Kirjastoriippuvaisena kärvistelin vieroitusoireissani pitkän syksyn ja puoli talvea. Keksivät kehnot panna pääkirjaston remonttiin. Tulihan siitä sitten hieno, hiukka steriili ja kolkolla tavalla hygieeninenkin, hyllyt niin matalia, ettei tarvitse kurkotella. Ei niiden väliin nyt enää kehtaa unohtua selailemaan, löytämään ja valikoimaan omassa rauhassaan. Mikäs, kun autonkin saa vain puolen tunnin paikalle. Ei pitäisi valittaa. – Suomessa on hieno kirjastolaitos.
Käteeni sattui jo entuudestaan tuttu Jussi Vaaralan ”Inhimillinen eläin ja eläimellinen ihminen” ja kädellisten tutkija, psykologi Frans de Waalin ”Hyväluontoinen, oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä”. Molemmat käsittelevät eläinten sosiaalista käyttäytymistä ja päätyvät vertaamaan sitä ihmiseen.
Etologia ja ihmisen käyttäytymistieteet ovat kulkeneet matkaansa erillään toisistaan. Nyt ne alkavat hiljalleen lähentyä. Kartesiolaisen eläinkäsityksen mukaan eläinten käytöstä ohjaavat sokeat, mekaaniset vaistot. Sen sijaan muusta luomakunnasta erillään olevan ihmisen ”eläimellinen perintö” onkin viattomuuden tilasta langenneen ihmiskunnan syntien seurausta.
On totuttu ajattalemaan, että ihminen on rationaalinen olento, jota äly ja tietoiset tunteet ohjaavat. Meillä on ollut vankka usko myös siihen, että ihmisluontoa voidaan miltei rajattomasti hillitä ja muovata kasvatuksen, manipuloinnin ja kulttuurin keinoin. Näin siitäkin huolimatta, että uudelleenkasvatus, sopeuttaminen ja kouluttaminen erilaisiin ihanneyhteiskuntiin on epäonnistunut kerta toisensa jälkeen.
Eläinten sosiaalista käyttäytymistä, sen syitä ja juuria tutkiva etologia selittää ja avaa samalla myös ihmisen käyttäytymistä vaistotoimintojen ja kehityshistorian valossa. Sekin on suurelta osaltaan geeneihin kirjoitettua vaikkakin historian kuluessa kulttuurin ja elinympäristön muokkaamaa. Vahvimmillaan se tutkijoiden mukaan ilmenee silloin, kun kyse on perustarpeista, oman ryhmän eduista, ravinnonhakinnasta, lisääntymisestä, reviirin puolustamisesta, suvusta ja perheestä.
Luonnontutkimus avaa uusia mahdollisuuksia oppia ymmärtämään myös ihmistä tai paremminkin, se auttaa meitä ymmärtämään itseämme, omaa toimintaamme ja omia heikkouksiamme. Se herättää myös kysymyksen siitä, voiko mikään ideologia, utopia tai näky uudesta, paremmasta maailmasta, menestyä, ellei se pohjaudu todellisuuteen, ihmisen ja luonnon tuntemiseen ja tosiasioiden tunnustamiseen.
ps. Yhdyskuntaeläimistä puhuttaessa, susitutkijat näyttävät muuten järkiään rakastuvan tutkittaviinsa.”Hieno eläin, jolla on korkea moraali”, tai jotakin siihen suuntaan. Luonnossa vallitsee tasapaino, koska se tukee moraalinsa todellisuuteen.
Suuret laumoissa elävät nisäkkäät elävät hierarkioissa. Niin ihmisetkin. Ihmislauman hierarkia tulee lähelle susilauman hierarkiaa. Niissä on urosketju Alfa-uros kärjessä, jonka valtaa muut urokset yrittävät kaataa. Susilauman kakkonen ei ole kakkos urossusi vaan alfa-naaras ja hänestä alaspäin on naarasketju joka on limittäin lauman urosten hierarkiassa.
Jos hypätään tasaarvoideologioiden yli siitä miten asioiden pitäisi olla ,niin tuollainen hierakia näkyy työpaikkaorganisatioissa. Esimerkiksi kun olin töissä huollon ja sairaanhoidon kentässä jossa on naisten emmistö niin eikös vain puhemiehiksi ja vastaaviin valittiin aina mies jos sellaisia oli saatavilla ja kakkoseksi joku nainen jne.
Rajoitettu kokemukseni on se ,että kun naisista oragisatioissa tulee kärkihenkilö, niin he eivät ole kovinkaan äidillisiä vaan hyvinkin muistuttavat alfa-urosta ,Thatcher-ilmiö. Sitäpaitsi he usein valitsevat jonkun heikon ”feministisen” mihen kakkoseksi.
Miten usein voimakkaimmaksi koettu tuleekaan ykköseksi organiasaatioissa eikä suinkaan pätevin. Asia on tietenkin monimutkaisempi, kun monissa organisatioissa on näkyvän hallinnon takana piilohallinto, joilla on lopullinen sananvalta. Mutta karkeasti ottaen elämme susi tai gorillayhteisöissä.
MH: ”Jos hypätään tasa-arvoideologioiden yli siitä miten asioiden pitäisi olla..” – ”Mutta karkeasti ottaen elämme susi- tai gorillayhteisöissä.”
Susille tuo ei kyllä tee oikeutta. Niiden laumoissa lajinsisäinen väkivalta on huomattavasti vähäisempää kuin ihmislaumoissa.:)
Meillä taitaa olla sellainen loputon moraalinen ristiriita sen välillä miten asioiden pitäisi olla ja miten ne ovat ja olemme jatkuvasti ”pettyneitä ihmiseen”. Onko ihminen kadottanut kosketuksensa todellisuuteen ja itseensä? Luonto on järjestynyt tosiasioiden mukaan eikä siellä esiinny kansanmurhia ja valtataistelut johtavat hyvin harvoin toisen osapuolen kuolemaan. Herää myös kysymys, ovatko uskonnot kyenneet kasvattamaan ihmistä suurempaan solidaarisuuteen muita ryhmiä kohtaan.
Globaalia veljeyttä ja monikulttuurista yhteisöä ajatellen de Waalin johtopäätökset ovat karua luettavaa.
Ihmisen halukkuutta yhteistyöhön ja avunantoon hän kuvaa ns. kelluvalla pyramidimallilla. Yksinkertaistettuna: perhe, klaani > ryhmä, yhteisö > heimo, valtio > ihmiskunta. Mitä enemmän on jaettavaa, sitä alemmaksi hierarkiassa auttamishalua ja empatiaa riittää.
”Muihin kädellisiin verattuna olemme hämmästyttävän antava laji. Moraalinen (yhteen-) kuuluminen ei kuitenkaan viittaa siihen, että jokainen ihminen arvioidaan samanarvoiseksi. Periaatteessa he voivat kyllä olla samanarvoisia, mutta käytännössä ihmisen ystävällisyys ja halukkuus yhteistyöhön ohenevat sitä enemmän mitä kauemmaksi juodumme suvustamme ja yhteisöstämme.”
”Universaalin veljeyden ihanne on eprealistinen sikäli, että se ei erota velvollisuuden sisintä ja ulointa piiriä toisistaan” (de Waal)
En minä tässä näe mitään kummallista. Johan Jeesuskin käski ensin mennä lähelle (Jerusalem) sitten vähän kauemmas (Samaria) ja vasta sitten jonnekin maailman ääriin. Olisi tosi epäinhimillinen maailma, jos omatkin lapset pitäisi hoitaa Kiinassa (jossa se on halvempaa) tai valtakunnan kasvatuslaitoksessa tai pakolla päiväkodissa ns. varhaiskasvatuksessa…. Semmoista totalitarismia kohdenhan tässä näytetään kovaa vauhtia mentävän. Lähi-ihmisillä tai millään yhteisöllä ei ole mitään arvoa. Mutta eihän se niin voi mennä. Kaipa noistakin haihatteluista palataan maan pinnalle. Ainakin Halla-aho taitaa voittaa Persujen vaalit, ja sitä myötä pääsemme kaiketi eroon nykyisestä hallituksesta tai ainakin ääni sen kellossa muuttuu. Mikä tietysti ei ratkaise mitään… mutta kuitenkin.