Maailmassa on edelleen runsaasti maita, joissa naisilla ei ole juuri muuta kuin esinearvo, kulttuureja, joissa naisia sorretaan, lyödään, painetaan saveen ja mutaan ja pakkonaitetaan orjan asemaan. Kirjoitin arvion Vapaa Ajattelijaan 1/23 kirjasta, jossa kerrotaan eräästä tapauksesta, jossa päättäväinen nainen jätti vinoutuneen kulttuurin taakseen. Tosin joutuen ikiajoiksi perheestäänkin eroon.
Tuntuu tyyten absurdilta ja surrealistiselta ajatella tilannetta, jossa pojanpoika voi lyödä isoäitiään, jos tämä kehtaa istuskella puutarhassa, poika voi komentaa äitiään, tyttöä rangaistaan leikkimisestä ja nauramisesta, veli pahoinpidellä sisarensa, jos tämä vaikka on leikannut hiuksensa lyhyiksi, jossa tytär ei saa puhua lääkärille, vaan saattamassa oleva isä puhuu kaiken, jossa nainen ei voi käydä kaupassa ilman veljeä tai muuta miespuolista sukulaistaan, holhoajaa, eikä tämä saa puhua kaupassa kenellekään, eikä maksaa kassalla, vaan holhoaja tekee sen. Jos vaimo suuttuu miehensä toisesta, kolmannesta tai neljännestä vaimosta, on se vakava rike. Mutta tällaisia kolkkia maailmassa on. Lähes kaikkialla Saudi-Arabiaa tämä on vallitseva tilanne. Käytännössä naisilla ei juuri ole vapauksia. Ihmisoikeudet siellä eivät ole naisille. Rahaf Mohammed kertoo kirjassaan ”Kapinallinen” tästä.
”Laske katse alas ja ole hiljaa, niin näytät olevasi hyvä nainen. Hiero häntä (aviomiestä) ja pese hänen jalkansa. Suostu ryhmäseksiin miehesi ja hänen muiden vaimojen kanssa. Kaikki naiset, jotka haluavat ajaa autoa, ovat huoria”. Viimeksi mainittu Rahafin äidin toteamana. Kerran Rahaf kuuli, kun eräs tyttö mietti, millaista olisi suudella poikaa, jolloin toinen totesi toivovansa, että tämän perhe tekisi tälle ympärileikkauksen. Kulttuuri on erittäin sairas. Nykyinen hallitsija, prinssi bin Salman on kyllä suonut joitain vapauksia, kuten autolla ajo-oikeuden naisille, mutta nämä ovat näennäisiä ja lähinnä isoissa kaupungeissa. Toisaalta hän myös pidätytti naisia, jotka olivat vaatineet tuota oikeutta.
Maan uskonnolliset johtajat julistavat naisten typeryyttä ja miesten hyvyyttä. Sama pakkosyöttö tapahtuu myös tytöille tarkoitetuissa kouluissa ja paradoksaalisesti naisopettajien toimesta. Syrjinnästä on tullut naisillekin luonnonlainomainen automaatio ja maailman järjestys. Tästä kaikesta kertoo Rahaf Mohammed kirjassaan Kapinallinen – pako Saudi-Arabiasta vapauteen.
Uskonnot ovat valta- ja kontrollijärjestelmiä dogmeineen, harameineen ja halaleineen. Kristinusko on joutunut taipumaan muun yhteiskunnan kehittymisen myötä. Islam ikivanhoine perinnetapoineen, olivat ne miten julmia ja typerryttäviä hyvänsä, ei sen hallitsemissa maissa ja kulttuureissa. Saudi-Arabia on islamilainen teokratia, jossa ei voi puhua edes yhteiskunnasta, koska mikään ei ole yhteistä, koska koko maa on käytännössä aikoinaan vallan kaapanneen kuningasperheen omaisuutta. Islamilainen pakko kyllä on yhteistä, mutta pääasiassa naisille. Se ei koske miehiä. Miehille se suo vapauksia: pukeutua länsimaalaisittain, ottaa halutessaan neljä vaimoa, viedä vaimonsa hankkiman omaisuuden omiin nimiinsä, käyttää väkivaltaa ja vaikka tappaa vaimo tai tytär, jos katsoo tämän häpäisseen perheen.
Puritaani wahhabistinen sunni-islam on islamin suuntauksista jyrkimpiä ja ehdottoman suvaitsematon. Kivittäminen, amputointi ja ruoskiminen ovat rangaistuksia vähän mistä vain, minkä miehet mielensä mukaan tulkitsevat rikkovan wahhabistista järjestystä. Oikeudenkäyntejä valamiehistöineen ei ole. Silmä silmästä -oikeutta harjoitetaan kirjaimellisesti vaikka kirurgisena toimenpiteenä.
Ihmisoikeuksissa Saudi-Arabia on häntäpäässä. Maailman sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa Gender Gap Indexissä Saudi-Arabia oli v. 2020 sijalla 141. Naisten oikeudet ovat äärimmäisen heikot maassa. Sorron kulttuuri on juurtunut kuitenkin myös naisiin. Mielenkiintoisesti kuitenkin aikoinaan profeetta Muhammedin vaimolla tiettävästi oli omia yrityksiä.
Kunniasäännökset kunniamurhineen ovat meille jo tuttuja. Saudi-Arabiassa tehdään suunnilleen samoja asioita, joita länsimaissakin tehdään ja kaikki tietävät sen. Mutta jos jää kiinni, on kunniatuomio armoton edelleen. Jos tyttö ja poika rakastavat toisiaan ja jäävät tästä kiinni, molemmat usein surmataan. Islamista luopuminen tai ateistiksi julistautuminen on silkka itsemurha. Saudi-Arabiassa on runsaasti ateisteja, mutta he ovat sitä vain omassa sisimmässään.
by 