Ajatuksia [© Toivo Vihmakoski] teemasta – syömisen kautta eroon Jumalasta ja syömisen kautta takaisin Jumalan yhteyteen: Tämä ei ole varsinainen blogikirjoitus – vaan eräs Raamatun tekstien teema.

Syömiskielto

 

 

[KR38: 1. Moos. 2:16-17]

 

  1. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: ”Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,
  2. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.”

 

Kielletty syominen

 

 

[KR38: 1. Moos. 3:1-6]

 

  1. Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?”
  2. Niin vaimo vastasi käärmeelle: ”Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
  3. mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ’Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'”
  4. Niin käärme sanoi vaimolle: ”Ette suinkaan kuole;
  5. vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.”
  6. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

 

…ja sen seuraus

 

 

[KR38: 1. Moos. 3:9-15]

 

  1. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: ”Missä olet?”
  2. Hän vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin.”
  3. Ja hän sanoi: ”Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?”
  4. Mies vastasi: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.”
  5. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: ”Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: ”Käärme petti minut, ja minä söin.”
  6. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.
  7. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.”

 

 

 

 

 

Elämän leipä

 

 

 

[KR38: Joh. 6:48-58]

 

  1. Minä olen elämän leipä.
  2. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.
  3. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.
  4. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.”
  5. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?”
  6. Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
  7. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
  8. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
  9. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
  10. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
  11. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti.”

 

Ehtoollinen

 

 

[KR38: Matt. 26:26-28]

 

  1. Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini.”
  2. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: ”Juokaa tästä kaikki;
  3. sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

 

 

 

[KR38: Mark. 14:22-24]

 

  1. Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Ottakaa, tämä on minun ruumiini.”
  2. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä.
  3. Ja hän sanoi heille: ”Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.

 

 

 

[KR38: Luuk. 22:19-20]

 

  1. Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.”
  2. Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

 

 

 

[KR38: 1. Kor. 10:16]

 

  1. Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?

 

 

 

[KR38: 1. Kor. 11:23-25]

 

  1. Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
  2. kiitti, mursi ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni.”
  3. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni.”

 

 

 

[KR38: 1. Kor. 11:27-29]

 

  1. Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
  2. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
  3. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.

 

 

 

Elämän puu

 

 

 

[JKR: 1. Moos. 3:22-23]

 

  1. Herra Jumala sanoi: ”Ihminen on tullut sellaiseksi kuin yksi meistä*, niin että tietää hyvän ja pahan*. Kun hän ei nyt vain ojentaisi kättään ja ottaisi myös elämän puusta, söisi ja eläisi iäti.”
  2. Karkotus paratiisista

Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hänet oli otettu.

 

 

 

[KR38: Ilm. 2:7]

 

  1. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.’

 

 

 

[KR38: Ilm. 22:19]

 

  1. ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.

 

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Tilaa
Ilmoita
3 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Yki Räikkälä

Minun ajatukseni.

Tuosta hyvän ja pahan tiedon puusta ja sen hedelmien syöntikiellosta ajatukseni on, että se oli silkka Jumalan juoni. Tottahan nyt Hän, jos kaikki muutkin, tietävät, että juuri kiellettyä tehdään. Se puu oli siellä pelkästä Jumalan omasta kavaluudesta…

Sitten voi miettiä sitäkin, että jos se oli tiedon puu, niin ilmiselvästi Jumalan mielestä luotunsa EI kuulunut tietää yhtään mitään mistään, vaan vain totella, ”kyllä Herra, kyllä Herra” (Tuntematonta lainaten) aivottomasti, ilman omia ajatuksia. Oliko Jumala sitä mieltä, että vain Hän sai ajatella itsenäisesti ja tietää, ei luotunsa? Miksi näin kielteinen suhtautuminen tietoon, joka kuitenkin on globaalisti tehnyt ihmiselämästä parempaa?

Mutta kuitenkin siis, sanomattakin on selvää, että Jumala tiesi, että luotunsa tulee haukkaamaan puusta. Hänen itsensä luoma toinen otus, kärmes, sitten toimi siinä välikappaleena. Kun vielä tiedämme, että Jumala on kaikkitietävä ja omnipotentti, on homma täysin selvä. Vai onko jollakin epäselvää tässä?

Sitten kummastuttaa se, että Jumala käyskentelee paratiisissa ja huhuilee Aatamille, että ”missä sinä olet”. Totta maar Hän tiesi missä Aatami oli. Mietin vielä, että eikö Hänen olisi pitänyt huudella, että missä TE olette? Olihan siellä se Ievakin jo.

Sitten Hän rankaisee luotujaan tuhmasta teosta. Ja pelkästä ompun haukkaamisesta julmat kiroukset kaikille. Hänhän siis oli tehnyt kaiken järjen mukaan sutta ja sekundaa, jos kerran luotunsa heti teki väärin, vai mitä? Ellei sitten Hän säätänyt kaikkitietävänä ja -voipana ihmisen tätä valmistaessaan valmiiksi vialliseksi.

Jumala sanoi kärmekselle, että ”tomua sinun pitää syömän koko elinaikasi”. Mutta kaikkihan me tiedämme, että kärmes syö sammakoita ja muita sen semmoisia. Ei pure pölyä se.

Tämä omituinen vialloisen luominen Kaikkitietävältä tuntuu merkilliseltä vielä siinä vedenpaisumuskertomuksessakin. Hän oli siis luonut vialloisen maailman, joka piti sitten hukuttaa sitä yhtä perhettä ja eläinnäytteitä lukuun ottamatta. Ei muuta kuin joukkomurha käyntiin!

Katson, että jumalanne on epäonninen rähmäkäpäläinen julmuri.

Seppo Heinola

No se käärme hepr. nachash ei ollut kavalin vaan valistunein (aruum) kedon kaikista eläimistä. Ja se hyvän ja pahan tiedon puu hedelmineen ei tietenkään ollut konkreettinen puu vaan puu symboloi opettavaa ihmistä. (”Heidän hedelmistään te tunnette heidät” -Jeesus.,joka tunsi ko symboliikan) Käärme symboloi myös viisasta ihmistä eli Intiassa tunnettua naagaa. Käärmen lukuarvo 358 ei sattumalta ole osa Fibonaccisarjaa ja sama kuin sanan Messias eli masjah arvo. Siksi Jeesus parantaja kehotti opetuslapsiaan käärmeen (Askleipoksen sauvan käärmeen) viisauteen. Eden näytelmän konna ei ehkä ollutkaan käärme vaan jhvh/demiurgi joka hoopotti ihmisiä ja ymriti estää heitä pääsemästä kiinni oikeaan tietoon. Ilmankos Jeesus haukkuihkin fariseukset isän perkeleen eli Abrahamin/jhvh:n lapsiksi. Jeesus ei puhuttelekaan Taivaallista Isäänsä kertaakan Ut:sa jhvh:si.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial