Ammoiset teologit väittelivät tosissaan siitä, kuinka monta enkeliä mahtuu neulankärkeen. Näin kerrotaan. Tiedä sitten, onko pelkkä tarina. Oli se sitten totta tai ei, näen teologian nykyisin käsittelevän edelleen suunnilleen samankaltaisia asioita.
Mutta kuinka monta jumalaa on olemassa? Kristityt väittävät, että on vain yksi jumala. Samoin muut abrahamilaiset uskonnot. Juutalaisilla oli useampiakin jumalia aikanaan, kunnes nähtiin käytännöllisemmäksi jättää virkaan vain yksi.
Jumalan on olemassa, koska Raamattu kertoo niin. Ja Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa. Raamattuun kuuluu myös Vanha testamentti. Ja sieltähän niitä jumalia löytyy useita. Sieltä näkee myös, kuinka mustankipeä juutalaisten jumala, Herra, joka on nyt kristittyjenkin Herra, oli. Tuomarien kirjassa luvussa 10 kerrotaan, kuinka Israel jälleen kyllästyi Herraansa ja alkoivat palvella ”baaleja, astarteja sekä aramealaisten, foinikialaisten, moabilaisten, ammonilaisten ja filistealaisten jumalia. Eli löydettiin muidenkin kansojen jumalia. Lienevät olleet jännittävämpiä kuin Herra Sebaot.
Kun Herra kiukustui tuosta muiden jumalien perään katsomisesta, tämä julmistui niin, että jätti juutalaiset filistelaisten ja ammonilaisten käsiin ja tätä kauheutta ja kurjuutta kesti kuulemma 18 vuotta. Niin kauan kesti, että israelilaiset sitten huusivat Herraa jeesaamaan. Mutta Herra nakkeli ensin niskojaan ja sanoi, että ”oma syynne, mitäs menitte vieraisiin”. Ja Tuomarien kirjasta lainaten: »Kun egyptiläiset, amorilaiset, ammonilaiset, filistealaiset, foinikialaiset, amalekilaiset ja maonilaiset sortivat teitä ja te huusitte minua avuksenne, minä pelastin teidät heidän käsistään. Mutta te hylkäsitte minut ja ryhdyitte palvelemaan muita jumalia. Siksi minä en enää pelasta teitä. Menkää huutamaan avuksenne niitä jumalia, jotka olette valinneet. Ne saavat pelastaa teidät.»
Tämä on selvää tarinaa. Jumalia on tai oli siis useita ja Herramme tiesi näistä. Ja tätä nyppi eli vitutti sangen suuresti, että oma kansa katseli näiden vieraiden jumalien perään. Oli siis pirun mustasukkainen.
Eikä tuo Herraan kyllästyminen tapahtunut vain kerran, vaan useaan kertaan. Mietin, miksi kummassa se Jumala ei lähettänyt poikaansa tai inkarnoitunut itse kansansa keskuuteen jakelemaan viisauksia ja hyviä neuvoja jo noina ammoisina aikoina.
Mutta se on toinen seikka. Mutta koska Raamattu on siis totta kannesta kanteen, on siis selvää, että niitä jumalia on runsaasti. Vähän joka sormelle ja varpaalle, ja vielä riittää naapurillekin. Näin siis lukee Raamatussa, eikä sitä siellä kyseenalaisteta millään tavoin.
Jos on niin, kuten kristityt ilmoittavat ja väittävät, että on vain yksi jumala, Herra, niin mihin nuo muut ovat kadonneet? Ei missään kerrota tuota seikkaa. Onkohan nykyteologeilla tähän vastausta?
Nyky-Israelilla on vihollisia aivan kuten ammoisina aikoinakin. Niinä aikoina Israel tuhosi näitä Herransa avulla. Kymmentuhatpäisetkin vihollisarmeijat tapettiin viimeiseen mieheen ja kaupungit asukkaineen ja eläimineen tuhottiin. Vähän kuin nyt Gazaa. Mutta Israel olisi nyt varsin heikoilla, mikäli sillä olisi vain Herransa apunaan. Herran apu ei riitä, vaan tarvitaan liittolaisia, länsimaita, USA tärkeimpänä. Iranin sinänsä aivoton hyökkäys olisi tehnyt rajua jälkeä, mikäli Israelilla ei olisi ollut USA:n aseapua ohjuksia ja drooneja torjumaan. Sinne niitä riittää, kun Ukrainaan ei oikein tahdo.
Hinduilla on hyvä ratkaisu tähän. Heillä on oikeastaan vain yksi Jumala , Brahman, Joka ei ole Jumala vaan Maailman Sielu jonka toinen osapuoli on Atman, kunkin yksilöllinen sielu, muiden jumalien , joita niin monta miljoonaa kun tarvitaan , ollessa Brahman ilmestymismuotoja. Näillä ilmestymismuodoilla niinkuin pääjumalilla Vhishnulla , Shivalla ja Kalilla on sitten uusia ilmestysmuotoja niinkuin Khrisna joka on Vishnun ilmestymismuoto.
Olen joskus ehdottanut että kolminaisuusopin voisi ymmärtää smalla tavalla. Poika ja Pyhä Henki ovat Isä-jumalan ilmestymismuotoja. Mutta oikeaoppiset eivät ole innostuneita, vaan he väittävät että en ymmärrä kolminaisuutta, ja sehän pitää paikkansa.
Uskovien mukaan Jumala on ääretön. Mutta onko avaruus? Siitä ei ole vielä mitään varmaa tietoa. Avaruus kuitenkin nykyisen tiedon mukaan laajenee ja kiihtyvällä nopeudella. Jos tämä on tosiseikka, niin kaiken järjen mukaan siinä vaiheessa, kun Jumala päätti luoden kaiken, oli silloin avaruuskin paljon pienempi eli äärellinen. Mutta mahtuuko Jumala, joka on ääretön, äärelliseen tilaan?