Siis tänään 1. adventtisunnuntaina minä menin Kannelmäen kirkkoon Lailan, ex-naapurin pyynnöstä, viettämään rovasti Aili Raitavuon eläköitymisjuhlia.
Oli taas juuri ailimaisen hyvä saarna. Siinä oli hänen omaa elämää aasina, joka vie Jeesusta jonnekin 41 vuotta, joista 33 vuotta Kannelmäen seurakunnassa. Hän yhdessä Riitta Järvisen kanssa olivat Kannelmäen seurakunnan ensimmäiset naispapit. Joku puhujista kertoi tuon, ei Aili itse.
Paikalla oli Timo (?) Sahi, joka oli silloin 33 vuotta sitten ja on nyt kirkkovaltuuston/neuvoston(?) puheenjohtaja/varapj. Aili muisti, kuinka heidän piti yhtenä iltana 33 vuotta sitten päättää, kuka sai lehtorin viran. Soittoa ei illalla kuulunut, mutta sitten seuraavana päivänä herra Sahi soitti ja kysyi, onko Ailin mies aktiivinen seurakunnassa. Ilmeisesti vastaus oli oikeanlainen kun virka sitten tuli. Herra Sahi ei itse tuota puhelua muistanut, mutta muisti kyllä kaikkea muuta.
Paikalla oli koko seurakunnan henkilöstä, menneet ja nykyiset. Aika liikuttavaa. Aika yksimielistä oli sanoma. Kirkkoherra emeritus Pentti Simojoki muistaakseni sen sanoi vallan hyvin, että Aili oli Sanan palvelija, ei sanan selittäjä tai sitä sun tätä. Hänen saarnansa näkyivät puhutelleen kaikkia, evankeliumi oli aikalailla Ailiin inkarnoitunut kaikissa sen muodoissa.
Tämän kaiken keskellä yhtäkkiä yllättäen entinen seurakuntaneuvoston (?) jäsen ja muistaakseni Kotimaa-lehden eläkkeellä oleva toimittaja Raili Kettunen siteeraa puheessaan Blogimetsää vuoden 2015 alusta ja tarkemmin ottaen sanojani Ailista. Hän kertoo, että talousihminen Anne Mikkola kirjoittaa blogimetsä.fi:ssä keskustelussa, joka koski miesten ja naisten rooleja (?) ja sitten tulee loputtoman pitkän tuntuinen suora sitaatti. Se ei voinut olla oma blogini, koska kieli oli niin keskustelevaa, liittyi selvästikin johonkin debattitilanteeseen. Olin sen verran perusteellisesti häkeltynyt, että en nyt muista kaikkea, enkä tiedä missä se teksti on, mutta olin kirjoittanut, että menin jumalanpalveluksiin silloin kun Aili saarnasi ja että niissä saarnoissa oli niin kuin Jumalan sana tai Pyhä Henki ja jotain ja jotain ja jotain ja kaiken kukkuraksi sitten olin sanonut, ettei Aili ole karismaatikko.
Istuin siinä kolmannessa rivissä kun Laila ei kauempaa näe ja kuule hyvin. Apua siis. Olipa tilanne. En tiennyt, pitäisikö vajota penkin alle vai mitä. Siinä sitten mietin lopulta, että voi harmituksen harmituksen harmitus kun jäi Blogimetsä-traktaatit painamatta, kun tämmöinen markkinointitilanne syntyi näinkin kriittiseen aikaan.
Tässä kuvassa seurakunnan entiset ja nykyiset työntekijät laulavat Ailille. Niitä oli paljon. Paljon heitäkin, jotka olivat siellä silloin 90-luvulla kun eniten kirkossa kävin. Jos kasvojani muistivat, niin ainakin varmaan sitten arvelivat, että kun eivät ole Ailoja, niin minua ei ole näkynyt viime aikoina…
Kun tilaisuus loppui,menin tervehtimään Raili Kettusta ja esittelin itseni siksi Anne Mikkolaksi. Sain aika ison halauksen saman tien. Yritin vähän vihjailla siihen tyyliin, että nyt olisi kyllä mulle velkaa sen, että tulisi eläkepäivinään kirjoittelemaan Blogimetsään. Muistan hämärästi joskus pitäneeni hänen jutuistaan lehdessä. Ehkä jopa äänestin vaaleissa. En kyllä muista mitään muuta. Jos hyvin käy, ehkäpä saamme hänestä uuden eläkeläisbloggaajan. Sähköpostinsa sain ja hän minun.
Tosi uskomaton juttu. Ailia en päässyt tervehtimään. Sen verran oli koko seurakunta lahjoineen kimpussa. Jos olisi tilaisuus tullut arvannette mitä olisin ehdottanut. No tietenkin sitä, että tulisi Sanan palvelijaksi Blogimetsän bloggarina.
Siis tilaisuus kesti ainakin neljä tuntia. Hoosianna-messu, puurotauko, Ailin juhla, torttukahvit… Sitten väsähdimme ja lähdimme Lailan luo opettelemaan ”pakolla” Blogimetsä-tekniikkaa. Laila nimittäin on kerrassaan mainio kirjoittaja ja hänellä on aina ajatuksia. Tuo pakko nyt kyllä kuulostaa vähän pahalta. No, minkäs mä sille nyt sitten voin kun koko kirkollisväelle kerta blogimetsa.fi:kin mainittiin, niin iski tämä lobbari minussa päälle.
Niin se hoosianna-messu, jossa Aili saarnasi, oli niin suosittu, että ihmiset seisoivat takana ja etupenkitkin oli aika täynnä. Ei Kannelmäen kirkko koskaan ollut näin täynnä silloinkaan kun Jalovaara ja Juntunen pitivät rukoisiltojaan ennen muinoin. Aika täyttä oli silloinkin kun Ailista tuli kappalainen, joskus 90-luvulla kait. Muistan senkin.
Semmoista. Olipa kirkkoreissu.
En tiedä, mitä traktaattia sitten pitäisi jakaa, että blogimetsän vanhat blogistit tänne myös kirjautuisivat, sillä Blogimetsä ei ole blogimetsä ilman teitä vanhoja.
Koettelin, että onnisttukko kirjautuminen tänne uusille sivuille ja hyvin onnistui. Menestystä uusille sivun toimittajille!
Tervetuloa foorumille Emlas. Jos klikkaat nimeäsi yläosan mustalla pohjalla, pääset sieltä muokkaamaan profiiliasi. Siellä voi valita miten nimi näkyy muille. Meillä on ainakin tällä hetkellä käytössä periaate, että esiinnytään omalla nimella etu + sukunimi.
Tästä asiasta voisi toki vielä keskustella, jos tuntuu siltä, että kommentointia haluttaisiin vapauttaa nimimerkkien suuntaa. Mutta ainakin tällä hetkellä siis vain omalla nimellä.
Kiitos Anne ohjeesta. Minä jo ihmettelinkin, että miten nimeni ei tullut esille.
Hyvä kirjoitus ja minusta kuvaa hyvin tätä päivää. Tämä paljon parjattu some ja sen tyyppiset sähköiset keskustelupalstat ovat paljon luetumpia kuin annetaan ymmärtää. Jostakin syystä vain yleinen ”fiksuus” ei salli leikkiä ”rahvaan” kanssa samalla hiekkalaatikolla.
Tuohon kommentointiin sen verran, että jos joku kokee asemastaan käsin mahdottomaksi oikealla nimelllä kommentoimisen niin kunhan henkilöllisyys on moderaattorien eli Annen ja Tauno J:n tiedossa niin minusta hyvin perustellusti sen pitäisi olla mahdollista. Tärkeintä olisi saada helposti aikaan vilkas keskustelu, sitähän me ennen kaikkea toivomme.
Tulee mieleen ne menetykset, joita K24:llä tapahtui silloin vuonna 1, kun siirtyivät nimimerkeistä oman nimen vaatimiseen. Mielenkiintoisia henkilöitä jäi vain pois.
Minusta voisit Tuomo vaikka lisätä tuon Info-sivulle sopivaan kohtaan täsmennykseksi. Sikäli kun Taunolla ei ole asiaan valittamista. Hänhän niitä vapauksien seuraamuksia on lupautunut hoitamaan.
”PS. Tuohon kommentointiin sen verran, että jos joku kokee asemastaan käsin mahdottomaksi oikealla nimelllä kommentoimisen niin kunhan henkilöllisyys on moderaattorien eli Annen ja Tauno J:n tiedossa niin minusta hyvin perustellusti se on mahdollista. Tärkeintä on saada helposti aikaan vilkas keskustelu, sitähän me toki toivomme.”
Yritin tuon lisätä oman info ”juttuni” loppuun mutta en onnistunut eli laitappa sinä tuo sinne sillä minusta näin olisi hyvä.
Tuomo. Siirsin tuon viimeisen kommenttisi omaan uuteen tekniikka-blogiini, jossa kommentoin sitä:
https://www.blogimetsa.fi/wp/moderointi-ja-erikoisluvat/
Muuten oletko Tuomo – ja muutkin – liikuttaneet kursoria mustalla alustalla olevan ”blogimetsä”-sanan päälle, sieltä pääsee ”ohjausnäkymään”, jonka kautta voi tehdä asioita. Esim. Tuomo päätoimittajan (WP-rooli) roolissa muokata ”sivuja”. Eli punaisella olevien tekstisivujen sisältöjä.