Päivän biisi…

Yksi ugandalainen kristitty fb-kaveri, mies, (jota en ole kyllä koskaan tavannutkaan) oli linkannut tämän ylpeän ugandalaisen esityksen ylistävien kommenttien kera.

Miten ihana. So refreshing. Ei samoja nälkää näkevien lasten kuvia, jotka kiertävät netissä, jotta raha kilahtaisi kassaan valkonaamoilta, vaan ylpeää ugandalaisuutta. Aitoja kuvia ugandalaisesta elämästä. Arvostetaan omaa kansakuntaa…
Miksi eivät kansakunnat voisi olla ylpeitä itsestään ja omasta ”hengestään”?

Koitin saada sanoista selvää.. kommentissa.. Korjatkaa… Kuka kääntäisi suomeksi…

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
9 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Tuomo Hirvi

Tämä oli kyllä todellinen päivän biisi. Kun kuulin tämän niin pakkohan se oli jakaa. Isänmaallista ja kotimaan sekä kansan kunniallistamista alusta loppuun. Miksi me emme voisi olla yhtälailla ylpeitä isänmaastamme, sen historiasta, elämästä ja kansan saavutuksista. Meille tuputetaan aivan jotain muuta.

Meri Vesanto

Raikas esitys, ja varsinkin video on hyvä. Sävellyksestä tuli vähän euroviisut mieleen, varsinkin kun niissä on nykyisin eksotiikkaelementteinä tuommoisia ”umba-umba” -taustoja, mutta toisaalta: Suomessa menee täydestä italo-iskelmä Olen suomalainen. Vaan mitä mahtaisi näkyä Olen suomalainen -biisin videossa?

Yki Räikkälä

Mielenkiintoista. Laulun sanat pursuavat isänmaallista eetosta ja kansallistunnetta. Ugandalaista. Ja siis afrikkalaista. Mutta biisi on tyyten länsimaisen populäärimusiikin kaavojen mukaan tehty ja sovitettu. Sointukulku on tuhannesti jo käytetty nimenomaan länsimaisessa kevytmusiikissa. Videon kuvakieli noudattelee tyypillistä länsimaista musavideoestetiikkaa. Laulaja on pukeutunut länsimaisittain ja hiuksetkin suoristettu länsimaisten kauneusnormien mukaisesti. Globalismia, sanon minä.

Meri Vesanto

Valkovenäläisessä versiossa on enemmän uhoa ja kapinaa, mutta muuten tuollainen arkinen kansallisromantiikka taitaa olla muodissa: https://www.youtube.com/watch?v=Rai9tQCrRsQ

Meri Vesanto

Emme ole mikään roskajoukko emmekä pelkurilauma. Olemme elävä kansa, olemme valkovenäläisiä! Usko sydämessä pidämme linjamme. Vapauden lippu päämme yllä.
Jotain on tapahtunut, jotain on vialla, jotain on mennyt rikki päässämme.
Sielu on tyhjä, usko on murrettu, ympärillä on vain löyhkää, kaikenkokoista.
Mutta likasanko on ääriään myöten täynnä, hyvin ruokittuna ja tyhmänä odotat käskyä lyödä omaa kansaasi, niin kuin se hullu nukettaja halusi.
Uskon, uskon, uskon, että … emme ole mikään roskajoukko tai pelkurilauma…
Missä on omatuntomme? Olemmeko myyneet sen? Pelkään, että vastaus on hyvin banaali. Olemme alkaneet pelätä ja vapista. Olemme oppineet jälleen ilmiantamaan.
Ja jos yhtäkkiä jotain tapahtuu: ”Asun peräkylässä, en ole nähnyt enkä kuullut mitään, en tiedä varmasti”! Näin toimii moraalinen hirviö, mutta ei aito valkovenäläinen.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial