdessä lainauksessa sen 200 vuotta sai päähänsä. Ehkä hän sekoitti asioita tai oli sitten haastatteluhetkellä liikaa seurustellut Jack Danielsin kanssa. Mutta sama se, 200 tai muutama kymmenen vuotta. Muutamassa kymmenessäkin vuodessa tapahtuu jo runsaasti juttujen muuntumisia, vahvistumisia ja vääristymiä. Tätä voi testata vaikka kymmenen henkilön ryhmässä. Ensimmäinen kertoo jonkun muutaman yksityiskohdan sisältävän tapahtuman toiselle ja tämä jatkaa jne. Lopputulos kymmenennen kohdalla on jo suunnilleen kaikkea muuta kuin lähtökohta.

Lemmyn isä oli kuninkaallisten ilmavoimien pappi, joka jätti perheensä Lemmyn ollessa pieni, eikä poika nähnyt tätä 25 vuoteen. Tämä myös ilmeisesti vaikutti Lemmyn näkemykseen uskonnosta, mutta ei vain se, eikä koulun tiukka kuri, joka loi auktoriteettivastenmielisyyttä (uskonto on auktoriteetti). Hän myös seurasi maailman tapahtumia ja luki historiaa. Ei ollut vain rokkirenttu, eikä tyhmä. Rokkikukko hän ei ollutkaan. Hän vihasi sellaista. Hän oli rokkiukko, joka vihasi tekopyhyyttä ja teeskentelyä. Viihdemaailmassa on kumpaakin runsaasti. Kuten uskonnoissa ja kirkossa.

Lemmy teki useita uskontoa kritisoivista tekstejä. Tässä yksi:

God Was Never on Your Side

If the stars fall down on me
And the sun refused to shine
Then may the shackles be undone
May all the old words cease to rhyme

If the sky turned into stone
It will matter not at all
For there is no heaven in the sky
Hell does not wait for our downfall

Let the voice of reason shine
Let the pious vanish for all times
God’s face is hidden, all unseen
You can’t ask Him what it all means

He was never on your side
God was never on your side
Let right or wrong, alone decide
God was never on your side

See ten thousand ministries
See the holy, righteous dogs
They claim to heal but all they do is steal
Abuse your faith, cheat and rob

If God is wise, why is He still
When these false prophets call Him friend?
Why is He silent? Is He blind?
Are we abandoned in the end?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
17 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Juha Hyrsky

No niin, taas mennään…
Kai huumeisiin ja muuhun itsetuhoiseen elämään vihkiytyneellä ihmisellä on johonkin järkevää sanottavaa mutta ei uskonnon kokonaisuuteen muuten kuin omalta huumehörhöiseltä ja itsetuhoiselta kannaltaan. Lemmyn elämänasenne oli sekopäinen ja sairas. Miksi hänen mielipiteensä uskonnosta olisivat mitenkään muuta?

Viimeksi muokattu 7 päivää sitten by Juha Hyrsky
Markku Hirn

En ole koskaan kuullut tuosta rokkarista. Johtuu kai siitä että en ole kuullut monesta muustakaan sitten Beatles ien jälkeen. En ole tarpeeksi musikaalinen erottaakseni hard rockin jostain muusta rock-lahkosta.

Olen kuitenkin miettinyt sitä millaista näitten ammatti muusikojen elämä on. Jos niillä menee hyvin niin ei se hepoista ole. Asua jatkuvasti hotelleissa ja alkuvuodet jatkuvaa juhlimista ja jos on sellainen luonne , niin yhden yön jatkuvaa seksiä kunnes itseinho iskee. Yritetään perustaa perheitä ja löytää kotipaikka jostakin. Koko ajan pelko siitä että kukaan ei ole kiinnostunut. Jos tv hen on luottamista niin tullaan myös fyysisesti kuluneiksi hyvin nuorena , varsinkin jos on huumeiden jatkuva käyttäjä.

Ovat yksi suku niitä jotka elävät yleisön ihailusta, mutta kilpailu yleisön rakkaudesta on kovaa.Sitten tuollaiset itsetilitykset joita pidetään aitoutena. Ymmärrän kyllä sen huumaavan vallantunteen kun 40 000 ihmistä keinuu musiikin tahdissa ja sinä saat sen aikaan. Mutta mitä sellainen menestys tekee noista? Voittavat omakseen koko maailman mutta miten on sielun laita. Kuitenkin tykkää Paul MCarthysta. Hän on ilmeisesti elänyt tarpeeksi vanhaksi jotta nykyisin voi olla ihan mielyttävän ihmisiksi.

Juha Hyrsky

Markku, et ole menettänyt mitään. En ymmärrä, miksi Yki ottaa muka tärkeän viestin kuljettajaksi juopon huumenistin, joka keräili natsiesineitä (esteettisistä syistä, my ass) ja ei välittänyt paskaakaan jälkikasvustaan eli halveksi myös naisia. Tällaisen tyypin uskontokommentteja pitäisi ottaa vakavasti? Yki hengailee sellaisten tyyppien ajattelun kanssa, että alkaa epäilyttää koko Yki.

Markku Hirn

Huomaa ,että kirjoitin että hän on elänyt niin vanhaksi että hän on ehtinyt toipua nuoruuden synneistä ja elänyt ainakin viimeiset pari-kolmekymmentä vuotta, olosuhteet huomioon ottaen, aika keskiluokkaista elämää jonka muutamat keikat ovat keskeyttäneet.

Juha Hyrsky

Jos nyt kummiskin puhuttaisiin Lemmystä ja hänen sanomistensa ja tekemistensä kokonaisuudesta, jotka kumpuavat hänen uskomismaailmastaan, siitä mitä hän pitää tärkeänä ja edistämisen arvoisena. Lemmy oli siis juoppo ja päihderiippuvainen eli kuningas alkoholi antoi hänen ajattelulleen suunnan. Ehkä olemme kaikki sen verran viinaksia nauttineet, että tiedämme, miten viisas ja kaikkea ymmärtävä eli luova olen nousuhumalan riemussa. Sitä luovuutta voi sitten vauhdittaa muilla mömmöillä kuulemma, niitä en tunne. Oli miten oli, päihteissä alkaa helposti nähdä jumaluutta, joka auringon nousussa osoittautuu todellakin hourekuvaksi. Lemmyn jutut kuulostavat tällaisilta krapulaisen jumalajutuilta ennen kaikkea siksi, että päihteet todellakin hallitsivat hänen elämäänsä.

Aika mielenkiintoista, että et Yki pidä mitenkään uskottavuutta vievänä sitä, että Lemmy kokosi natsiesineistöä sen ”esteettisyyden” takia. Siis Gestapon nahkatakki oli hänelle vain cool vaate, ilman ajatuksellisia yhteyksiä kidutuskammioiden tuskaan ja kuolemaan. Ja kylkyl yllättävää, tuo tuska ja kuolema huokuu Motorheadin musiikissa ilmiselvästi. Lemmy kantoi ylpeänä rautaristiä kaulallaan. Ihan vaan kun se oli esteettisesti kaunis ja täydensi Lemmyn kasvojen lämpimiä ja uskonnonvastaisia kasvonpiirteitä? Jokaisen Lemmyn rakastaman natsiesineen takaa löytyy ”esteettinen” maailma, ja näköjään uskonnonvastaisuus oli tuon maailman olennainen osa.

eli aika paljon painavampia ovat Porin pärinäparran uskontokritiikit paitsi silloin, kun hän alkaa puolustaa päihteisen natsihengen tuotteita, jotka hän hieman epäviisaasti kytkee vapaa-ajatteluun. Vai niinkö hän oikeasti sittenkin ajatteleekin?

Markku Hirn

Nuo jutut, joista kritisoit yhteiskuntaa, ovat vanhoja syntejä joista on nyt tehty parannusta vuosikymmeniä. Lenny eli nykyaikaa ja eli ilmeisesti tuossa kummallisessa kulttuurissa , ehkä samassa kun nahkatakkiset moottoripyörä jengit. Nehän ovat protestijengejä ja saavat ikuisesta protestista itselleen identiteetin. Suurin osa rokkiahan on protestilauluja. Pilkataan yhteiskuntaa, tai ainakin Virtasen keskivertomaailmaa.Saa sitä pilkatakin, mutta hyvä on sitten kasvaa vähän lisää ja tehdä jotain luovaa , jos on kykyä siihen. Kun ne käyttävät noita natsi- symbooleja niin samaistuvatko he natseihin? En tiedä. Ainakin ne onnistuvat provosoinnissaan.

Juha Hyrsky

Jaaha, raju puolustuspuheesi uppoaa tietenkin Lemmyn ihailijoihin. Minulle hän jää aina puolivillaiseksi pedofilian kanssa makustelevaksi väkivallan kanssa leikitteleväksi kuolemakultin mölisijäksi. Samassa linjassa uskonto”kritiikkinsä” kanssa

Markku Hirn

No , nyt on Lemmy haukuttu. Mutta toisaalta olen tyytyväinen siihen että Yki löytää Lemmyn persoonassa valopuoliakin. Ei hän voinut mikään läpeensä paha olla jos kuitenkin joku osaa arvostaa hänen elämänsä keskeisintä puolta, musiikkia ja tuollaista itsekritiikkiä. Elämäntyylistä voi keskustella mutta hänhän se oli joka eli elämänsä.

Seppo Heinola

Leinon, tuon ikioman arkkiboheemimme, Hymyilevä Apollo on yhtä maamme upeita runoutta, jota yhä tänään esitetään. Tuossa Ykin 1.sitaatissa Leino viittasi lähinnä itseensä matta samalla kaikkiin ihmisiin. Runo on pitkä ja siellä on monen monia upeita säkeistöjä, joista minulle henk. koht. kipein on tämä:
Oi, ootteko silloin te lempineet
sitä tyttöä tummatukkaa
ja ootteko silloin te rakastaneet
joka puuta ja joka kukkaa?
Ja oliko veli joka ihminen?
Ilo loistiko silmistä jokaisen?
Ja oliko kaikilla kasvoillaan:
Niin kaunis, kaunis on maa.

Kun en koskaan omaa ensirakkauttani pisamaista tummatukkaa sinisilmää punajakkua saanut…

Muutama täystosikko kirkkoherra kielsi Hymyilevän Apollon esittämisen kirkoissa, koska ihmisen hyvyys ei sopinut kirkon opilliseen kulmakiveen eli perisyntioppiin.

Viimeksi muokattu 3 päivää sitten by Seppo Heinola
Juha Hyrsky

Yki, sanot, ettet ole tutustunut Lemmyn lyriikkaan! No ilmankos jaksat häntä kehuskella. Infantiilia pedofiliaa aitoon rokkarihenkeen löytyy vaikka Jailbait-kappaleesta. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Ei jatkoon.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial