KEVÄTTERÄTEOLOGINEN PÄIVITTELY 13. Uskontokolonialismi

Kuten tiedämme, on luterilaisuus täällä tuontitavaraa. Lännestä ja idästäkin tänne joskus 1200-luvulla tuotu. Vierasperäinen uskonto. Sitä ennen täällä oli aivan omia omaperäisiä uskontoja. Yksi vielä voimissaan ollut oli saamelaisten uskonto, jonka kirkon miehet hävittivät suunnilleen kokonaan. Shamaanien rummut hävitettiin niin, että ainuttakaan ei jäänyt jäljelle. Museoihin jouduttiin hankkimaan niitä Siperiasta.

Kolonialismin historia on myös lähetyssaarnaamisen historiaa. Kristinuskoon kuuluu olennaisena osana käsky levittää sitä kaikkialle maailmaan. Raamatussa kerrotaan Jeesuksen käskeneen näin tehdä, mutta tuskin. Hän oli kiinnostunut paikallisista asioista ja politikoi roomalaisia vastaan. Ja sai maksaa siitä hengellään. Siis näin se todennäköisesti oli. Lähetyskäsky kirjoitettiin vuosikymmeniä Jeesuksen teloittamisen jälkeen eli sen käskyn keksivät uskonnon kehittelijät. Erityistä on se, että juutalaisuus, josta kristinoppi kehitettiin, ei käännytä ketään eikä siinä tunneta lähetyssaarnaamista. Kukaan muu kuin juutalainen ei voi olla juutalainen. Silti monet kristityt ihannoivat Israelia kansana – Jumalan silmäteräkansana.

Kolmas aabrahamilainen lahko, islam, kyllä käännyttää muita. Toisinaan miekalla, kuten ristiretkiläiset aikoinaan. Useimmat uskonnot ovat vain omalle kansalle tai yhteisölle tarkoitettuja. Lähinnä vain kristinusko ja islam ovat molemmat ekspansiivisia ja globaaliksi pyrkiviä uskontoja. Tosin minä luen helposti myös kommunismin näihin rinnastuviin uskonnollisiin liikkeisiin. Samoin kapitalismin, joka sekin on fundamentalistisena aivan selvästi uskonto. Japani, jossa maan uskontona on sintolaisuus, oli ennen toista maailmansotaa kolonialistinen maa, mutta se tapahtui vain laajentumishaluisuutena ja muita herrakansana alistamisena, mutta ei uskonnon tuputtamisena.

Kristinuskoa siis lähdettiin viemään muuallekin. Usein niin, että ensin menivät eurooppalaiset poliitikot ja näiden käskemät sotilaat. Papit seurasivat sotilaita. Sotilaat alistivat siirtomaiden asukkaat alaisikseen ja orjikseen. Papit käänsivät näitä ja lohduttivat, että jos nyt vähän ahdistaakin, niin taivaassa odottaa kirkkain kruunu. Kun nyt vähän aikaa kärsii, niin ikuinen taivaspaikka on kuitenkin luvassa… Lähetystyö eurooppalaisittain on kolonialismin historiaa kaikkine raakuuksineen. Papit eivät juuri puuttuneet menetelmiin. Käskivät vain alistettuja uskomaan Herraan ja luopumaan omista ikiaikaisista uskomuksistaan. Paikallinen kulttuuri nonsaleerattiin ja hävitettiin. Kristinusko oli kolonialismin hallintaväline.

Vasta runsaasti yli 1000 vuotta myöhemmin sen levittäjät tulivat tänne Niemelle. Ja parin kolmen sadan vuoden aikana koko maa uskontokolonialisoitiin. Alkuperäiset uskonnot, valeuskonnot, kitkettiin ja juurittiin koko maasta ja noitarummut hävitettiin viimeistä myöten. Saamelaisilla oli omia uhripaikkoja, seitoja, joissa käytiin pyytämässä menestystä. Samoin kuin tehdään kirkoissa ja rukoushuoneissa. Mikä oikeus kirkolla oli tehdä moinen teko? Saamelaisilla oli myös joitakin jumalia, mutta niistä on vähän tietoa. Vääräuskoista perinnetietoa ei tietenkään kerätty. Läntisillä saamelaisilla oli Radien. Tästä kuten muistakin saamelaisten jumalista on yhtä paljon näyttöä kuin kristinuskon jumalasta, siitä, johon oli vähän pakko kääntyä uskomaan.

90-luvulla, kun puhuttiin Suomen liittymisestä EU:n, mietin, mikä oikeus joillakin valtion päämiehillä oli yhtenäistää Euroopan eri maiden kulttuureja. Siltä se tuntui silloin. Sittemmin selvisi, ettei nuo omaperäiset kulttuurit hevillä eikä edes EU:lla häviä. Niin eivät myöskään Suomesta vanhat uskomukset saman tien hävinneet kristinuskon tulon myötä. Ne elivät varsinkin maaseudulla pitkään lähes näihin aikoihin asti kristinopin rinnalla.

Mutta mikä oikeus kristinuskolla on pitää omaa uskontoa ainoana oikeana? Mikä oikeus lähetyssaarnaajilla on mennä käännyttämään muita ja dissaamaan näiden kulttuurin ja uskomukset? Mikä oikeus länsimaisilla lähetyssaarnaajilla on käskeä hylkäämään oma uskonto ja ottamaan vastaan vieraan kulttuurin uskonto? Kolonialismin peruja on nyt se, että Afrikan maiden ja monien kehittyvien maiden luonnonvaroja suuryritykset ryöstävät jättäen jälkeensä raiskatut, tuhotut ja liatut maat ja vesistöt. Suomessakin tätä tapahtuu. Ulkomaiset kaivosfirmat käyvät täällä putsaamassa maan rikkaudet talteen ja jättävät kauhean siivon, pitivät paikalliset asukkaat tai eivät. Nykyinen kapitalismi, joka perustuu juuri riistoon tavalla tai toisella, kehittyi juuri kristinuskoisissa maissa. Vaikea sanoa nyt, kuinka paljon uskonto siinä vaikutti, mutta tieteen ja tekniikan kehittyessä, josta kristityt mieluusti ottavat kunnian, kehittyi myös riistokapitalismi.

(korjattu tekstin alusta lapsus: Kristinuskoa ei tietty tuotu 1200-luvulla saksalaisesta kaupungista kuten alkuperäinen ilmaisu oli)

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
21 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Ulla Tuominen

”Kuten tiedämme, on luterilaisuus täällä tuontitavaraa. Eräästä saksalaisesta kaupungista tänne joskus 1200-luvulla tuotu. ”
Ei kai? Luther taisi naulata ne teesinsäkin sinne Wittenbergin kirkon oveen vasta joskus v.1517. Suomeen uskonpuhdistus tuli sitten kun Kustaa Vaasan oli sitä mieltä, että tarvitsee kirkon varallisuuden sotansa rahoittamiseen. ja se vakiintui vasta Upsalan kokouksen jälkeen 1500-luvun lopulla.

Harvemmin muistetaan, tuon kamalan luterilaisuuden osuutta Suomen kansallisen identiteetin luomisessa.. Agricola alkoi kehittää suomen kirjakieltä nimenomaan antaakseen kansalle suomenkielisen raamatunkäännöksen. Oman kirjakielen ja kansan lukutaidon merkitys on ollut ratkaiseva asia Suomen historiassa. Siitäkin kiitokset sille pahalle papistolle, joka pakotti suomalaiset jästipäät lukusille, jotta voisivat akoittua.

Toki kolonialismilla on musta historia, mutta sekään ei ole mustavalkoinen. Mitä ovat tämän päivän ylikansalliset yritykset, entä se miten teollisuus meiltäkin viedään niihin maihin, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisia ja ympäristölainsäädäntö puutteellista. Itse asiassa ylikansoittuneet kehitysmaat ottavat ne varsin mielellään vastaan.

Siirtomaakausi on kaiken pahan ohella myös kehittänyt esim. Afrikan maiden taloutta ja kouluoloja. Mandelakin kävi aikanaan englantilaisten koulua.
Kun lukee esim. Marvin Harrisin kuvauksia Keski- Amerikaan varhaisvaltioiden kulttuurista ihmisuhreineen ja muine raakuuksineen, tulee miettineeksi mahtaako se kristinusko ollakaan niin kamalaa.

Kalevi Kauppinen

Olisiko maailma yhtään parempi, jos kristinuskoa ei olisi syntynyt ollenkaan, tätä sopii miettiä. Minusta Uuden testamentin sanoma on rauhaa ja toisen ihmisen kunnioittamista esille tuova oppi. Se, miten ihminen on uskoa käyttänyt omien pyrkimyksiensä saamiseksi, on sitten toinen juttu.

Anne Mikkola

Niinpä Kalevi. Liekö Yki halukas luopumaan kaikesta siitä mitä itse blogissaan kirjaa. Justiinsa luin kuinka menestyksekäs kapitalismi tuotti Helsingin yliopistolle kymmeniä miljoonia euroja, kun myivät jonkun terveysteknologia yrityksen jenkeille, jossa HY:kin oli mukana. Täytyy lukea juttu vielä aamukahvin jälkeen tarkemmin.

Anne Mikkola

Kysyn vaan Kalevin tapaan että ihan aidostiko haluaisit maailmaan ennen kristinuskoa tai maailmaan, jossa kristinuskoa ei olisi ollut vaan olisi ollut sitten muita uskomuksia. Lue vaikka ne Tsingis Khaani – kirjat. Tosi avartavaa. Vähän suhteellisuudentajua. En tiedä, millaista ideaalivaltiota oikein havittelet. Voin kertoa että sellaisia ei ole, niin kauan kuin on ihmisiä.

Viimeksi muokattu 27 päivää sitten by Anne Mikkola
Ulla Tuominen

”Emme voi tietää, minkälainen maailma olisi ilman kristinuskoa. Voimme vain arvailla.”

Ei meidän itseasiassa tarvitse ”vain arvailla”. Meillä on koko joukko kulttuureja ja yhteiskuntia, joissa ei ole kristinuskon vaikutusta. On ensinkin islamilainen maailma, saudit, Jemen, Afganistan etc. On Intia, monet Afrikan valtiot jne..

Uskonto vaikuttaa yhteiskunnallisten olojen muuttumiseen vahvasti, mutta hitaasti. Tarkastellaan vaikkapa taloudellisen tasa-arvon tavoittelua, naisten ja lasten asemaa, suhdetta orjuuteen ( esim. useissa Afrikan maissa oli vielä 1930-luvulla orjia puolet tai kolmannes koko väestöstä.) kuolemanrangaistuksen yleisyyttä jne.

Voi katsoa myös kristillisen Euroopan olojen ja arvojen hidasta muuttumista ja sitä miten ne ovat kehittyneet kristillisen hapatuksen myötä.

Anne Mikkola

Juuri näin kuin Ulla sanoo. Liekö Yki käynyt oikeasti katselemassa ja samalla analyyttisella otteella, mitä Afrikan heimonoituudet tekee tai miten Intiassa kohdellaan naisia ja lapsia jne. Samoissa maissakin voi verrata, miten sen sisällä toimivat ihmisyhteisöt ja heimot, jotka ovat altistuneet kristinuskon hapatukselle. Ugandassa käydessä esimerkiksi oli kerran uutisissa kuinka joillain paikoilla äidit yhä kokoontuivat uhraamaan omia lapsiaan jotain henkiä lepyttääkseen. Ja tämä kaikki 2000-luvulla kun ympäristö on jo muunlaisten syntipukkien hallussa. Voi aina syyttää edes hallitusta tai uhrata jotain muuta kuin pienen lapsensa. Näitä kulttuureja muuten VT:n Jumala tuhosi naisia ja lapsia myöten.

Viimeksi muokattu 26 päivää sitten by Anne Mikkola
Seppo Heinola

”Meillä on koko joukko kulttuureja ja yhteiskuntia, joissa ei ole kristinuskon vaikutusta. On ensinkin islamilainen maailma, saudit, Jemen, Afganistan etc. On Intia, monet Afrikan valtiot jne…”

Eivätkä tietyt kristilliset maat ole sitä mitä ne nykyään ovat ilman VALISTUKSEN vaikutusta. Ne kristilliset maat joissa ei ole ollut ateistis-deistisen valistuksen aikaan samaa yhteiskunnallista muutosta ovat takapajuisia kehitysmaita yhä tänään! Valituksen esitaistelijat pesivät kristikunnan veriset kasvot ja tekivät se usein omalla verellään!

Viimeksi muokattu 26 päivää sitten by Seppo Heinola
Ulla Tuominen

Aivan varmasti valistuksen merkitys oli suuri. Sen vaikutus kirkon asenteisiin ja käytäntöihin oli ilmeinen. Tunnen asiaa huonosti. Valistuksen kulta-aika taisi sijoittua jonnekin 1700-luvulle. Jo sitä ennen, 1500-luvulla, katolisen kirkon rappio poiki runsaasti kritiikkiä joka päätyi uskonpuhdistajien protesteihin ja reformoitujen kirkkokuntien syntyyn. Kulkivatko reformaatio ja valistus samoja teitä ja ovatko nuo mainitut ”takapajuiset” lähinnä katolisia maita?

Mutta mistä syystä mitkään vastaavat uudistusliikkeet eivät ole vaikuttaneet islamiin ja sen käytäntöihin? Toisin kuin kristillisissä kirkoissa, islam näyttää nyt pitäytyvän yhä tiukemmin tuhannen neljänsadan vuoden takaisissa opeissa. Radikaalit liikkeet kuten Muslimiveljeskunta, Al Qaida ja ISIS vaativat paluuta alkuperäiseen oppiin ja Koraanin ja sunnan tiukkaa noudattamista kaikilla elämänaloilla.

Yki,
Atsteekkien ihmisuhreista puhutaan ja niistä tiedetään eniten koska 1500-luvulla elänyt domikaanimunkki Diego Duran, joka oli mm. oppinut heidän kielensä, kirjoitti niistä ja kuvaili niitä. (ns. Duran koodeks, Jumalien ja rituaalinen kirja).
Ihmisuhrit olivat kuitenkin varsin yleisiä uuden mantereen alkuasukkaiden piirissä. ( M. Harris)
Wikipediassa on muuten asiasta artikkeli, josta saa hyvän kuvan niiden laajuudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisuhri

Marvin Harrisin pohdinta siitä miten uhrikulttuurista päädyttiin kristinuskoon on ihan mielenkiintoista luettavaa, vaikka se saikin minut aikanaan hautaamaan mokoman teoksen kaapin perälle.

Ulla Tuominen

”Eräänlaisia ihmisuhreja olivat myös ne Ruotsi-Suomessa ja muuallakin Euroopassa 1700-luvulla tapetut ja poltetut ”noidat”. Kirkonmiehet näitä toteuttivat.”

Eivät toteuttaneet.

1600-luvun jälkipuoliskolla Ruotsi- Suomessa käydyissä noituuteen liittyvissä oikeudenkäynnessä toimijana eivät suinkaan olleet papit eikä kirkko instituutiona ollut mitenkään keskeinen toimija.

Noitavainot Ruotsi-Suomessa ajoittivat vuosille 1668 – 1676. Niitä ei ollut enää 1700-luvulla.

”Ruotsiin perustettiin pahamaineisia noituuskomisioita ja noituus ja taikuus olivat koko valtakunnan puheenaiheita.”
Voi sanoa. Että kansan keskuudessa vallitsi yleinen noitahysteria. Ilmiantoja tetailtiin naapureista ja muuten epämiellyttävistä ihmisistä. Usein väitettiin, että noidat vievät lapsia Blåkullanmatkoilleen. Kirjassaan ”Noitien asianajaja Jan Guillou kuvaa miten monet lapset kertoilivat vuolaasti matkoistaa, jotka yleensä tehtiin lehmien silässä.

”Noitaoikeudenkäyntien keskeiset toteuttajat olivat kuitenkin suomalaisia: ensimmäisen komision puheenjohtaja Lorentz Creutz ja hänen veljensä Ernst, jotka kuuluivat Etelä-suomen valtaeliittiin”

Suorat lainaukset ovat tohtori Mirkka Lappalaisen teoksesta Pohjoiset noidat. (Otava -1918) Suosittelen. Hyytävän kokuttava tietokirja, sanotaan takakannessa.

Noitavainot ja oikeudenkäynnit olivat maallisen oikeuslaitoksen käsissä. Niitä eivät toteuttaneet papit. Monet kirkonmiehet päinvastoin pyrkivät hillitsemään kansaan levinnyttä noitahysteriaa. Ilmiantoja tekivät lähinnä tavalliset kansalaiset.
Suomen puolella viimeinen noitaoikeudenkäynti oli v.1689, jolloin Erkki Antinpoika sai tuomionsa.

Euroopassa noitavainot ajoittuvat vuosille1560-1650. Afrikan puolella ne ovat jatkuneet näihin päiviin asti.

En usko, että me kykenemme eläytymään ja ymmärtämään tuon ajan ihmisten ajatusmaailmaa ja maailmankuvaa. Ongema ei helpotu syyttämällä kaikesta uskontoa.

Seppo Heinola

Kyllähän asia Ulla on niin, että noitahysteria on kristinuskosta lähtöisin, sillä sehän ko. kaltaisen noituus käsitteen yhteiskuntaan toi. Ja erityisesti oppi, missä demoonit paneskelevat ihmisnaisten kanssa, on juurikin kirkkoisä Augustinuksen sairaan mielikuvituksen tuotetta. Noitaoikeudenkäyntien moottorina toimi kahden jesuiittapain kammottava kirja ’Noitavasara’ ja raamatunlause: ”Noitanaisen älä anna elää”! Tietenkin maalliset oikeusistuimet tuomitsivat, koska ei kirkolla omaa oikeuslaitosta pohjoismaissa ollut. Sadistinen Inkvisitio oli Euroopassa ja siellä oli teologituomarit. Jos jotkut valistunet papit pistivät hanttiin oli taatusti myös pappeja, jotka rovioiden loimussa masturboivat.

Seppo Heinola

Näin, ja etenkin on muistettava että noitavainoja edelsivät hereetikkojen vainot, joita oli ollut olemassa lähes koko kirkon olemassaolon ajan ja jotka huipentuivat ns. Pärttylin veriyöhön, jona tapettiin vauvasta vaariin 20 000 hugenottia yhdessä yössä ja jonka kunniaksi paavi vietätytti kiitosjuhlan. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4rttyliny%C3%B6n_veril%C3%B6yly

Kalevi Kauppinen

Oletko Yki sitä mieltä, että kristinusko on saanut kaiken pahan aikaan, sitä ilman ihmiset olisivat tyytyväisiä, kun ei tarvitsisi pelätä kaikkea sitä, mitä usko tuo tullessaan.

On suuri joukko ihmisiä, jotka usko on vapauttanut kaikenlaisista peloista. Väittäisin, että he ovat tyytyväisiä siihen, mitä usko tuo heidän elämäänsä, miksi niin ei saisi olla.

Seppo Heinola

No suht. hyvä maailma olisi ollut se, mikä vallitsi tietyillä Tyynen meren saarilla ennekuin valkoinen mies meni pilaamaan raamattuineen ja rahoineen ja aseineen nämäkin kulttuurit.

Viimeksi muokattu 23 päivää sitten by Seppo Heinola
Tauno J. Jokinen

Minusta yhteiskuntaa, kulttuuria ja uskontoa ei voi irrottaa toisistaan. Tämän päivän kristinusko ei ole sama asia, kuin Paavalin kristinusko, Apostolisten aikakerrosten kristinusko puhumattakaan Jeesuksen omasta juutalaisesta uskosta.

Paavali siirsi kristinuskon juutalaisesta kulttuurista roomalaiseen kulttuuriin, josta se aikojen saatossa rantautui Suomeen asti monta kulttuurista kerrosta rikkaampana. Lopulta jäyhä sumalainen kansa rakensi kirkkoon puupenkit ja ryhtyi julistamaan ilosanomaa laahavalla, satunnaisesti moniäänisellä virsilaululla.

Ehtoollisviinikin on Suomessa kansalliseen tapaan terästetty pirtulla.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkko hoiti käytännössä saman paikallishallinnon, kuin kunnanvaltuustot tänään. Kaikkein innokkaimpia kuolemantuomion julistajia olivat papit, jotka kunnostautuivat myös pontikankeittäjinä ja -kauppiaina olivat.

Väestökirjanpitoa on vasta viime vuosina alettu hoitamaan valtiovallan toimesta keskitetystä. Hautausmaiden sekularisoinnista ei vielä edes keskustella. Ehkäpä hautaustoimi pitäisikin siirtää Yliopistojen hoidettavaksi, mikä sopisi siihen kokonaisuuteen, jossa tiedeusko korvaa kristinuskoa.

Ei voida puhua mistään sellaisesta, että kristinusko edustaisi jotain kulttuurisesti yhtenäistä ja pysyvää arvomaailmaa – ennen homot kivitettiin kuoliaaksi, tänään heille järjestetään erityisjumalanpalveluksia. Ennen Jumala oli mies, tänään siitä asiasta ei enää voi olla lainkaan varma – ainakaan Ruotsissa.

Kristinusko asettuu hiljalleen kansallisen kulttuurin asettamaan raamiin normatiivisen etiikan ylläpitäjäksi.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial