Ilmahälytys ja Messias

Porissa pidettiin lentonäytös, jossa F-35, Hornet ja muita hävittäjiä esittäytyi ja lenteli hurraavan ja ihastelevan yleisön yllä ja edessä. Itse lähdin tuota militaristista esitystä pakoon toisaalle, vaikka ei hävittäjien jyly juuri asuinpaikassanikaan olisi häirinnyt.

Some täyttyi hävittäjien voiman ja pauhun ylistyksestä. Praise the Fighter! Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansa -lehden toimittajatkin olivat hävittäjistä ja helikoptereista innoissaan. Mietin, miten Poriin tulleet Ukrainan pakolaiset suhtautuivat hävittäjien infernaaliseen meteliin. Infernaaliseen todellakin – sain sen itse havaita töissä ollessani, kun nuo kaksi F-35-hävittäjää Poriin saapuivat ja tekivät muutaman näytöskierroksen kaupungin yllä. Ukrainan sodan jaloista tänne tulleet ovat kokeneet sen, miten hävittäjiä käytetään tositoimissa – hävittämiseen, tuhoon ja kuolemaan. Ukrainassa sota, hävitys jatkuu. En ymmärrä tämän näytöksen pitämistä tässä tilanteessa, kun Euroopassa on käynnissä julma hävityssota. Ehkä ajankohta oli määrätty jo ennen helmikuun 24. päivää. Jos ei, niin vielä vähemmän ymmärrän ajoitusta.

Ehkä lentonäytös oli ajoitettu tähän kesään F-35 koneiden hankintapäätöksen vuoksi. En tiedä sitäkään, miten Yle on ajoittanut omat sekä TV:ssä että radiossa esitetyt sarjat arktisista sodista. Ne ovat kuitenkin nyt pyörineet viime kuukausina. Olen aistivinani militarismin nousua. Tai itse asiassa se nousu on totista totta. Ehkä Venäjän viime vuosien sotaisa retoriikka, Stalinin hirmuhallinnon kunniaan palauttaminen ja toimet Ukrainaa kohtaan ovat sen nostaneet. Ennen Venäjän hyökkäystä Natoon liittymisen kannatus oli varsin vaatimatonta. Nyt vastustus ja kannatus ovat kääntyneet päälaelleen. Syytä ei tarvitse etsiskellä. Toivottavasti tämä militarismiin nousu on kuitenkin maanpuolustuksellista laatua. Militarismi itsessään johtaa vain ikävyyksiin. Yleensä juuri sotaan.

Seurakuntalainen -lehti julkaisi 21.6. artikkelin ”Ilmahälytyssireenien ulvoessa moni on löytänyt Messiaan – evankeliumi leviää Ukrainassa”. Tässä tapahtuu vähän sama kuin siinä kulttuurisessa omimisessa, jota kristinuskon kehittelijät ja kirkkoisät ovat harrastaneet koko uskonnon olemassaolon ajan. Tuntuu makaaberilta kristityn lehden Ukrainan sodan käyttäminen omiin tarkoitusperiin. Vähän kuin tuon käsittämättömän typerän sodan olevan omiaan käännyttämiseen0. Merkillistä on myös kertoa ”evankeliumin leviämisestä” Ukrainassa, maassa, joka on kuitenkin ollut 1000 vuotta ortodoksinen ja siis väestö suurimmilta osiltaan kristittyä. On vanha sanonta, että aikoinaan Suomen sodissa juoksuhaudoissa ei ollut ateisteja. Se on kuitenkin uskovien piirien levittämä kvasitotuus. Ne, ketkä olivat sen ajan tapaan perinneluterilaisia, kenties rukoilivat, ja uskovat tietysti, mutta uskomattomat olivat edelleen uskomattomia. Silkka kauhu ja mielenjärkytys kyllä saattoivat hyvinkin tuoda mieleen lapsuuden aikaisia uskonnollisia loruja. Mutta epäilen, että ukrainalaiset, jotka kuulevat ilmahälytyksen, hävittäjien infernaalisen metelin ja ohjusten räjähdykset ja näkevät naapureitaan tai omaisiaan riekaleina, eivät heti turvaa Jumalaan, vaan mielessä on päällimmäisenä selviytyminen ja hengissä pysyminen aivan maallisin käytettävissä olevin keinoin.

Seurakuntalaisen jutussa Odessan luterilaisen seurakunnan vammaistyöntekijä huudahtaa: ”En lakkaa ihmettelemästä Jumalan armoa ja Hänen siunaustaan!” Hänen käsityksensä mukaan Jumala auttaa heitä ihmisten palvelemisessa. Mieleeni tulee kyllä heti se, että miksi Hän ei armoittanut ja siunannut Ukrainaa välttymästä koko hirvittävältä sodalta, jos tämä kuitenkin jotenkin metafyysisesti kykenee tekemään ihmeitä ja peräti mahdottomuuksiakin. Samaa kristittyjen eetosta talvi- ja jatkosodan suhteen olen ihmetellyt pitkään. Että ”Jumala pelasti maamme miehitykseltä”. Mutta miksi näin? Miksei tämä pelastanut ja säästänyt Suomea tyyten sodalta? Miksi kymmenien tuhansien nuorten miesten ja suuren määrän siviilienkin piti kuolla, jos se olisi Korkeimman armossa ja siunauksessa ollut vältettävissä? Miksi Korkeimman johdatus vei neuvostoarmeijan tuhansia ukrainalaisia suunnilleen kesävarusteissa turhaan kuolemaan Raatteen tien taisteluissa? Eikö Korkeimman johdatus toiminut, vai halusiko Jumala antaa opetuksen meille? Kurittaa meitä tai niitä ukrainalaisia..?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
3 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Kalevi Kauppinen

On niin paljon kysymyksiä, joihin ei saada koskaan vastauksia. On vain opittava elämään niiden tietojen varassa, joita tiedämme.

Onko olemassa joku korkeampi voima, joka on kaiken takana, voima, joka asettaa rajat kaikelle sille, mitä maailmassa tapahtuu, jos on, niin mikä se sitten on.

Jokainen mielessään pohtii näitä kysymyksiä ja tekee omat päätelmänsä, ovatko ne sitten oikeita tai vääriä, niiden varassa hän elää ja toimii.

Jos ihminen aina uskoo, mitä toinen hänelle kertoo totuutena, niin silloin ollaan toisen vietävissä. Tästä näemme ikäviä esimerkkejä tänäkin päivänä, kun koko kansakunnat saadaan väärien tietojen varassa vihaamaan toista ihmistä.

Hyvyyden ja pahuuden taistelu on tätä päivää. Ihminen on tässä on ratkaisevassa asemassa. On syytä nyt juhlapäivänä miettiä sitä, kumman puolella olemme.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial