
Olen mahdollisesti noin 3.083.449.346:s ihminen tässä luomakunnassa. Syntyessäni maailmassa ihmisiä oli 3.083.449.346. Luotuja oli siis yli puolet vähemmän kuin nyt. Kaikki oli muutenkin paremmin. Ei ollut edes vihapuhetta niin kuin nyt. No, kyllä oli. Aina ei ennen ollut niin kunnollista, vaikka moni asia oli. Täällä Suomenniemellä oli 1500-luvulla kirjoihin ja kansiin jäänyttä vihapuhetta. Siitä sai ankarat sanktiot, paljon ankarammat kuin niistä nyt saisi.
Varsinkin pappien kanssa puheistaan sai olla tarkkana. Eräs Martti Proko -niminen kaveri sai aikanaan varsin ankarat 40 markan sakot, kun oli väittänyt kirkkoherran jakavan mitättömiä armonvälikappaleita eli tehottomia öylättejä. Hän olisi voinut muuttaa nimestään vain yhden kirjaimen kuvaamaan paremmin toimintaansa – Martti Provo.
Vuonna 1550 Olli Ollinpoika sai rapsut, kun oli nimitellyt loukkaavasti erästä pappia. Samoihin aikoihin Pertti Juhanpoika sai 40 markan sakkolapun mentyään nimittämään toista pappia varkaaksi. Martti Rautia -niminen kaveri sai peräti kuolemantuomion kapinaliikkeestä pappia vastaan. Hän sai kyläläiset kirkonmenolakkoon viikoiksi. Vihapuhe huipussaan. Ja niin oli tuomiokin. Mutta hän sai pitää henkiriepunsa pulittamalla 100 markkaa.
Mutta ei kirkkoherrakaan sanattomaksi kapinaliikkeen edessä. Hän kosti syyttämällä Rautiaa noidaksi. Varsin rankkaa vihapuhetta. Siitä hän selvisi kaiketi moitteilla, muttei enää palvelustytön kanssa vehtaamisesta. Siitä, siis huoruudesta, hän sai tuomion, josta joutuu sille viimeiselle tuomiolle. Mutta pappi sai pitää pään ruumiissaan maksamalla 225 markkaa. Pappeja on aina ollut moneen lähtöön. Tämäkin lienee ollut vähän sutki. Ja ukkomieskin sentään. (lähde: Nenonen & Kervinen: Synnin palkka on kuolema)
Entä sitten herramme Jeesus Kristus, itse rakkaus? Yksi esimerkki: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut lopullisen kuoleman.”
Varsin vihaista puhetta. Eikä kovin rakkaudelliseksi voi sitäkään luonnehtia, että tämä käski hylätä perheenjäsenetkin ja seurata VAIN häntä. Ja hän näytti esimerkkiä. Meni ja hylkäsi nimittäin veljensä ja äitinsäkin. ”Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?”, tämä kysyi, kun omaisensa olivat tulleet häntä tapaamaan. Vihapuheeksi katsotaan nykyisin kiihotus kansanryhmää vastaan. Jeesuksellakin se oli lähellä fariseuksia morkatessaan. Ainakin hän kiihotti seuraajiaan hylkäämään läheisensä.
Ja muuten, minunkin harrastama uskontokritiikki on kuulemma vihapuhetta. Olenkin harjoittanut vihapuhetta täällä nyt noin 350 kirjoituksen verran. Facebookissa olen saanut useasti kuulla harjoittavani vihapuhetta kritisoituani tiettyjä yhteiskunnallisia asioita.
Kolmannessa Mooseksen kirjassa 24:14-16 annetaan tomerat ukaasit vihapuheen pitäjille: ”Vie rienaaja leirin ulkopuolelle, ja kaikki, jotka kuulivat hänen sanansa, pankoot kätensä hänen päänsä päälle. Sitten kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi. Sano israelilaisille: Jokaisen, joka herjaa Jumalaansa, on kannettava vastuu synnistään. Se, joka pilkkaa Herran nimeä, surmattakoon. Kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen israelilainen. Hänet surmattakoon, koska hän on pilkannut Herran nimeä.”
Vihapuhe on niin laaja käsite että sillä voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Nykyisin vihapuhetta käytetään mielipiteiden muokkauksena ja sitä kautta vallan välineenä. Vihapuheella leimataan ihmisiä ja se rajoittaa aika tehokaasti ihmisen ilmaisuvapautta koska pelätään leimatuksi tulemista, on parempi olla hiljaa kuin esittää julkisesti omaa mielipidettä päivän polttavista kysymyksistä.
Jos oletettaan että ihminen pitää kaikkia saman arvoisina ja rakastaa kaikkia lähimmäisiä, siitä huolimatta hän joutuu syytettyjen penkille esittämällä omaa uskoaan julkisesti. Siksi monet ihmiset eivät tuo esille omaa mielipidettään esimerkiksi homo ja sateenkaari kysymyksistä pelätten seurauksia. On turvallisempaa mennä valtavirran mukana.
Viimeinen esimerkki on Helsingin kaupungin päätös siitä että kaikkien oppilaiden on pakko osallistua vanhempien estelyistä huolimatta kouluissa oppitunneille joissa Setan edustaja pitää opetusta lapsien seksuaalisesta kehityksestä. Vanhemmat eivän voi päättää siitä mitä lapsille opetettaan. Saa nähdä mitä jatkossa seuraa, suunta on pelottava.
Vihapuhe on kyllä vallankäyttöä ja sillä pyritään muokkaamaan mielipideilmastoa omalle agendalle sopivaksi. Vihaisia puheita käyttävät enimmäkseen ne, joilla on ennakkoluuloja toiseudesta, maahanmuuttajista, vihervassareista ja muista poliittisesti kunnottomista.
Kukaan Suomessa ei kuitenkaan ole joutunut syytettyjen penkille uskonsa julkisesti esille tuomalla. Sen sijaan eräs poliitikko kyllä on syytetyksi joutunut käyttämällä uskoaan sukupuolivähemmistöjen loukkaamiseen.
Siinä taas ei ole mitään pahaa, jos lapsia opetetaan suhtautumaan oikealla tavalla seksuaalisuuteen ja sen moninaisuuksiin.
Pitäisikö vanhempien aina päättää, mitä näiden lapsille opetetaan? Silloin opetusryhmiä täytyisi perustaa kymmeniä kulloistenkin toiveiden – tai vaatimusten – mukaan. Mikä järki siinä olisi? Kyllähän se nyt on ainoa järkevä tapa, että opetusalan ammattilaiset suunnittelevat sen, mitä kouluissa opetetaan.
Oppikirjoja siitä mitä loukkaantuminen on ei ole koska se on yleensä tunteenomaista mielensä pahoittamista. Jotkut ihmiset loukkaantuvat asioista joista toiset eivät näe mitään loukkaantumisen aihetta.
”Sen sijaan eräs poliitikko kyllä on syytetyksi joutunut käyttämällä uskoaan sukupuolivähemmistöjen loukkaamiseen.”
Kyseinen henkilö ei tuntenut vihaa esittäessään mielipiteensä niistä asioista joista häntä syytetään. Yhtä hyvin joku voi luokkaantua siitä että ihminen joutuu syytteeseen esittäen oman milipiteensä oman uskontonsa noudattamisen takia.
Maailmassa on kaksi valtauskontoa ja vain toisen uskonnon noudattaja joutuu syytteeseen kun taas toisen uskonnon edustajat eivät joudu syytteeseen paljon vakavammista puheista julkisesti, kumminkin lain pitäisi kohdella kaikkia ihmisiä tasavertaisest. Perustuslaki sanoo että kaikki ihmiset ovat tasa arvoisia lain edessä, kukaan ei ole lain yläpuolella.
Suunnasta, johon ollaan menossa kertoo hyvin se että piispat ovat yhtä lukuunottamatta ovat romuttamassa Raamatun opetuksen tehdessään aloitteen tuomalla kirkoon mahdollisuuden vihkiä kaksi myös samaa sukupuolta olevat parit. Arkkipiispa ja jokin muu piispa ovat kääntäneet takkinsa. Ennen valintaa he ovat asiaa vastustaneet mutta valintansa jälkeen he on muuttaneet kantansa. Kuka tässä sitten loukkaantuu siinpä on kysymys joka repii kirkkoa hajalle, ikävää seurattavaa.
Palaan vielä tuohon koulumaailmaan ja pakkoon.
Uskonto on koulussa käytännössä tunnustuksellista opetusta, koska varsinkin uskonnon oppikirjat kertovat VT:n ja Jeesuksen aikaisista tapahtumista ikään kuin ne olisivat historiallisesti totta. Monet opettajat ovat uskovia kristittyjä. Sitä ei juuri valvota, miten opetus uskonnon tunneilla tapahtuu. Uskonnontunneilta ei saa vapautusta, ellei sitten ole kirkosta eronneiden huoltajien lapsi ja voi osallistua ET-opetukseen. Uskontokuntiin kuuluva oppilas taas ei SAA opiskella ET:tä, vaikka haluaisi. Pitää olla kirkosta eronnut. Missä tasa-arvo?
Setan edustajia kyllä tosiaan käy useissa kouluissa, mutta he ovat vierailijoita, eivät opettajia. Setaan kielteisesti suhtautuvat tietysti olettavat, että nämä käyvät tyrkyttämässä homopropagandaa koululaisille. Tai rohkaisemassa sukupuolen vaihdokseen. Onko niin? Tuskin. Mutta kuka vain voi käydä tunneilla seuraamassa, mitä siellä opetetaan. Tai voi kysyä Setasta, mitä heidän opetusmateriaaliinsa kuuluu.
Setan sivulta: ”Työpajoissa käsiteltiin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta, ja niiden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sateenkaarevasta moninaisuudesta, vahvistaa turvallista kouluympäristöä ja ennaltaehkäistä syrjintää.”
Mikä tuossa on vialla? Ja mitä pelottavaa olisi siinä, jos Setan edustaja kertoo oppitunnilla seksuaalisesta kehityksestä, jos se tapahtuu faktoihin perustuen?
Uskonto kouluopetuksessa taas on ainoa aine, joka ei perustu faktuaaliseen tietoon.
Mutta tosiasia on se, että Setan edustajat eivät harjoita seksuaalikasvatusta, eivätkä tarjoa opetusta seksuaalisesta kehityksestä.
Seta: ”Kouluvierailut eivät myöskään ole seksuaalikasvatusta eivätkä Setan kouluvierailut pidä sisällään tietoa seksin harrastamisesta tai turvaseksistä. Nämä aiheet eivät kuulu Setan tarjoaman koulutuksen aihepiireihin.”
Kysymys on siitä mikä on vanhempien osuus lastensa kasvatuksessa, jos vanhemmat eivät halua lastensa osallistuvan sellaisille oppitunneille joita seta edustaja pitää niin siihen heillä ei ole mahdollisuutta ainakaan Helsingin kaupungin kouluissa.Tästä seuraa se että setan opetus on pakollista vaikka uskovainen koti ei sitä hyväksyisikään, tästä tulee mieleen pakkosyöttö lapselle jolle ei vielä ole kehittynyt valmiutta ymmärtää sukupuolikysymyksiä.
Pitäisi lasten antaa kasvaa ulos lapsuudestaan ja vasta sen jälkeen kun seksuaalikysymykset häntä kiinnostaa niin sen jälkeen saa kyllä tarpeeksi tietoa ihmisten erilaisuudesta.
On tieteellisesti tunnettu tosiasia, että nainen ja mies ovat biologisesti eri tavalla rakennettuja, sillä naisella on XX- ja miehellä XY-kromosomit. Tämä tosiasia määrittelee onko lapsi tyttö vai poika. Jos tyttö tuntee olevansa poika niin tosiasiassa hän on biologisesti tyttö. En tiedä miten setan edustajat tämän lapsille selittävät.
Nyt menty niin pitkälle että aletaan hormoonihoidot jo alaikäisille ja tällä tavalla sekoitataan lapsen luonnollinen kehitys. Mikä tässä on setan vastuu jos jälkikäteen hoidettavat tulevat katumaan sitä että ovat uskoneet neuvoja jotka vievät luonnollisen kehityksen tieltä.
Olen seurannut monia hoidon saaneita joille on tehty leikkaushoitoja joista ei ole enää paluuta entiseen elämään ja he katuvat jälkikäteen että ovat uskoneet neuvojia. Kuka niistä tapauksista tuntee vastuuta.
Vanhempien osuus lastensa kasvatuksessa on ensisijainen. Harmi kyllä se on nykyisin useilta vanhemmilta hieman unohtunut. Mutta siitä ei sovi syyttää ”woketusta”, vihervassareita, eikä muita kunnottomia. Syy siinä on lähinnä markkinatalousjärjestelmä kännyköineen ja viihdesyöttöineen.
Koulun tehtävänä on opettaa, mikä sinänsä tietty kuuluu kasvatukseen. Seksuaalikasvatus kuuluu myös kasvatukseen. Sitä harvemmin saa kotona. Se mitä lapsille koulussa opetetaan, menee aina ikäluokkien mukaan. Seksuaalikasvatusta ei nyt sentään alaluokilla vielä anneta. Se lähtee vasta yläkoulun puolella. Ja se on asiallista.
Se ei ole selvää, että kasvava nuori saisi tasapuolista ja faktuaalista tietoa ihmisten erilaisuudesta vaikkapa somesta. Ja mistä hän sitten omaehtoisesti sitä etsisi? Ovatko kaikki nuoret niin fiksuja, että osaavat suunnistaa kirjastoon? Tai kykenisivät etsimään näitä käsittelevää kirjallisuutta?
Hormonihoidot alle 18-vuotiaille ovat varsin harvinaisia. En tiedä niiden taustoista mitään, joten en kommentoi tuota aihetta. Mutta leikkaushoitoja ei tehdä alle 18-vuotiaille, eikä ilman selvää diagnoosia ja validia lähetettä.
Mikä on Setan vastuu? Ehkä pitäisi kysyä suoraan sieltä eikä arvuutella ja mennä mutu-tuntumalla.
Oletko todellakin seurannut useita leikkaushoitoja saaneita? Pitää okein paikkansa? Mistä moinen kiinnostus?
Oletko todellakin seurannut useita leikkaushoitoja saaneita? Pitää okein paikkansa? Mistä moinen kiinnostus? Yotubessa niitä löytyy.
Kansanedustajat ovat tehneet asiasta aloitteen.
https://www.youtube.com/watch?v=NEyu5ec1CDY
https://www.youtube.com/watch?v=bz2eDZkGzT0
Sinä siis et itse ole seurannut noita tapauksia? Lienet siis toisen käden tietojen varassa?
Minulla ei nyt ole aikaa kahlata läpi tuota SETA kouluissa -videota, mutta voin hyvin kuvitella keskustelijoiden käyvän asiaa omasta ideologisesta näkökulmasta käsin. Olisi hyvä, että tuossa keskustelussa olisi mukana myös Setan edustajia.
Näköjään alotteita tästä asiasta eduskunnassa ovat tehneet vain kristityt edustajat. Muut eivät ilmeisesti ole huomanneet tuota ideologiaa. Ovatkohan nuo itse käyneet seuraamassa tunneilla, mistä niillä tunneilla puhutaan ja miten? Tai keskustelleet itse Setalaisten kanssa?
Tulee vielä mieleen, että eikö uskonnon opetus varsinkin alaluokilla ole ideologista sisältöä? Kun vaimoni on opettaja, olen tutustunut uskonnon oppikirjoihin. Ne ovat tunnustuksellisia eli periaatteessa ideologisia.