KESÄTERÄTEOLOGISIA MIETTEITÄ 26. Tsiljoona jumalaa

”Meidän kansallamme on vanhana ja arvokkaana tapana aloittaa tarina rukoilemalla korkeampia voimia. Niinpä minunkin varmasti pitäisi, teidän korkeutenne, aloittaa nuolemalla jonkun jumalan persettä.
Mutta minkä jumalan? Valinnanvaraa riittää.
Muslimeilla on näet yksi jumala.
Kristityillä on kolme jumalaa.
Ja meillä hinduilla on 36 000 000 jumalaa.
Minulla on siis yhteensä 36 000 004 jumalaista persettä joista valita.”
-Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri

Anteeksi Adigan ja kääntäjän puolesta alatyylinen kielenkäyttö. Mutta niinhän se on, että jumalia on joka lähtöön ja näitä on myriadeittain. Joka uskonnolla omansa ja liutansa. Juutalaisuudellakin oli useita ennen kuin sopivat siitä yhdestä. Luomiskertomuksenkin alkuperäisessä versiossa tarinoitiin, että jumalat loivat kaiken. Kristinusko omi tämän myöhemmin sopimusvaraisen yhden jumalan, mutta jakoi jostain syystä tämän kuitenkin kolmeen. Varsin merkillistä. Mutta miksi kolmeen? – Isä ja poika. Siinä on vasta kaksi, ja kaksi tuntuu tietty vajavaiselta. Kolme on maaginen luku. Sitä on käytetty vähän joka kulttuurissa ja tarustossa. Rockin puritaanisuuteen kuuluu myös luku kolme: Rockbändin ihanne ja ydin on kolmimiehitys: basisti, kitaristi ja rumpali. -Tosin hindulaisuuden Brahmalla on myös kolme päätä. Ja kolme paria käsiä. Ei siis aivan kädetön.

Eli lisätäänpä siihen vajavaiseen kahteen vielä joku niin saadaan symmetrinen kolmio. Mikäs? No vaikka henki. Joo. Pyhä henki! Siinä se! Kolmiyhteinen jumala. Kolmiykseys. Kolme yhdessä – yksi kolmessa. Trinity, pyhä kolminaisuus, taitaa olla kristinopin hämärimpiä ja vaikeaselkoisimpia dogmeja. On siis yksi jumala, mutta kolme persoonaa. Yksi jakaantuneena kolmeksi? Miten ja miksi ihmeessä? Tätä kummallisuutta ja ihmettä varten on täytynyt kehitellä oma oppinsa, kolminaisuusoppi. Kummallisesta keksinnöstä on täytynyt tehdä monimutkaisia teorioita kirjoineen, joita varmaan on aikojen kuluessa tuotettu hyllymetreittäin. Ja siltikään asia ei ole muuttunut yhtään kummemmaksi. Tai selvemmäksi.

Jos kristinuskon suuntaus ei tunnusta tätä kolminaisuutta, vaan lähinnä vain sen jumalan ja Jeesuksen, ei se mikään kristinusko olekaan. Kunnon kristinuskon vähimmäismäärä on kolme. Siis kolme jumalaa. Juutalaisilla, joilla alun perin oli montakin jumalaa, on nyt enää yksi. Samoin on muslimeilla. Lienevätköhän ainoat monoteistiset uskonnot. Ovatko muuten juutalaiset väärässä, kun eivät tunnista niitä kahta muuta? Jeesus on näille vain joku mikä lie kaippari, väärä messias, ja Pyhä henki lienee näille silkkaa hepreaa.

Maailmassa on siis myriadeittain jumalia ja näiltä kaikilta anotaan ja näitä palvotaan. Siis nuollaan… siis mitä tuo alun lainauksen Aravind Adiga kirjoitti. Mikään määrä vain ei ole saanut mitään muuttumaan parempaan suuntaan. Päinvastoin. Kärsimystä poistamaan keksityt jumalat ovat senkun vain lisänneet kaikkea kärsimystä ja onnettomuutta.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial