KIRKKO PORISSA toimii. Porin seurakunnat jakoi viime sunnuntaina fb-sivullaan ja Instagramissa oheisen rukouskävelymainoksen. Eka kävely ja vastaantulijoiden ”salasiunaus” toteutettiin tiistaina 23.8.
Kyllä aion katsella tarkkaan tiistaiaamupäivisin kaupungilla, keitä vastaan tulee ja varaudun mahdollisuuteen tulla ”salasiunatuksi”. Mahtaisiko folio auttaa, jos ei huomaisikaan vaaraa ajoissa? Tosin foliohattu päässä kulkeminen voi olla vaivaannuttavaa. Tai pysyttelen sitten toimistolla tuon ajan.
Tuo edellä oleva on vitsintynkä, jolla saattelin tuota mainosta eteenpäin levittäessäni. Mutta siis mielenkiintoinen innovaatio, ainakin terminä, tuo ”salasiunaus”. Tämän homman inventoijalla on nähtävästi käsitys, että tämä vastaan kävellyn puolesta ”salaa” rukoilu edistää hyvän kiertämistä. Tarkoittaako se siis sitä, että ulkoistetaan hyväntekeminen jumalalle? Että itse ei sitten tarvitse muuta tehdäkään? Vähän sama kuin se, kun uskovilla on taipumus ulkoistaa moraali, jolla tarkoitan sitä usein havaitsemaani seikkaa, että kristitty vetoaa Jumalaan siinä, että ihmiset kykenevät käyttäytymään ihmisiksi. Ja jos ei tee niin kuin Jumala on käskenyt, langettaa tämä rangaistuksen. Ja jos tekee niin kuin Hän on määrännyt, saa siitä palkkion – paikan taivaassa ja ikuisessa riemussa.
Olen joskus tai useamminkin ihmetellyt sitä, kun jumalamme haluaa kovasti Häntä kiiteltävän jatkuvasti ja alituiseen, kuten Paavali tessalonikalaisia kirjeessään kehottaa (josta maininta tuossa rukouskävelymainoksessa). Ja rukoilla pitää lakkaamatta. Ei riitä iltarukous, vaan pitää kaiketi rukoilla koko ajan tai vähän väliä kuin muslimit ikään.
Vai oliko Paavali väärässä? Voiko historiaan jäänyt yksi kuuluisimmista jumalan miehistä olla väärässä? Jos ei ole, niin Jumala vaatii siis jatkuvaa Hänen kiittämistään.
Kuka voi sietää sellaista henkilöä, joka vaatii toisten kiittelevän häntä itseään koko ajan? Tällaistahan pidetään omahyväisenä, itsekkäänä, ylimielisenä, leuhkana ja vielä narsistina. Itse tiedän jokusen tällaisen henkilön. Isänikin oli vähän sen tyyppinen narsistinen persoona. Onko Jumalakin omahyväinen? Tai peräti narsisti?
Toisaalta, jos rukoilulla käsitetään ”Jumalan kanssa keskustelemista”, kuten minulle on jokunenkin kerta kerrottu, niin miksi sitten käyttää termiä ”rukoilu”? Jos sitten pitää keskustella lakkaamatta ja sitä Jumala haluaa, niin kyllä minulle vartti-introvertille ja lievästi ADD-oireiselle piina koittaisi, jos pakko olisi. Minä en jaksa ylipäätään kauaa jaaritella, kun pitää päästä omiin oloihin ja hiljaisuuteen. En tulisi toimeen moisen jumalan kanssa, joka vaatii jatkuvaa pölöttämistä.
Mietin, miten ihmeessä tämä itse kestää. Maailmassamme lienee kristinuskoisia joku 2,4 miljardia. Näiden kaikkien siis pitää rukoilla tai ”keskustella Hänen kanssaan” alituiseen ja aina. Luulisi olevan painajaismaismaista kyvykkäimmällekin jumalalle. Ei sen siunaamaa rauhaa.
Jaa, …
Muistelen, että taannoin trullit kävivät pääsiäisen aikaan öisin tekemässä ”salasiunauksia” lehmille. Kai tällainen ajatus henkimaailmojen kutsumisesta toisten ihmisten kimppuun on osa ihmisluontoa.
Sinällään mukava, että Ykikin on alkanut ihmetellä Jumalan suuruutta.
Hyvää tekstiä rukouksesta. Noista pölöttäjistä Raamatussa on vielä ykinkin sanoituksia tiukempia sanamuotoja, vaikka en osaa tähään hätään suoraan kohtaa heittää. Oikeastaan 1 Korinttolaiskirjeessä Paavali kritisoi näitä hölöttäjiä aika reippaalla otteella. Siis kielilläpuhujia, mutta sama asia melkein. Manipulatiivinen rukousote tuppaa molemmissa olla läsnä, enkä oikein usko, että Jumala noita manipulaattoreita suuresti kumartaa.
Kiitollisuus sinällään on kait hyväksi ihmiselle itselleen, sanovat viisaammat.