KESÄTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 39. Synnin tarkoitus

Jumala loi ihmisen, koska yksinolo alkoi tympiä. Ja koska saattoi tehdä näin. Kaikkivoipa voi tehdä mitä hyvänsä. Eikä tämä luonut vain ihmistä, jonka tempoilua seurata, vaan myös synnin. Pelkkä hyväntahtoinen ja pelkkää hyvää tarkoittava ilman omaa tahtoa tallusteleva ihminen olisi kuolettavan tylsä seurattava. Elikkä synti. Loihan Jumala ihmisen myös omaksi kuvakseen, eikä Jumala nyt sentään mikään kiltti ja saamaton vässykkä ole, ei. Toimintaa piti saada aikaiseksi ja siihen synti sopi oikein hyvin.

Ja synti oli siitäkin oikein hieno inventointi, että siitä saattoi rangaista. Kun ihminen nauttii toisen rankaisemisesta, niin tekee näin myös se, josta ihminen kuvana on. Ja mitä kovempi rangaistus on, sitä hauskempaa. -Hmm, ikuinen helvetti, tulijärvi, kadotus, Jes!

Mutta miten hoitaa se syntiinlankeemus niin, että se näyttää ihmisen omalta toiminnalta. Helppoa. Pystytetään sinne alkuihmisten puutarhaan yksi puu ja kielletään ehdottomasti syömästä siitä. Pannaan puhuva käärme sinne, joka uskottelee näille, että kyllä kannattaa haukata.

Ja niin ihmisestä tuli aktiivinen toimija, joka tietää hyvän ja pahan eron, mutta kun pahuus on paljon mielenkiintoisempaa ja kiehtovampaa, ei ollut Jumalalla enää tylsistymisen vaaraa.

KAHVI ON SYNTIÄ!

Suomen yleisin nautintoaine on kahvi. Mutta harvapa ymmärtää sen olevan syntiä. Kyllä. Näin on, ainakin ”Usko tai älä” -kirjan mukaan. Marjut Mulari kirjoittaa siinä: ”Kahvi voi, ainakin ajatusleikinomaisesti, rikkoa suhdetta Jumalaan. Näin käy, jos ihminen turvautuu kahviin ja sen edustamaan hetkelliseen pelastukseen sen sijaan, että turvautuisi Jumalaan. Kahvi voi myös rikkoa suhdetta toisiin ihmisiin, jos kahviin liittyvät mieltymyserot saavat suksia ristiin ja kahvinjuojat sulkevat teenjuojat yhteisön ulkopuolelle.”

Pitäkäämme aina kaffetta ryystäessämme Jumala mielessä, muuten voi olla ikuisuusasiat pielessä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tilaa
Ilmoita
18 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Tauno J. Jokinen

Oman ymmärrykseni mukaan Jumala vilpittömästi toivoo meidän onnistuvan elämämme haasteissa samoin kuin useimmat ihmiset.

Toki on poikkeuksiakin, mutta keskittyminen negatiivisiin asioihin synnyttää negatiivisia asioita. Tästä syystä omaa maailmankuvaa kannattaa rakentaa kannustavan ajattelun kautta.

Tauno J. Jokinen

Tunnut tietävän paljon asioita Jumalasta, jota mielestäsi ei edes ole olemassa.

Tauno J. Jokinen

Oletko sitä mieltä, että uskontotunnilla ja rippikoulussa jaettiin oikeaa tietoa Jumalasta?

Vai yritätkö vedota lähteeseen, jota pidät epäluotettavana ja jopa valheellisena?

Väität usein ajattelutapasi olevan ’tieteellinen’. Tieteelluseen ajattelutapaa ei kuulu vetoaminen lähteeseen, jota ei pidä totuudenmukaisena.

Kalevi Kauppinen

Tiede muuttuu jatkuvast jota sanotaan kehitykseksi joten tieteeseen uskova joutuu sen mukana muuttamaan ajatusmaailmaansa. Mitä enemmän tietää niin se kertoo miten vähän tiedämme, näin sanoo jo tieteen tutkijatkin.

Sellaisen ajatuksen hyväksyminen että on jotain mikä pysyy samana ikuisesti eikä muutu ajan mukana, tämä on vastemielinen ajatus ainoastaan tieteeseen uskovalla.

Ulla Tuominen

Tieteellä on eräs perustavanlaatuinen heikkous. Se ei ole kyennyt ratkaisemaan ihmisen heikkouksia, vallanhalua, väkivaltaisuutta, itsetuhoista käytöstä, syrjintää tai kostonhalua.. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Se luo yhä tuhoisampia aseita, mutta ei kykene rakantamaan sovintoa kansojen välille. Se ei ratkaise perheiden ongelmia eikä auta nuorisoa joka runsaasta päihteiden käytöstä huolimatta, voi yhä huonommin. Kaiken kaikkiaan: se on huono isäntä eikä sillä ole etiikkaa.

Uskovan ihmisen maailmankuvaa on helppo pilkata, mutta mitä lopultakin tiedeuskolla tai ateismilla on antaa sen sijaan??

Kalevi Kauppinen

”Tieteen tehtävänä ei ole ratkaista perheiden ym. ongelmia. Ne kuuluvat yhteiskunnan hoidettaviksi ja ratkaistaviksi. Eipä uskonnotkaan noita ongelmia ole ratkaisseet, eikä tarvitsekaan”

Usko on nimenomaan ratkaisu maailman ongelmiin jos noudatamme Jeesuksen antamaa oppia. Usko on myö ratkaisu kuoleman jälkeiseen elämään, kun taas tieteellä ei ole siihen mitään sanomista. Tiede käsittelee vain pientä osaa maailaman kokonaisuudesta. 

Tauno J. Jokinen

Kaikki uskonnot suunnilleen ovat vain tuoneet lisää ongelmia koko historian saatossa. 

Uskonnoilla on sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia, kuten oikeastaan lähes kaikilla asioilla. Uskontojen kokonaisvaikutus on enemmän positiivinen kuin negatiivinen.

Jos ateisti haluaa nähdä uskontojen vaikutuksen yksinomaan negatiivisena, se hänelle suotakoon. Totuus kuitenkin on, että uskonnot lisäävät hyvinvointia.

Ulla Tuominen

Kristinusko ja sillä perusteltu kapitalistinen ja imperialistinen riisto ja syrjintä ovat olleet yksi pahimmista islamin ohella.

On turhaa sekoittaa uskontoa imperialismiin. Neuvostoimperialismi oli puhtaasti ateistista. Raamattu oli jopa ns. kielletty kirja. Brittien kauppakomppania etsi puhtaasti taloudellista hyötyä ja raaka-aineita kuten puuvillaa nousevalle teollisuudelle. Jne.
Siirtomaahistoria ei ole kaunista luettavaa, mutta siitä on turha syyttää uskontoa. En tiedä liekö sitä koskaan edes perusteltu uskonnolla. Valloittaja on vienyt mukanaan oman uskontonsa jo Assyyrian ja Babylonian ajoista.

Ateismi oli samanlaista vientitavaraa. Mm, Virolaiset muistelevat vieläkin miten veli venäläinen kirjasi jouluaamuna niitä, jotka menivät kirkkoon joulujumalanpalvelukseen.

Markku Hirn

Usko ei ole ratkaisu maailman ongelmiin. Se luo puolestaan omat ratkaisemattomat ongelmansa. Esimerkiksi sen että kenen tulkinta uskosta onse jota kaikkien uskovaisten tulisi seurata?

Seppo Heinola

Tiede ei ole kyennyt poistaman noita ihmisen ominaisuuksia,mutta tieteellinen psygologia ja psykitaria on kyenyt niitä paljon hoitamaan ja suitsimaan. Asesuunnittelijoissa on paljon uskovai insinöörejä’,samoin viinaibisneksessä uskovia painimonomistajia ja ravitoloitsijoita.

Markku Hirn

Tiede ei pysty ratkaisemaan noita ongelmia mutta se on kuitenkin onnistunut kuvaaman niitä siten että ne ovat loogisesti ymmärrettävissä.
Yksi ymmärrys onkin se että ei ole olemassa mitään keskitettyä ihmiskuntaa ohjaavaa tahtoa joka haluaisi rauhaa ja sovintoa. Olemme biologisen ohjelmoinnin uhreja ja siitä seuraa esimerkisi vallanhalu joka alkujaan oli tarpeen jotta alkulauma selviäisi syödä tai tulla syödyksi maailmassa. Vallanhalu luo hierarkiat ja johtajuuden ja se taas ikuisen paikoista kilpailemisen jne jne.

Geneettinen ohjelmointi tulevaisuudessa pystyisi periaatteessa muuttamaan kaikkea tätä mutta luulen että tarvittava tahto sellaiseen puuttuu.

PS. Vallan halu ei ole vain patriarkkaatin synti. Kyllä naiset ovat yhtä paljopn kiinnostuneet siitä.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial