Hoivatyöläisten kylmät kasvot

Muutin juuri mieltäni. Minusta olisi ihan hyvä palkata hoitajia jostain Aasiasta vaikka. Järjestetään heille tehokkaat kielikurssit siellä kotimaissaan jo ja Suomeen töihin. Palkkaa voidaan maksaa samanverran kuin näille tappajahoitsuille, eikä yhtään enempää.

Nämä suomalaiset feministihoitajat haluavat kaikki yhtä paljon palkkaa kuin paremmin palkatut miespuoliset kuntatyöntekijät. Varmaan kaupunginjohtajia sitten tms, koska opettajat, hoitajat ja sosiaalityöntekijät ovat naisia. Vaativat, että todellinen palkka tulisi olla n. 4000 e/kk viiden vuoden korotusten jälkeen.

Olen useasti epäillyt, että hoitajan ammatti on sellainen, että siinä saa käyttää valtaa heikompaan nähden, ja sitä käytetäänkin mielellään. Ei tässä ole kyse työoloista, vaan palkasta. Rahaa ne haluaa. Enemmän kuin miehet ainakin. Siitähän tässä on kysymys näköjään.

Dialyysipotilaita on jätetty hoitamatta, kriittisen syöpäpotilaan leikkaus on siirretty jne jne. Onneksi iltalehdet ovat jo täynnä näitä tragedioita. Kuten tavallista kukaan ei ole vastuussa mistään, paitsi STM, joka säätää taas jotain pakkotyölakeja. Hoitajat eivät pidä siitä, että rahat annettiin hävittäjiin eikä heille. Miesjohtaja jo ehti verrata tilannetta Ukrainan sotaan. Toki joutui pikaisesti pyytämään todellisilta vallankäyttäjiltä anteeksi.

Ne haluavat tappaa julkisen terveydenhoidon. Ehkä ne sopimaan kykenemättömät mies- ja naisjohtajat sitten saavat johtajan paikkoja niistä kansaa riistävistä pörriäislaitoksista. Viis siitä, että koronapotilaita on sairaalassa enemmän kuin koskaan, ihmisten elintaso laskee sodan ja muun talouden takia ja sellaista pientä kriisin poikasta. Veikkaan, että kokoomuslaiset ainakin taputtavat käsiään ja kiittävät jumaliaan. Slava pörriäinen.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
17 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Sinikka Hammari

Hoitotyö on toki monin tavoin raskasta työtä mutta ei palkka itse työtä kevennä. Hoitajien määrän lisääminen sen sijaan auttaisi.

Korona on varmasti koetellut monen sairaan- ja lähihoitajan jaksamista. Koronaepidemian puhjettua, ihmisten parissa työskentely on varmasti vienyt paljon sekä henkisiä että fyysisiä voimavaroja. (Toisaalta ne hoitajat, jotka lähtivät piikittämään pfaisereita, astra zenegoja ym. saivat runsaat korvaukset siitä hyvästä, eikä piikittäminen kovin raskaan työn raatamiselta näyttänyt.)

Niin tai näin, raha ratkaisee.

Matalapalkkaisten alojen työntekijöiden palkkoja voisi mielestäni ihan hyvin jonkin verran korottaa. Liian ahneeksi ei pitäisi kuitenkaan heittäytyä.

Välillä mietin, kuinka kaupungit ja kunnat upottavat miljardeja kaiken maailman jokeriratoihin, loputtomiin museorakennuksiin ym. ja sitten valitetaan, kun ei rahaa riitä mm. vanhusten hoitoon.

Seppo Heinola

Tottakai parempi palkka keventää työtäkin siinä mielessä, että vapaa-aikana voi käyttää esimerkiksi runsaammin ja parempia virkistyspalveluja, jotta jaksaa sitten taas tehdä tehokkaammin.
Voi syödä terveellisemmin ja vaatettaa itsensä terveellisemmin jne.
On tutkittu, että kulttuurin annettu euro tule kaksinkertaisena takaisin. Ihminen ei elä yksinoman leivästä. Mitä jos lopettaisimme kirjastot, konsertit, teatterit, elokuvat, museot ja taulut kannettaisiin energialaitoksiin. Kaikki kansa vaan kerran viikossa kirkkoihin syyllistettäväksi kuten tapahtui vielä 1800 luvun alussa. Epäilen että mielisairaalat alkaisivat täyttyä.
Lähde, mistä rahaa saataisiin sairaanhoitajillekin lisää, olisi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen kyseenalaistamat tarpeettomat ja tehottomat yritys- ja verotuet, joiden yhteissumma on yli 3 miljardia. Eduskunta ei vaan taannoin uskaltanut niihin koskea.
Vaimoni oli apuhoitaja, sisareni ja serkkuni sairaanhoitajia ja he tekivät kymmenet vuodet äärettömän fyysisesti ja henkisesti raskasta kolmivuorotyötä ja olivat eläkkeelle päästessään aivan puhki.
Rahaa on niin että raukaisee myös eläkesäätiöillä (yli 200 miljardia ja pelkät korot 13 miljardia vuodessa) niin että parempien eläkkeiden maksukaan ei olisi mikään oikea ongelma.

Viimeksi muokattu 11 kuukausia sitten by Seppo Heinola
Sinikka Hammari

Kulttuuririennot ja virkistystoiminta ovat ihan ok, mutta investoinneilla pitää olla järkevät rajat.

Yhteiskunta on leikannut ainakin sote-alalla työntekijöiden kountoutus-ja virkistystoiminnan määrärahoja, mikä varmasti näkyy jaksamisen heikkenemisenä. Palkitsemisjärjestelmä on kyllä olemassa mutta usein se lisää työntekijöiden keskinäistä eriarvoisuuden kokemusta ja pahimmillaan aiheuttaa huonoa ilmapiiriä työyhteisöissä, kun muutama työntekijä palkitaan ja toisia ei.

Eläkeikää nostetaan, sitäkin rahapolitiikan takia. Ei ihme, että monet raskaimmissa hoitajan tehtävissä työskennelleet eläköityvät ’puoli kuolleina’.

Seppo Heinola

Järkevien investointien rajoja rikotaan kyllä enin ja raskaasti ihan muualla kuin kulttuurin piirissä. Viimeksi Tampereen lähinnä vain reitin varrella olevien ja sinne rakennettavia asuntojen hintojen korottamiseksi rakennutun hirvittävän kalliin raitiotieverkoston muodossa. Kuten sanottu, rahaa oli ämpärikaupalla turhissa yritystuissa, joita toisen laskentavavan mukaan on jopa 9 miljardia. Niihin et sitten ottanut kantaa.

Tauno J. Jokinen

Ei käy päätöksentekijöitä kateeksi. Sairaanhoitajat purkavat lakollaan korona-ajan ahdistusta. Lakko luultavasti jatkuu, kunnes Sanna Marinin taikaseinästä tulee rahaa jaettavaksi. Tottakai sitä rahaa pitää saada kaikille muillekin, eli opettajille ja lastenhoitajille.

Näin eläkeiän lähestyessä on tietenkin ihan kiva, että sairaanhoitajien myönteinen palkkakehitys näkyy omassakin lompakossa – muutokset elinkustannusindeksiin ja osa palkkaindeksin muutoksista kompensoidaan eläkeläisille.

Toisaalta inflaatio alkaa jo ottaa laukka-askeleita, joten Marinin omienkin miljoonavelkojen korkokulut voivat kivuta tuhansiin euroihin kuussa – siinä ei riitä silloin pääministerinkään palkka. Kohta voi saada Töölöstäkin edullisia asuntoja, jos on käteistä, jolla ostaa.

Kunhan paperimiehet saavat lakkonsa loppumaan, niin sieltä vientialojen selkänahasta ryhdytään valtionvelan korkoja maksamaan. Onneksi meille on tulossa joukoittain ahkeria ukrainalaisia, jota ovat tottuneet tekemään työtä 300€ kuukausipalkalla – kaipa joukossa on sairaanhoitajiakin.

Viimeksi muokattu 11 kuukausia sitten by Tauno J. Jokinen
Yki Räikkälä

Tappajahoitsut?
Femistihoitajat?

”hoitajan ammatti on sellainen, että siinä saa käyttää valtaa heikompaan nähden, ja sitä käytetäänkin mielellään”

Todellakin?

”Dialyysipotilaita on jätetty hoitamatta, kriittisen syöpäpotilaan leikkaus on siirretty jne jne”

Sairaanhoitajienko vika? Ei kenenkään muun tahon? Rakenteitten? Yksityistämisbuumin? Julkisen sektorin resurssien riittävyyden vuosikausia jatkuneen laiminlyönnin?

No joo. Sillähän tästä ikävästä ongelmasta eroon päästään, että palkataan 300 e/kk Aasiasta tai nyt Ukrainasta tekemään hoivatyöt, kun eivät niille feministijhoitsuille kelpaa.

Yki Räikkälä

Käsitin väärin sen ”hoitamatta jättämisen”. Tarkoitit siis lakkoa. Joo, en nyt katso tuota lakkoa tyyten hyväksyvästi. Enkä nyt väittäisi sairaanhoitajien palkkoja aivan surkeiksi. Mutta peruspalkka on siis joku 2500 e ja siihen lisät päälle, mikä tarkoittaa lukuisia työtunteja ja varsinkin viikonloppuisin, öisin ja juhlapyhisin. Jos siitä raskaasta ja omaa yksityiselämää varsin haittaavasta työstä saa joku n. 3000 e kaikkine lisineen, ei se ole vielä mitään ahneutta. Sen sijaan eri yhteiskunnallisten laitosten, valtionyhtiöiden kaupunkien, järjestöjen jne. pomot vetelee kaksin- ja kolminkertaisia, joskus kymmenkertaisiakin palkkoja sairaanhoitajiin verrattuna, ja sotealueiden pomotkin tulevat saamaan 14 – 18.000 euron kuukausipalkkoja. Sitten on ne yksityiset suurfirmat, joiden toimarien palkat voi olla miljoona ja puolitoistakin miljoonaa vuosi. Ja nämä samat yhtiöt kuittaavat reippaat yritys- ja verotuet. Eiköhän se ahneus ole muualla.

Sairaanhoitajia on aivan liian vähän joten uupumista työtaakan alle tapahtuu. Ja monet jättävät työnsä ja hakeutuvat muihin hommiin. Tai Norjaan tms., joissa maissa työolot ja palkat ovat paremmat. Tämä lakko koskee kunnallista terveydenhuoltoa, joka on ollut aliresurssoitu vuosikymmenet. Ja kun on aliresurssoitu, asiat eivät suja aina hyvin. Ja siitä sitten syytetään sairaanhoitajia ja lääkäreitä, vaikka syyttävän sormen pitäisi osoittaa pättäjiä. – Mutta se mitä olen nähnyt palkkavaatimuksesta, taitaa olla hieman ylimitoitettu. Mutta kun en tarkkaan tiedä, en voi varmaa kantaani sanoa.

Jätetäänkö ärhäkät syövät ja dialyysit hoitamatta? Onko tähän faktaa? Suomessa on myös potilasturvallisuuslaki, jolla voidaan määrätä lakkoilevat hoitajat töihin, jos potilaat uhkaavat tuonilmaisiin lähtemisellä…

Tauno J. Jokinen

Potilasturvalaki oli 2007 määräaikainen, eli sen perusteella ei voida ketään määrätä töihin. Ensi viikolla ehkä laaditaan uusi potilasturvalaki.

Työnantajapuoli on vastuussa potilasturvallisuudesta – eivät sairaanhoitajat. Sairaaloissa on myös lääkäreitä, jotka työnantajapuoli voi määrätä tekemään suojelutyötä.

Työnantajapuolen on syytä katsella peiliin tässä asiassa. Sairaanhoitajia ei ole kuunneltu korona-aikana. Nyt sitten on pakko kuunnella. Sama ongelma on edessä monella muullakin työnantajalla, jotka ovat tottuneet kyykyttämään työntekijöitään.

Seppo Heinola

”Jos vähätkin varat annetaan Euroopan ”köyhille”, niin turha siinä on sitten palkankorotusten perään huudella.”

Puhumattakaan siitä, miten paljon niitä annetaan ihan kotimaan rikkaille.

Kalevi Kauppinen

Tulevalla viikolla saadaan uusi perusturvalaki, joka takaa sen, että pahimmat tapaukset tulee hoidettua. Luulisi hoitajien ymmärtävän, että se välttämätön, ettei tulisi hallitsematon tilanne.

Työtaistelu sovitaan muualla, kuin valtion toimesta, hallitus ei ole kolmas osapuoli neuvotteluissa.

Tauno J. Jokinen

Valtiohan tässä joka tapauksessa on maksajana, joten kyllä se on osapuoli.

Sote-alueet voivat ensi vuodesta alkaen ilmoittaa valtiolle, paljonko rahaa tarvitsevat ja valtion on käytännössä pakko antaa. Erikoisairaanhoitoa ei voida lopettaa marraskuussa, vaikka kaikki raha olisikin jo käytetty.

Kaikki sote-raha on puhdasta verotuloa alueille, joten hyvinvointivaltuutettujen kannattaa maksimoida tuhlaaminen tullakseen aikanaan valituksi uudelleen. Tältä pohjalta voisi jopa veikata sopimusta, jossa isoimmat palkankorotukset luvataan ensi vuodelle.

Tauno J. Jokinen

Varmaankin nämä soteherrat ovat aivan kohtuudella sekä sopivia, että päteviä. Yritysjohtaminen ja julkinen johtaminen ovat kuitenkin aivan eri asioita.

Sote-puolella viimeisen sanan sanovat nämä valtuutetut, joita kiinnostaa lähinnä oma menestys seuraavissa vaaleissa.

Viimeksi muokattu 11 kuukausia sitten by Tauno J. Jokinen
Tauno J. Jokinen

Yksityisellä ja julkisella puolella toimintaympäristö on erilainen.

Yksityisellä puolella markkina on kilpailtu ja yritys lakkaa olemasta, jos kisassa ei menesty.

Julkisella puolella ei ole kilpailua, joten mikään ei pakota toimimaan tehokkaasti. Aina voi pyytää valtiolta lisää määrärahaa.

Julkisella puolella on myös jatkuva houkutus kasvattaa omaa organisaatiota, koska suuri määrä alaisia hivelee omanarvontuntua.

Ihmiset, jotka hakeutuvat julkiselle puolelle töihin ovat luonteeltaan erilaisia kuin yksityisiin yrityksiin hakeutuvat. Tästä syntyy erilainen yrityskulttuuri.

Tästä syystä Juha Sipilän ja Anne Bernerin toimet ministereinä eivät lopultakaan olleet erityisen menestyksekkäitä – politiikan kulttuuri ei suosi primadonnia.

Ponssen Einari olisi varmaankin ollut raastuvassa alta aikayksikön, jos olisi yrittänyt johtaa sairaanhoitopiiriä.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial